pentu ahdistaa

pentu on ollut vasta muutaman päivän, mutta ahdistaa ihan älyttömästi. itkukin on melkein joka päiväistä..
tuntuu, että en voisi olla hetkeäkään rauhassa ilman että pentu seuraisi jokapaikkaan. olen niin väsynyt, kun ei oikein saa nukuttua öisin. pennun tuloon oltiin valmistiuduttu, mutta yllättihän tuo täysin. ei tunnu omalta koiralta.. :(
Ilmoita


43 Vastausta

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.


Kärsit puppy bluesista joka on verrattavissa synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Tässä on yksi linkki jossa asiaa käsitellään. http://justtrymybest.blogspot.fi/2015/08/puppy-blues.html
Toivottavasti olotilasi pian helpottaa ja huomaat, että pentu onkin ihana ja alat tykkäämään siitä. Tsemppiä!
Ilmoita
Väärin. Pennun tuloon EI olla valmistauduttu. Pentu on pentu, ja pennun käytös on sen mukaista, minkä olisi pitänyt olla tiedossa.

Nyt miettisin teinä tarkkaan ja ennen kaikkea rehellisesti, onko teistä todella koiran omistajiksi. Koira tarvitsee koko elämänsä ajan omistajiltaan melkoista sitoutumista ja varsinkin pentuaikana koira vie todella paljon aikaa. Se ei ole pennun vika, eikä sitoutuminen saa ahdistaa. Jos ahdistaa, niin olette puraisseet aivan liian suuren palan, jolloin on kaikille parempi, että pennulle etsitään uusi koti asap.
1 VASTAUS:
eiteidänjuttu

ANNA pentu heti takaisin kasvattajalle. EI pentusi saa olla mikään koekaniini, jolla testataan sinun hermojasi, Minulle tuottaa suuria vaikeuksia ymmärtää kaltaisiasi. Elävän eläimen annetaan kärsiä, kun omat hermot pettivät
+Lisää kommentti
tuo vaihe menee ohi,kun teet pennun kanssa kivoja juttuja,ulkoilet,leikit,koulutat,nukut yhteiset päikkärit jne...yhteenkuuluvuus kehittyy
1 VASTAUS:
Tai sitten ei mene kun reaktio on noin voimakas. Siihen voi vastata vain aloittaja ja siihenhän aloittajan itseasiassa pitäisikin mitä pikimmiten vastata. Pahimmassa tapauksessa koirasta ei koskaan kasva kunnon koirakansalaista, jos aloittaja ei kykene antamaan omasta ajastaan koiralle tarpeeksi.
+Lisää kommentti
Anna pentu takaisin! Muuten siitä kasvaa taas yks hirviökoira! Ehkä sä ootkin pohjimmiltas älykäs kissaihminen?
1 VASTAUS:
Tai sitten se yleisempi vaihtoehto, eli ei-niin-kovin-älykäs-kissaihminen! :D
+Lisää kommentti
Mulla auttoi tuohon harrastusporukat. Oli ihanaa kun pennusta tykättiin ja sitä kehuttiin ja samanlaisia toivottoman tuntuisia riiviöitä oli muillakin. Tulevaisuus kuitenkin arvellutti ja sukulaiset kauhisteli valintaani 😊. Varsinkin ensimmäisen koirani kanssa se oli masentavaa aikaa. Olin haaveillut koirasta vuosia ja sitten se vaan roikkui siinä perässä. Yhä edelleenkään en innostu pennuista, mutta nykyään on jo helpompaa. Koiraharrastus on vienyt mukanaan, mutta kivaa olisi kun pystyisi nauttimaan pentuajastakin täysillä. Onneksi se on vaan pentu eikä vauva!
1 VASTAUS:
Anna pentu takaisin kasvattajalle. Tuo viimeinen lauseesi kertoo jo paljon-ihminen, joka ei ihastu pieneen pentuunkaa, ei ansaitse koiraa.
+Lisää kommentti
Palauta pentu,kyllä kasvattajan täytyy tajuta ettet pysty hoitamaan.
3 VASTAUSTA:
Palauta tai vie piikille. Ei tuosta ole koiranpitäjäksi eikä muunkaan pitäjäksi.
eiooeikä kirjoitti:
Palauta tai vie piikille. Ei tuosta ole koiranpitäjäksi eikä muunkaan pitäjäksi.
Ihmettelen näitä terve, nuori koira piikille kehotuksia!! Koira voi vaihtaa kotia ja olla onnellinen tai onnellisempi siellä uudessa kodissa javalitsisi itse mieluummin elämän, siinäkin tapauksessa vaikka se jonkun ihmisen mittakaavan mukaan ei niin luxusta olisikaan.
Niin ja kun on vasta pieni pentu, niin kodin vaihto käy helposti. Ei tuollainen voi olla tottakaan, että noin ahdistuu, ei oikeasti ole normaalia.
+Lisää kommentti
nyt ei ahdista enää paljoakaan, yritän uuteen arkeen totutella. kun pentu oppi jtn sain toivoa tähän. :)
1 VASTAUS:
Hyvä niin pikkuhiljaa löytyy yheinen sävel. Se sut vielä palkitsee.
+Lisää kommentti
Tässä taas joku 20v on ottanut pennun ja kuvitellut että se on valmis koira. Sisäsiisti, tietää miten toimia missäkin tilanteessa. Haloo se on pentu= vauva koira . Ne pitää kouluttaa. Kieltää sata tai satoja kertoja. Kehua palkita.

Pentu ei ole aikuinen. Harmi että sulle on pentu myyty.
Se on eka vuos niin koira on oppinut vaikka mitä. Kunon opetettu.

Kun hankit lapsen se on 24/7 riippuvainen susta monta vuotta.. työ on tuhat määräinen pentuun nähden.
Ilmoita
Eiköhän tämäkin ole viimeistään vuoden ikäisenä myynnissä kun ei jaksa ja vaivaudu itse mitään opetella. Luulisi, jos koiran hankkii niin olisi todellista kiinostusta siihen. Koiran kun hankkii niin olet AINA sen läsnäollessa yhteydessä siihen tavalla tai toisella vaikka se makaisi jossain nurkassakin. Ne ovat laumaeläimiä ja kommunikoivat jatkuvasti omalla kielellään ihmiselle.
3 VASTAUSTA:
Kannattaisko ne karvaiset kädet nyt tunkea sinne pizzataikinaan. En tiennytkään, että pakolaiset saavat nettiä käyttää...valtio vielä maksaa uudet puhelimet sekä pelit ja vehkeet...
Ei minun koirani todellakaan kommunikoi mitään kun makaa tai nukkuu tai muuten vain puuhailen omiani. Että ooppas alibaba hiljaa.
Pennun kanssa pitää olla kärsivällisyyttä paljon ja tarjota lämpöä, rakkautta, rajoja ja oikeanlaista fyysistä sekä psyykkistä aktiviteettia sopivassa määrin. Miten nuo kaikki yhdistää omaan "kullinnuppuun" on sitten eri lukunsa ja vaatii jo vähän kokemusta. Ap voisi ehkä hakea apua joltain tutulta kellä koirista kokemusta?
Siis kullannuppu! Eikä "kullinnuppu" vaikka tärkeähän sekin on:)
Koirahan kyllä nukkuu monesti ns.koiranunta eli kuulee, haistaa ja aistii mikä meno vaikka silmät ovatkin kiinnii. Seuraavat myös mitä laumanjohtaja ja muut puuhailee vaikka ottavatkin lonkkaa jossain nurkassa. Eli koira on koko ajan omistajaansa "kontaktissa" ja kuulolla. Jos läheisyys, katseet niskassa ahdistaa, aiheuttaa ärtymystä on koira sellaiselle henkilölle auttamatta väärä eläin. Koira kun lukee lhmistä erittäin tarkkaan niin epäjohdonmukaisista tunnelatauksista koiraa kohden tulee ongelmia suhteeseen ja siitä seuraa sitten muita ongelmia. Puhumattakaan vielä, jos tapakoulutus tehdään juosten kusten ei varmasti elo ole mukavaa.
+Lisää kommentti
On se kummaa näitten koirapalstojen meno.. Siitä pyhästä elukasta ei saisi edes AJATELLA pahaa, koskaan. Ja jos joskus masentaa tai raivostuttaa, on huono ihminen tai vähintään kannattaa pitää turpansa kiinni. Koiranomistajan on oltava pyhimys.. Koiranomistajuus on loputonta onnea ja auvoa! -pois nyt sieltä pilvilinnan korkeimmasta tornista tuomitsemasta!

Noi tunteet on varmasti yhdelle jos toisellekin tullut joskus vastaan, myös mulle. Mutta ne on ollu väliaikaisia ja aina olen kuitenkin koirasta huolehtinut, ja enimmän osan aikaa se on tuonut iloa. Joskus myös pettymyksiä esimerkiksi siitä ettei koira ollutkaan joiltain osin sellainen kuin olin toivonut. Senkin ajatuksen kanssa oppii elämään, ja koira on yhä rakas.

Olisi ihan kiva jos ihmiset voisi puhua näistäkin asioista ilman että tuomitaan saman tien.
3 VASTAUSTA:
Eipä tarvitse mikään pyhimys ollakaan ja kyllä tunteitaan saa näyttää ihan vapaasti koirien silmien edessä tietenkin. Ei kannata esittää koiralle mitään, kyllä se huomaa ja ihmettelee.
Se on persoonasta ja luonteesta kiinni arvostaako koira omistajaa vai ei. Itsekin kiroilen kuin hurja merirosvo välillä ja jopa huudankin, koiralle ei tosin tarvitse tehdä kumpaakaan. Hyvä diktaattori on paras koiralle kuin koiralle.
En ole kyllä pettynyt koiraan. Vähän liian vakavasti ottavat jotkut nämä koirat. Koirat ovat tosin myös vakavia eläimiä joten se pitää ottaa huomioon.
Toivomuksia taasen tekevät pikkulapset joulupukille.
nimimerkki Dripper

Ihmiset hermostuvat koiraansa, vaikka koirassa ei olisi mitään syytä.t
Tämä ei moraalisestikaan oikein. PARASTA LUOPUA KOIRASTA, jos alkukin on noin hankalaa, Koira vaistoaa kyllä omistajansa mielentilan ja tuollaiseen omistajaan se ei voi luottaa.
Minelan

Huomasithan, että aloittaja jo parin päivän jälkeen kirjoitti että menee jo paremmin? Ja muutaman kuukauden jälkeen tuli kertomaan että menee loistavasti? Ja silti sun mielestä hänen pitäisi/olisi pitänyt laittaa pentu kiertoon hetkellisen ahdistuksen takia? En ihan ymmärrä nyt tätä ajatustasi.

Hyvä tietysti jos sulla koiranpito on ollut pelkkää ikuista onnea. Onnittelen. Voisit kuitenkin olla tuomitsematta muita niin paljon, ihmisiä ollaan ja välillä tunteet on epärationaalisia. Tärkeintä kai että kokonaisuus on plussan puolella eikä koiraa ikinä kohdella epäreilusti vaikka miten ärsyttää tai ahdistaa.
+Lisää kommentti
nyt menee koiran kanssa ihan loistavasti! nyt en voisi edes kuvitellakaan elämää ilman tätä :) taisin alussa ylireagoida, mutta helpottikin nopeasti.
4 VASTAUSTA:
Ok,hyvä homma.Tuo kannattaa muuten muistaa, kun elämässäsi tulee muutoksia,tai vakeampia aikoja.Kaikkeen tottuu,ja kaikki vie sen aikansa.

Kun keksii yhteistä tekemistä, lenkkeilyä, koulutuksia, niin arki sujuu paremmin,ja koirista on omistajilleen oikeasti iloa.Koira, jota ei kouluteta,on rasittava lenkillä ja sisällä,helposti sitä alkaa sitten miettiä,että mitä mokomalla tekee, kun on enemmän haittaa kuin hyötyä siittä.
Kouluttamine,ja yhteinen tekeminen auttaa, yhdistää,ja tuo sisältöä sekä omistajan että koiran elämään.
Muutokset, vaikka ne ois kivoja, on monille hankalia ja herättää tunteita. Se on ihan normaalia. Myös valvominen huonontaa oloa. Kokemusta on :) Meillä oli myös hankala pentuaika, on vieläkin (10kk). Pentu itkee edelleen ja on eroahdistunut vinkuja. Kyllä siinä välillä käy harmittamaan.
hyvähomma kirjoitti:
Ok,hyvä homma.Tuo kannattaa muuten muistaa, kun elämässäsi tulee muutoksia,tai vakeampia aikoja.Kaikkeen tottuu,ja kaikki vie sen aikansa.

Kun keksii yhteistä tekemistä, lenkkeilyä, koulutuksia, niin arki sujuu paremmin,ja koirista on omistajilleen oikeasti iloa.Koira, jota ei kouluteta,on rasittava lenkillä ja sisällä,helposti sitä alkaa sitten miettiä,että mitä mokomalla tekee, kun on enemmän haittaa kuin hyötyä siittä.
Kouluttamine,ja yhteinen tekeminen auttaa, yhdistää,ja tuo sisältöä sekä omistajan että koiran elämään.
Juuri näin. veit sanat suustani. Meidän pentu oli niin kauhea kakara että tosissani mietin mitä sille teen.
Ensimmäinen lohtu oli kun yksi jokapäiväisistä koiranulkoiluttajista (jackelparson) ja hänen niin ikään ikääntynyt emäntänsä kertoi että hänen kätensä oli 2 vuotta verinaarmuilla, se puri ja repi vaatteet päältä. Toinen saman kohtalon kokenut oli mennyt asuinpaikkamme korkeammalle kalliolle ja ajatellut heittää koiransa alas sieltä.
Eli ei välttämättä ole helppoa mutta yleensä palkitsee.

Tiedän russelin tänä päivänä olevan normaalisti käyttäytyvä koira. Kalliolta alas heittoa miettinyt oli sen sijaan vain sen hetkinen puhetuttu, kuitenkin koira oli jo silloin tätä puhuttaessa iso ja hyvätapainen.

Mutta totta on että mm.nämä kertomukset antoivat minullekin voimaa ja uskoa vaikka sen hetkinen tilanne oli kaottinen. Se oli sitä vertaistukea parhaimmillaan.

Josku ajattelin että ei kun kalliolta alas. Kuitenkin tiedän että en voisi toimia niin kuin jossain mielenhäiriössä enkä usko että sittenkään.

Mutta olen kiitollinen näiden ihmisten kokemuksesta, sillä hetkellä ne olivat minulle hyvin tärkeitä. En yhtäkkiä ollutkaan ainoa joka tuntee pentua kohtaan niin.
Onneksi olkoon. Hienoa, että on lähtenyt sujumaan. Joskus voi olla järkytys, kuinka työllistävä pentu voi ajoittain olla. Lähes aina se rakkaus kuitenkin syttyy siihen pieneen. Muista, että olet pentusi tuki ja turva ja se luottaa sinuun elämänsä tärkeimpänä asiana.

Minulla on ollut koiria yli kolmekymmentä vuotta. Tällä hetkellä yksi kermanvärinen 3-vuotias labbistyttö. Kyllä kaikesta kokemuksesta huolimatta oli muutamia kertoja, kun mietin että tässä sitä taas ollaan. Yksi mieleenpainuvimmista oli tytsyn ollessa n 4-5 kuinen, kun heräsin aamulla ja se oli paskonut keittiön pöydän alle, kun masu oli sekaisin. Siellä pöydän alla aamuviideltä sitten konttasin ja siivosin lattiaa ja tuolien jalkoja yöpuvussa ja yht'äkkiä oli innokas pikkukoira hyppimässä läjissä ja työnsi kielen korvaani. Ei voinut enää olla turhautunut, eikä harmissaan, kun repesin nauruun. Tätä oli tilattu.
+Lisää kommentti
Hienoa kuulla, että menee jo paremmin. Puppy bluesia olisin tullut myös ehdottamaan tänne. Jotkut ihmiset on vaan herkempiä muutokselle kuin toiset.
Ilmoita
nyt vaan sanosin.koiria ja kissoja ei pidä ottaa jos ei tiedä mihin ryhtyy.ja tommoset yleisviittaukset ku älykkäät kissaihmiset tai ym.vaikkapa just tyhmät koiraihmiset?älyllisiä tuntevia eläimiä koirat ja kissat ym.eläimet.minä rakastan 5 kissaani ylikaiken mut ei ole ahdistanu päivääkään.ne on antanut enempi ja vieneet,mut niin se vaan menee.hyrrrrrrh
2 VASTAUSTA:
Itse en ole menettänyt hermojani koirieni kanssa. Olen harrastanut koiRIA(vaativan työni ohella) KK-MÄYRÄKOIRIA 29 vuotta, itselläni on ollut 11 koiraa, 5
kerrallaan ja en nyt muista ainakaan, että pinna olisi mennyt koskaan.

Kasvattajan työ on joskus vaikeaa, ei ole omakohtaisia kokemuksia, kun pitää
valita ihmiset kelle pentujaan myy.

Olen joutunut kieltäytymään muutaman pennun kohdalla myynnistä,
minelan kirjoitti:
Itse en ole menettänyt hermojani koirieni kanssa. Olen harrastanut koiRIA(vaativan työni ohella) KK-MÄYRÄKOIRIA 29 vuotta, itselläni on ollut 11 koiraa, 5
kerrallaan ja en nyt muista ainakaan, että pinna olisi mennyt koskaan.

Kasvattajan työ on joskus vaikeaa, ei ole omakohtaisia kokemuksia, kun pitää
valita ihmiset kelle pentujaan myy.

Olen joutunut kieltäytymään muutaman pennun kohdalla myynnistä,
Vaativa työni on siis kennelin pitäminen ja usein kyllä menetän hermoni niihin vitun piskeihin kun teen vaativaa työtäni.
+Lisää kommentti
Palauta kasvattajalle. Hän voi myydä sen aidosti koiraa rakastavalle. Et ole ollut valmis koiran tuloon.
1 VASTAUS:
Katso päivämäärät ennen kun alat arvostella.Tuokin aloitus on vuoden vanha.
+Lisää kommentti
Voi ihquli pikku pentuli-sentuli! Kyllä on sellainen mamulin villapyllykkäinen!
Ilmoita
Hei, tästä on nyt n 7 vuotta mutta, kun sain oman ensimmäisen koirani (uros chihuahua) niin ekalla viikolla se meni ja pissasi sänkyyni vaikka vein sitä ulos tunnin välein. Annoin pennun äitini syliin ja menin huoneeseeni itkemään. Itkin enemmän sitä että miten pärjään pennun kanssa ja mitä jos en vaan kestäkään. Ja se seurasi kaikkialle ja uikitti perääni jos oli vessassa yms. Noh tuossa se makoilee jalkojeni juuressa ja voin sanoa että toi puppy blues menee kyllä ohi jos se sitä on. Tietenkin on henkilöitä joille ei vain sittenkään sovi koira lemmikiksi vaikka miten haluaisivat koiran. Pennun voi vielä tässä vaiheessa antaa takaisin kasvattajalle ja harkita sitten myöhemmin elämässä toista eläintä lemmikiksi. Tsemppiä!
Ilmoita
JOS JOKU SATTUU TÄTÄ LUKEMAAN! Eli aloittaja täällä, koira on kaksi vuotias, ja täällä voidaan erittäin hyvin. Mulla oli tosiaan tuo puppy blues, tosin voimakas sellainen. Oli ollut ennenkin koira mutta tuo oli niin erilainen pentu että se yllätti. Kyllä nyt tämä on jo ollut kauan aikaa niin varmaa että koira minulla pysyy, onhan sentään paras ystäväni :) kiitos kaikille tsemppi viesteistä, auttoi silloin kun tuntui vaikealta.
Ilmoita
VOI KOIRAPARKAA.
Ilmoita
Siis ei ole todellista! Joku puppy blues, pitää se ahdistus jostain kehittää vaikka väkisin. Miten maailmassa voi pärjätä? Sanoisin tuota ihan keksityksi ongelmaksi, puhtaasti.
Ilmoita
Anna pois hyvään kotiin niitä onnettomia eläimiä on jo tarpeeksi , ne ansaitsevat hyvän kodin.
Ilmoita
Olisi pitänyt ahdistaa jo ennen pnnun ottoa.
Ilmoita
Juuri niin.
Ilmoita

Vastaa alkuperäiseen viestiin

pentu ahdistaa

pentu on ollut vasta muutaman päivän, mutta ahdistaa ihan älyttömästi. itkukin on melkein joka päiväistä..
tuntuu, että en voisi olla hetkeäkään rauhassa ilman että pentu seuraisi jokapaikkaan. olen niin väsynyt, kun ei oikein saa nukuttua öisin. pennun tuloon oltiin valmistiuduttu, mutta yllättihän tuo täysin. ei tunnu omalta koiralta.. :(

5000 merkkiä jäljellä

Rekisteröidy, jos haluat käyttää nimimerkkiä.

Peruuta