Matala hemoglobiini huolettaa :/

On hyvä, että menit terveydenhoitajalle ja hän otti asian tosissaan. Kun ihmisen hemoglobiini on noin alhainen, on sen syy selvitettävä ja hoidettava.

Malta levätä, koska elimistösi tarvitsee nyt sitä. Toivottavasti alhaisen hemoglobiinin syy selviää pian. Ravitsemus ja liikunta eivät asiaa selitä.

Juurikin ravitsemus ja liikunta selittävät anemian.

Anemiaa aiheuttaa raudan riittämätön saanti, raskaus ja imetys (lisää raudan tarvetta), tee, kahvi, kofeiini, imeytymishäiriöt, hoitamaton keliakia, suolistosairaudet, erilaiset sairaudet, muiden ravintoaineiden puutokset (mm. B12, folaatti, C-vitamiini) ja runsaat kuukautiset.

Lisäksi maidon kalsium tai kalsiumvalmisteiden käyttö sekä viljojen fytaatit, heikentää raudan imeytymistä. Juo vettä. Kalsiumia on lähes joka ruuassa, joten ilman maitoakin pärjää. Toki laadukkaat juustot, voi, kerma ja hapatetut maitotuotteet sitä vastoin ovat ok tai jopa terveysruokaa. Esimerkiksi useista juustoista saa arvokasta K2-vitamiinia.

Rauta on tärkeä osa hemoglobiinia, jonka tehtävänä on kuljettaa happea kudoksille. Lisäksi rauta osallistuu punasolujen tuotantoon ja auttaa vapauttamaan energiaa hiilihydraateista ja rasvoista elimistön käyttöön.

Aikuisen naisen saantisuositus on 15 milligrammaa vuorokaudessa ja suomalaiset naiset saavat rautaa keskimäärin 10 milligrammaa. Runsas liikunta suurentaa tarvetta hieman. Piilevä puutos esiintyy jopa 30 prosentilla hedelmällisessä iässä olevista naisista.

Raudanpuuteanemia on lasten yleisin anemia. Länsimaissa sitä esiintyy 23 %:lla lapsista, ja suurimmassa riskissä ovat keskoslapset, taaperoikäiset (6 kk–2 v) ja murrosikäiset.
http://www.potilaanlaakarilehti.fi/tiedeartikkelit/lapsen-raudanpuuteanemia/#.VFt6W_msWSo

Tärkein lähde on punainen liha. Veri- ja maksaruoat ovat vielä parempia, mutta niitä käytetään hyvin vähän. Rautaa saa melko hyvin myös vaaleasta lihasta ja kalasta. Kasvikunnan tuotteista rauta imeytyy huonosti.

Jos ravinnosta saa rautaa vain niukasti, elimistö ottaa tarvitsemansa raudan varastoistaan. Kun varastoihin syntyy vajausta, lihasten hapotus kovassa liikunnassa voi olla normaalia voimakkaampaa. Vasta varastojen tyhjennyttyä syntyy anemia, jonka tunnusmerkkejä ovat poikkeuksellinen väsymys ja hengästyminen. Lievä puutos ja anemia määritellään verikokeessa.

Puutos korjataan rautavalmisteella. Rautavalmistetta EI SAA KÄYTTÄÄ varmuuden vuoksi, sillä liikasaanti on haitallista. Eli varmista verikokeella, että sinulla on anemia, ennen rautavalmisteen käyttöä.


Tässä 2 hyvää valmistetta, joista ei saa vatsavaivoja eli vältä apteekin valmisteita. Otetaan maidottoman ja viljattoman ruuan kera (vältä myös kofeiinia). Myydään luontaistuotekaupoissa, nettikaupoissa ja Citymarket.

http://www.hankintatukku.fi/fi/tuotteet/?-ferromax-tonic-strong-&product=91

http://www.valioravinto.fi/kelasin-rauta


Tässä viljojen mahdollisista haitoista:
http://personal.inet.fi/koti/remeli/viljat.htm


Seerumin rauta kertoo tarkemmin elimistön rautatilanteen kuin hemoglobiini tai ferritiini.

Suomessa margariinileipä, puuro ja rasvaton maito perustuu maatalouspolitiikkaan, EI terveyttä edistävään ruokavalioon, tieteellisestä tutkimuksesta puhumattakaan.

Viljavalmisteita (puuro, leipä, näkkileipä, riisi, pasta, makaroni, mysli jne...) ei raavaskaan mies tarvitse kahta annosta enempää päivässä, koska sisältävät paljon hiilihydraatteja ja vähän ravinteita, sillä muuten ei jaksa syödä kasviksia riittävästi päivässä, joita tulisikin olla jokaisella aterialla vähintään puolet aterian koosta.

Terveelliset ravitsemussuositukset yli 2-vuotiaalle ovat:

Päivittäisestä energiasta lähes 40% pitäisi tulla hyvistä rasvoista. Aikuisen perusruokavaliossa tämä tarkoittaa lähes 100 grammaa rasvoja.

Hyviä rasvoja ovat: villi kala, pähkinät, siemenet, manteli, avokado, kananmuna, kylmäpuristetut LUOMU kasviöljyt tummassa lasipullossa, koska ainoastaan kylmäpuristettu kookosöljy kestää valoa, mutta muut ei. Sekä eläinrasvat (luomu, niittyliha ja riista ovat parhaimpia). ÄLÄ SYÖ margariinia tai muitakaan prosessoituja kasviöljyjä (pullomargariini, kasvirasvakermat jne...).

Proteiinia tulisi saada 1-2 grammaa per painokilo (normaali paino). 100 grammaa lihaa, sisäelimiä tai kalaa sisältää n. 20 grammaa proteiinia (riippuen lihan tai kalan rasvaprosentista), yksi kananmuna n. 7 grammaa ja 1dl maitoa, piimää, viiliä tai jogurttia 3 grammaa. Proteiinin liian vähäinen saanti johtaa vääjäämättä lihasmassan ja luuntiheyden menettämiseen sekä immuniteetin heikkenemiseen.

Ja paljon kasviksia, hedelmiä, vihanneksia, juureksia, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja. Aikuisella vähintään 500 grammaa päivässä, mutta mieluummin 1000 grammaa.

Ja juo ainoastaan vettä, ei maitoa, ei limsaa, ei sokerimehuja, ei kivennäisvesiä tai mitään muutakaan. Valio ei edes kerro, miten maito prosessoidaan. Moni pystyy käyttämään ulkomaisia maitotuotteita, mutta suomalaisia ei, joten suomessa maito pilataan joko prosessoinnilla tai lehmien rehu pilaa maidon. Suomessa maito on pelkkää maatalouspolitiikkaa, ei muuta.

Vain alle 10 % suomalaisista syö suositusten määrän kasviksia, vihanneksia, juureksia, hedelmiä, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja päivässä. Osa ei lainkaan ja loput siltä väliltä.

Syöthän D-vitamiinia?

Iho muodostaa auringosta D-vitamiinia keskikesällä ja keskipäivällä, jopa 500µg puolessa tunnissa (elimistö hajottaa ylimäärän, joten liikaa sitä ei saa). Ruuasta D-vitamiinia saa muutaman mikrogramman päivässä, riippuen mitä syö.

Suomessa alle 1-vuotias saa tippapullosta D-vitamiinia 10µg / vrk ja korvikkeesta (1dl korviketta sisältää 1,1 - 1,3µg D-vitamiinia) 10-20µg/vrk. Eli yhteensä alle 1-vuotias saa D-vitamiinia 20-30µg / vrk, riippuen paljonko korviketta menee. Ja tämä riittää alle 1-vuotiaalle.

D-vitamiinin tarve kasvaa painon ja iän mukaan. EFSA:n turvallinen D-vitamiinin saanti päivässä on yli 1-vuotiaalle 50µg päivässä ja yli 10-vuotiaalle 100µg päivässä.

Virallisia suosituksia korkeampia D-vitamiinitasoja puoltavia tutkimuksia tulee jatkuvasti, viikoittain. Suomessa ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) matalat (10µg/päivä) D-vitamiinisuositukset näyttävät yhä fossiilisemmilta. Ne riittävät vastasyntyneille sekä kissoille ja pienille koirille.

Ruokavalio ratkaisee jopa 90 % painonhallinnasta, terveydestä, vastustuskyvystä, kasvamisesta (lapset), lihaskunnon kasvattamisesta ja ylläpidosta sekä lihasten palautumisesta, liikunta loput. Joten ei ole ihan sama mitä suuhunsa laittaa.

Kun perusruokavalio on kunnossa, niin herkkuja voi syödä hyvällä omalla tunnolla kerran pari viikossa terveyden tai painon siitä heilahtamatta suuntaan taikka toiseen. Liiku kohtuudella. Ihan arkiliikunta riittää. Muista riittävä uni, lepo sekä rentoutuminen.

Ehkä olen naivi, mutta oletan terveydenhoitajan keskustelleen ravitsemuksesta kysyjän kanssa. Kysyjä sanoo ruokavalionsa olevan monipuolinen. Monipuolinen on toki ympäripyöreä, mutta tässä tapauksessa oletan terveydenhoitajan jo selvittäneen pari tärkeintä asiaa raudansaannin kannalta.

En halua veikkailla, mitä kaikkea vakavaa sairautta raudanpuutteen takaa voi löytyä. Iloitsen, että asia tutkitaan.