Oletetaan että tilanteeni olisi tämä, (vaikka ei siis ole). Olisin tavannut ihanan miehen jne, mutta hän ei olisi valmis seurustelemaan, mikä olisi mielestäni ok, koska itsekin viettäisin mieluusti sinkkuaikoja. Kuitenkin mies haluaisi minun lupaavan etten tapailisi muita miehiä, lupaisin. Jonkun ajan päästä mies vaipuisi masennukseen eikä haluaisi tavata minua, no se on voi voi, ajattelen. Oltuamme erossa kuukauden, pitämättä mitään yhteyttä, hän soittaisi ja tapaisimme, hän vaatisi jälleen että tapailisimme toisiamme kuitenkaan seurustelematta, oltaisiin tyttö- ja poikaystävät (mutta hänhän ei ole valmis seurustelemaan!! Niinhän hän juuri olisi sanonut). Mitä? Lupaanko vaiko enkö lupaa? Olenko vaiko enkö ole?
Ollakko vaiko eikö olla
Celebrater
1607
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Minä en lupaisi. Joko seurustelen tai sitten en. Minä en alkaisi "ole minua varten, mutta älä ole olemassa" -tyyliseen suhteeseen. Toki tapailla aina voisi ja vaikka seksiä harrastaa. En kuitenkaan lupaisi uskollisuutta naiselle, joka ei minulle lupaisi olla uskollinen.