Työpaikkailmoitukset vaatimukset eivät ole mitään vakavasti otettavia. Olen hakenut tehtäviä joissa on vaadittu poikkeuksellisia kieliosaamis- ja ominaisuusyhdistelmiä, pitkää kokemusta sun muuta. Sattumoisin päässyt näkemään kuinka hakemiini tehtäviin on tullut valituksi on tullut nöösipoikia suoraan koulun penkiltä tai muuten vaan nuorisoa eri alan tehtävistä. Osalla ei edes vaadittua koulutusta. Valittujen osaaminen ja kokemus ei mitenkään ole vastannut hakemuksissa vaadittuja tietoja, taitoja ja kokemuksia. Nimekkäitä suomalisia yrityksiä.
Työnhaku on arpapeliä sen suhteen kuka tulee valituksi. 15 vuoden kokemus suht harvinaiselta alalta ei riitä alan tehtäviin edes työhaastatteluun asti. Ikä on vain numeroita. Numeroita jotka jo reilusti alle viiden kympin estävät työhön pääsemisen.
Ihmettelen nuorison suosimista teknillisellä alalla. Projekteja ei kuitenkaan saataisi vietyä loppuun lapsityövoimalla, vaan avainasemassa ovat 50-60 vuotiaat kokemuksen tuomine osaamisineen.
Työnhaku on arpapeliä sen suhteen kuka tulee valituksi. 15 vuoden kokemus suht harvinaiselta alalta ei riitä alan tehtäviin edes työhaastatteluun asti. Ikä on vain numeroita. Numeroita jotka jo reilusti alle viiden kympin estävät työhön pääsemisen.
Ihmettelen nuorison suosimista teknillisellä alalla. Projekteja ei kuitenkaan saataisi vietyä loppuun lapsityövoimalla, vaan avainasemassa ovat 50-60 vuotiaat kokemuksen tuomine osaamisineen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Täytyy muistaa, kuka niitä uusia työntekijöitä palkkaa firmaan. Yleensä nuo rekrytointi-ihmiset on paperinpyörittäjäbyrokraatteja, jotka eivät tiedä oikeista töistä mitään. Mitä vaativampi työ ja mitä pienempi on ala, sitä mielipuolisemmaksi menee tuo palkkauspolitiikka etenkin isoissa yrityksissä, joissa ne henkilöstökaverit on kaukana siitä oikeasta hommasta.
Jos yrittää kysellä paikasta ja työtehtävistä, ei kukaan osaa kertoa kuin ympäripyöreitä ja toistaa työpaikkahakemuksessa mainittuja fraaseja. Ei todellista osaamista ja sitten haetaan osaajaa. Siinä sitä on kohtaamisongelmaa kotitarpeiksi.
Ja muutenkin suurin osa uusista työpaikoista menee suusta-suuhun-periaatteella. Palkataan tutun tuttu tai kaverin veljenpoika. Harvoin ihan ulkopuolinen pääsee siihen väliin, kun tehtävä on täytetty ennen kuin on edes pistetty yleiseen hakuun.
Pällitestaukset on kanssa oma lajinsa. Ei niin mitään käytännön työntekoon viittaavaa. Jos pitää osata kolmea kieltä, kieltaitoa ei arvioida mitenkään. Mustetahratesti on tullut takaisin, järjestele numeroita, kolmioita, kirjaimia ja sokerina pohjalla aina on joku tehtävä jossa etukäteen kertomatta mitataankin suoritusaikaa. Testattavista moni työstää tehtävää kaikessa rauhassa ja aikanaan palautteessa todetaan että käytit tehtävään niin ja niin pitkän ajan joka on ääripäästä. Jees jees. Ikään kuin työpaikoillakin tehokkuus nostettaisiin huolellisesti ja oikein tekemisen edelle.
kannattaa hakea paremmin ja mennä johtajan puheille suoraan.
sanoa joku esimerkki työstä mitä NE tarvitsee tehtävän ja miten sen hoitaisi jonkun esimerkin.