en oikeen tiedä miks kirjoitan mutta ajattelin tuoda esille oman tarinani...
2viikkoa sitten poikaystäväni jäi kiinni pettämisestä.. kyseessä oli 2kk suhde jonka aikana ne oli harrastanu seksiä 2 kertaa, toinen näistä kerroista meidän yhteisessä kodissa ja toinen missä lie.. meidän suhde on kestänyt kaiken kaikkiaan vuoden, jonka aikana ollaan mun omasta aloitteesta erottu useita kertoja muutamiks päiviks korkeintaan kahdeks viikoks!
tän toisen naisen tää mun poikaystävä tapas baarissa aikana jolloin oltiin juur katkolla.. mä sain tietää että sillä oli ollu jotain säätöä ja halusin sen takas.. se sanoi että se muija jäi historiaan, vaan eipä jäänyt.. 2kk sitä kesti ja sitten se viikkoa ennen joulua loppui.. p.yst. sanoi että hänen aloitteestaan ja muija sanoi etä yhteisestä aloitteesta..tiedä siitä sitten..
koitti se päivä kun mä sain asiasta tietää ja oli 5 päivää "aikaa" päättää mitä tehdä kun p.yst. lähtis inttiin.. ja siis kuten normaalia oli katumusta ja ikuista rakkauden tunnustusta ym. ym... ja päätökseni oli että jatkan.. poikaystävä on nyt ollut reilun viikon armeijassa ja mä yritän elää sen tekojen kanssa.. haluan yrittää.. mietin kuitenkin että haluaisinko jos ei asuttais yhdessä.. niin kukas sen tietää.. en todellakaan väitä että on helppoa antaa anteeks, vaan se vaatii paljon enemmän kuin jättäminen.. sen sanon että toista kertaa en anteeks anna.. ja lapsien, lainan ja avioliiton kanssa ei tässä suhteessa ole kiire.. ne tulee sitten jos luottamuskin..
että lähinnä vissii voimia niille jotka päättää yrittää..=)
2viikkoa sitten poikaystäväni jäi kiinni pettämisestä.. kyseessä oli 2kk suhde jonka aikana ne oli harrastanu seksiä 2 kertaa, toinen näistä kerroista meidän yhteisessä kodissa ja toinen missä lie.. meidän suhde on kestänyt kaiken kaikkiaan vuoden, jonka aikana ollaan mun omasta aloitteesta erottu useita kertoja muutamiks päiviks korkeintaan kahdeks viikoks!
tän toisen naisen tää mun poikaystävä tapas baarissa aikana jolloin oltiin juur katkolla.. mä sain tietää että sillä oli ollu jotain säätöä ja halusin sen takas.. se sanoi että se muija jäi historiaan, vaan eipä jäänyt.. 2kk sitä kesti ja sitten se viikkoa ennen joulua loppui.. p.yst. sanoi että hänen aloitteestaan ja muija sanoi etä yhteisestä aloitteesta..tiedä siitä sitten..
koitti se päivä kun mä sain asiasta tietää ja oli 5 päivää "aikaa" päättää mitä tehdä kun p.yst. lähtis inttiin.. ja siis kuten normaalia oli katumusta ja ikuista rakkauden tunnustusta ym. ym... ja päätökseni oli että jatkan.. poikaystävä on nyt ollut reilun viikon armeijassa ja mä yritän elää sen tekojen kanssa.. haluan yrittää.. mietin kuitenkin että haluaisinko jos ei asuttais yhdessä.. niin kukas sen tietää.. en todellakaan väitä että on helppoa antaa anteeks, vaan se vaatii paljon enemmän kuin jättäminen.. sen sanon että toista kertaa en anteeks anna.. ja lapsien, lainan ja avioliiton kanssa ei tässä suhteessa ole kiire.. ne tulee sitten jos luottamuskin..
että lähinnä vissii voimia niille jotka päättää yrittää..=)
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.