Näin Neuvostoliiton miehitys vältettiin - 10 syytä
Neuvostoliitto olisi pystynyt valloittamaan pienen naapurinsa, mutta ei tehnyt sitä.
Puna-armeija vyöryi vuonna 1945 Elbelle saakka ja olisi pystynyt valloittamaan Suomen. Länsivallat olivat jättäneet Suomen oman onnensa nojaan Moskovan etupiiriin toivoen toki maalle jonkinlaista kulttuuriautonomiaa.
Kiire Berliiniin
Suomi oli Neuvostoliitolle toisarvoinen tavoite, kun tie Itämerelle oli avattu. Voimat kannatti keskittää Euroopan sydänalueille. Josif Stalin ei tukenut edes Kreikan kommunistikapinallisia.
Vahvistunut armeija
Ribbentrop-sopimuksen avulla Suomen puolustusvoimat olivat syksyllä 1944 vahvemmat kuin koskaan ennen (tai suhteellisesti myöhemminkään). Päällystö ja joukot olivat jo kokeneet kovia taisteluita.
Tuotantopanos
Sotakorvaustavarat olivat tärkeitä Neuvostoliiton jälleenrakennukselle ja puolustuskyvyllekin. Niiden tuotantoa ei haluttu vaarantaa.
"Pelin henki" tiedostettiin
Valtaosa suomalaisista tiedosti pelin hengen. Neuvostoliittoa ei ärsytetty ja liturgia opittiin, mutta vapauden ydintä puolustettiin eleettömästi.
Kylmän sodan asetelma
Kylmän sodan alettua Suomen miehittäminen olisi ajanut Ruotsin avoimesti länsiliittoon. Tätä hintaa Kreml ei halunnut maksaa.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014120118882926_uu.shtml
Neuvostoliitto olisi pystynyt valloittamaan pienen naapurinsa, mutta ei tehnyt sitä.
Puna-armeija vyöryi vuonna 1945 Elbelle saakka ja olisi pystynyt valloittamaan Suomen. Länsivallat olivat jättäneet Suomen oman onnensa nojaan Moskovan etupiiriin toivoen toki maalle jonkinlaista kulttuuriautonomiaa.
Kiire Berliiniin
Suomi oli Neuvostoliitolle toisarvoinen tavoite, kun tie Itämerelle oli avattu. Voimat kannatti keskittää Euroopan sydänalueille. Josif Stalin ei tukenut edes Kreikan kommunistikapinallisia.
Vahvistunut armeija
Ribbentrop-sopimuksen avulla Suomen puolustusvoimat olivat syksyllä 1944 vahvemmat kuin koskaan ennen (tai suhteellisesti myöhemminkään). Päällystö ja joukot olivat jo kokeneet kovia taisteluita.
Tuotantopanos
Sotakorvaustavarat olivat tärkeitä Neuvostoliiton jälleenrakennukselle ja puolustuskyvyllekin. Niiden tuotantoa ei haluttu vaarantaa.
"Pelin henki" tiedostettiin
Valtaosa suomalaisista tiedosti pelin hengen. Neuvostoliittoa ei ärsytetty ja liturgia opittiin, mutta vapauden ydintä puolustettiin eleettömästi.
Kylmän sodan asetelma
Kylmän sodan alettua Suomen miehittäminen olisi ajanut Ruotsin avoimesti länsiliittoon. Tätä hintaa Kreml ei halunnut maksaa.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014120118882926_uu.shtml
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kymmenestä syystä:
1) Kiire Berliiniin huomatiin vasta sen jälkeen, kun hyökkäys kohtasi yllättävän kovan vastarintaa. Ei kannattanut sitoa joukkoja turhaan Suomeen.
2) Suomen armeija oli ehkä vahvistunut, mutta väsynyt. Mannerheimin päämajan laskelmien mukaan olisi kyetty torjumaan vielä yksi hyökkäys, joten armeijan vahvistumisesta ei näytä olleen hyötyä.
Toiseksi, lentokoneen polttoaine oli loppumassa, joten ilmavoimien hävittäjien torjuntakyky oli sen vuoksi alenemassa.
3) Suomen maksamilla sotakorvauksilla ei ollut mitään yhteyttä NL:n jälleenrakentamisen tai puolustuskyvyn kanssa.
4) Pelin henkeä ei aina tiedostettu.
5) Kylmä sodan alkuna pidetään vuotta 1947 tai 48 jolloin NL muutti etupiiriinsä kuuluvat valtiot kommunistisiksi.
Ei Suomen armeija vielä loppu ollut,jos Venäjä olis jatkanut hyökkäystä Talin jälkeen,eivätkä suostuneet rauhaan,joukot olisi siirretty Salpalinjalle ja sotaa olisi jatkettu.
Saksassa maataistelut oli kesän -44 jälkeen ankarasti käynnissä.Tuossa vaiheessa mitään ei oltu vielä lopullisesti ratkaistu,Suomen rintama olisi edelleen sitonut 250 -300 000 venäläistä,harmi että japanilaiset ei pitäneet koko ajan maarintamaa idässä,se olisi aiheuttanut liittoutuneille jo paljon enemmän pään vaivaa,jo pelkästään pitkien välimatkojen takia Aasian ja Euroopan välillä.
On vaikea ellei jopa mahdotonta sanoa, mikä tekijä vaikutti vahvimmin siihen, ettei NL vallannut Suomea. Mainittujen syiden lisäksi on arveltu, että Stalin halusi pitää yhden väylän auki myös länteen. Myöhemmin Suomi oli esikuva propagandatarkoituksiin eli neukut halusivat näyttää tulevansa kyllä toimeen myös ei-sosialistisen valtion kanssa.
Kyllä tämä tilanne oli pitkään liipasinherkkä. Monessa neukkujen satelliiteissä komut saivat vallan liittouduttuaan demarien kanssa. Demareita alkoi sitten yllättäen pudoilla kerrostalojen ylimmistä kerroksista katuun esim. Tshekkoslovakiassa. Suomessa demarit eivät halunneet liittoutua komujen kanssa vaan aloittavat kovan taistelun näitä vastaan erityisesti ay-liikkeen sieluista. SDP ja demarivetoinen ay-liike saivat tässä tukea CIA:lta ja myöhemmin sitten kiitokset siitä, että Suomi säilyi länsimaisena demokratiana. Ilmankos Väinö Tanner pysyi komujen ja neukkujen vihatuimpana suomalaisena.
Paasikiven merkitys saattoi olla myös suuri. Stalin luotti Paasikiveen ja tämä kaksikko oli tullut hyvin toimeen myös vaikeina sotavuosina ja niiden välisenä aikana. Stalinhan jopa lupasi melkoisen vilja-avun Suomeen talvisodan jälkeen nimenomaan lahjana Paasikivelle ja piti myös lupauksensa. Paasikivestä tuli Stalinin luottomies siinä suhteessa, että Stalin piti Paasikiveä ilmeisen järkevänä ihmisenä, joka järkevyytensä ansiosta poikkesi muista suomalaisista.