Mies ei käytä enää vihkisormusta

Olen nainen ja itsekään en käytä vihkisormuksia kuin juhlissa, jos sitten sinnekään ne muistan etsiä. Silti yhdessä sen rakkaan kanssa niihin juhliin mennään ja hänkään ei sitä arkisin pidä. Oma syy pitämättömyyteen on hygienia ja joskus nivelet on olleet niin turvonneet, ettei ole voinut edes juhlissa käyttää.
Omaa puolisoa ärsyttää haukkanaiset, jotka metsästää ja kyllästyi kuuntelemaan sitä, että sormus on vain hidaste.

Syitä voi olla moniakin mutta sinun tapauksesi herättää ymmärrettävästi epäilyjä, mutta eihän sivullinen voi tietää.

Oman sormukseni laitoin hyllyyn pari viikkoa vihkimisen jälkeen enkä ole sitä sen jälkeen pitänyt.
Vaimoni jätti samoihin aikoihin toisen sormuksen pois ja toisenkin joskus myöhemmin.

Minusta sormuksen tapainen symboli on merkityksetön!
Omat sormeni ovat hieman "porkkanamalliset".
Sormusta, rannenekelloa eikä mitään kaulavitkutinta voi pitää harrastuksessani joten on selvintä jättää ne kokonaan pois käytöstä.
Tosin kello oli tarpeen vielä työelämässä ollessa.

No siksi juuri herättää epäilyksiä kun on sitä koko liiton ajan pitänyt ja nyt pitää edelleen rannekorua ja kaulakorua mutta ei sormusta. Hölmöä kun en saa suoraa vastausta häneltä itseltään ja sekös vielä epäilyäni lisääkin

Pistä ulkoruokintaan eli ero.

Jos ukkokullallasi olisi joku toinen, niin voisihan hän silti pitää sormusta sinun nähtesi.

Ukko on vain saanut kyllikseen kiukutteluistasi ja päätti näyttää sulle että lähtö tulee ellet siisti käytöstäsi.

Minä jätin sormuksen käytön, kun alkoi avioliitto tuntua merkityksettömältä ja haudoin ajatuksia erosta. Meni muutamia vuosia ja nyt olemme eronneet. Naimisissa oltiin yli 24 vuotta. Sellaista se elämä on.

Minä laitoin sormukset hyllylle kun mies yhdessä suunniteltujen 25 vee yhdessä suunnitellun juhlistamisen asemasta päättikin käydä ostamassa seksiä. Nyt ollaan oudossa kämppäkaveri tilanteessa kunnes saan luuni kasattua eli eropaperit vetämään.

Kyllähän tuo yhtäkkinen käyttämättömyys herättää epäilyksen. Meillä sormukset olivat käytössä pääsääntöisesti kodin ulkopuolella liikuttaessa, mutta jos joskus unohtui niin ei herättänyt ihmetystä. Sen sijaan kun löysin puolison sormuksen autosta, niin eipä ole kumpikaan sen koommin sitä käyttänyt... Kannattaa nostaa kissa pöydälle jos haluat saada selvyyttä asiaan.

Saattaa johtua ihan työnkuvasta. Itselläni jo kolme sormusta kulunut poikki. Tai jos on esim. sähkömies niin sormus johtaa ikävän hyvin sähköä. Ja vaikka se olisi nykymallin mukainen nikkeli-kupari-sinkki sormus, niin sekin johtaa pahuksen hyvin sähköä.

Jos sormuksen tarkoitus on osoittaa merkkiä varattuudesta,niin eiks polttomerkki vaikka otsassa toimisi paremmin ;P
Sormus ei tollasena merkkinä toimi,kun sen voi ottaa aina pois ku haluaa esittää sinkkua.
Ite oon kerran ollut kihloissa, en tykänny pitää, epäkäytännöllinen.
Sillonen muija piti fritsuilla huolen, et kaikki ties et sillä on joku ;D

Meillä vaimoni on jättänyt sormuksensa pois. Yhdessä olemme olleet yli 25 vuotta, joista viimevuodet lähinnä kämppäkavereina, vaimoni toiveesta.
Joskus kysyin syytä sormuksien pois jättämiselle, niin sanoi jättäneensä ne erään sairaalareissun takia (totta), mutta ei mitään syytä, miksi ei laittanut niitä takaisin.

Olemme olleet yhdessä nyt 42 vuotta ja siitä aviossa 38 vuotta. Kumpikaan ei ole koskaan käyttänyt sormusta. Vaimo ei voinut pitää sormuksia työnsä vuoksi, ja minun sormus meni rikki työkoneeseen jo heti avioliiton alkuvaiheessa eikä sitä koskaan tullut korjautettua.
Eipä ole kumpikaan käynyt vieraissa, eikä meidän liitosta ole rakkautta, hellyyttä eikä sitä seksiäkään puuttunut. Yhäkin seksi maittaa.
Ei sormus ole tae uskollisuudesta, eikä se kerro yhtään mitään parisuhteen tilasta.
Me porskutetaan vaimon kanssa yhteistä taivalta ilman sormuksia samalla intensiteetillä kuin nuorempanakin.

En ole pitänyt sormuksia (edes vihki-) enää pariinkymmeneen vuoteen eikä se ole merkki mistään sen kummemmasta kuin että ne ovat eeerittäin epähygieeniset kapistukset. Kaikilla työpaikoilla niitä ei saisi pitääkään mutta on olemassa sillä lailla itsensä tyhjentäneitä tyyppejä, jotka kuvittelevat rakastavansa jotenkin enemmän kun pitävät hilavitkuttimia milloin missäkin kohtaa kehoaan.

Mä en voinut pitää ammattini takia (kihlasormusta), ois voinut tulla pahaa jälkeä enkä ole aiheelliseksi katsonut vaikka ammattikin vaihtui eikä ole avovaimo mitään kysellyt eikä pidä kyllä itsekkään.

vai on merkkejä ilmassa luulisi että miehelläi ei voi olla vieraita naisia jos joka ilta imet sen kassit tyhjiksi ja annat sen panna mällit sisään ja viikonlopuisin persreikään
mutta jos sulla on lukkoperä päälllä niin lulen että kassit tyhjentää joku muu

Turhaa pähkäilyä sormuksesta mutta pähkäilenpä kuitenkin vaikka en ole sitä pitänytkään.

Olen päissäni yrittänyt kuvitella syytä tyhjään sormussormeen.
Jos 40v ukko yrittää tyhjällä nimettömällä viestiä olevansa vapasti "käytettävissä" niin eikö herää ajatus, että ko. ukossa on jotain outoa ja omituista?
Tuon ikäinen ja vapailla markkinoilla?

Eikös sormusta reilusti pitävä ukkomies ole turvallisempi vaihtoehto lyhyelle tai tilapäiselle suhteelle verrattuna mahdolliseen poikamieheen?

Minusta sormuksen piilottelu on suurta ja tarpeetonta pelleilyä. Jopa hyödytöntä?

En usko että sormuksen poisjättö tehdään sen vuoksi että sillä viestittäisiin että olen vapailla markkinoilla kun ei kuitenkaan (vielä) ole. Vaan ennemminkin siksi että avioliitto ei enää ole samassa merkityksessä mitä oli aikaisemmin.

Jos suhde on kunnossa ei siinä sormusten pito merkkaa. Ite en oo pitänyt 15 vuoteen enkä enää pidäkkään. Silti kaikki kunnossa naiseni kanssa.

Täällä nyt paljon kommentoidaan sitä että sormus ei ole suhteen kunnon merkki ettei monikaan ole niin ja niin moneen vuotta sitä käyttänyt. Alkuperäisen kirjoittajan kysymys koskee sitä että sormus on ollut sormessa sen 25v niin MIKSI se nyt on jätetty pois ?!?! Kyllä minuakin asia vaivaisi ja ihmetyttäisi jos puolisoni noin käyttäytyisi. AP, onko selvinnyt mitään?

On tosiaan eri asia kun yhtäkkiä luopuu sormuksen käytöstä.Itse ottaisin myös sormuksen pois ja seuraisin reaktiota.
Meillä kävi niin ,että mies loukkasi sormensa ,siihen kasvoi rusto eikä enää mahtunut. Minä luovuin sormusten käytöstä työni takia .Se oli hänelle minun yllätykseksi kova paikka. Ymmärsi toki syyn ,mutta silti .Ja tosiaan käytin monta vuotta sormusta mieheni jälkeen. Nyt en enää oikein osaa pitää enää.

Minulla oli jo alun perinkin liian pienet sormukset. Mieheni piti suurennuttaa ne, mutta unohtui aina vaan. Nyt olen ollut 15 vuotta ilman sormuksia, enkä varmaan osaisi enää pitääkään.
Mieheni on käyttänyt aina sormusta. Hänen ensimmäinen sormuksensa oli taas liian suuri ja hukkui järveen. Hän osti heti uuden, mutta ei silloinkaan muistanut suurennuttaa minun sormuksiani. Ai, miksikö en suurennuta niitä itse? No, en koe tarpeelliseksi viestittää olenko naimisissa vai en.
Mutta jos mieheni yhtäkkiä jättäisi sormuksen pois en kattelis yhtään. Tietäisin heti, että jotain on tekeillä, koska hänelle sormuksen käyttö ja näyttö on tärkeää. Hän haluaa viestittää olevansa naimisissa.

Naiselle ostetaan vihkisormus,mies joutuu kihlasormuksella menemään hautaan
asti.Monesti vielä käy niin että mies maksaa koko lystin.Yleensä ostetaan vain yksi vihkisormus joka sitten on naisen sormessa merkkinä jostain.Hyvän makuisesta "Omenasta"Käärmeestä.Sinuna kulkisin miehesi rinnalla valittamatta,olet kumminkin
pääsyt niin arvokkaaseen asemmaan avioliitossanne ettei siinä sormuksia tarvita.

No vaadi se suora vastaus perkele! Mikä liitto se sellainen on, jossa ei pystytä puhumaan

Lopetin sormuksen käytön, kun tapaturmassa melkein lähti sormi irti. Sormus jäi pyörivään koneenosaan kiinni ja kiskaisi sormen mukanaan. On niitä sormuksen takertumisia sattunut ennenkin, muuta tämä kerta oli niin raju, joten oli viimeinen kerta sormessa. Sormikin paksuni niin paljon, ettei enää siihen mahtuisikaan. Se nyt on ihan sama onko se sormus sormessa vai hyllynreunalla. Ennemmin otan vaikka polttomerkin takamukseeni, ei olis niin kivuliaskaan.

Itse käytin sormusta koko avioliiton ajan. Sormus symboloi hienosti sitä, minkä lupauksen olin tehnyt kumppanilleni, mutta ennen kaikkea itselleni. Olin ylpeä sormuksestani. Sormus ei ollut minulle kahle, vaan mahdollisuus. Ja kumppanillani oli se toinen sormus. Tässä maailmassa, me kaksi. Yhdessä. Vahvempina. Ei toisiamme kahliten, ei toisiamme alistaen, ei toisiamme estellen, vaan yhdessä ja yhteisestä halusta, yhdessä olimme enemmän kuin kaksi. Tätä kaikkea sormukseni minulle merkitsi. Enää en pidä sormustani, kumppanini löysi uuden rakkaan, uuden ihmisen tilalleni.

Kyllä se naisen vaisto vaan oikein kertoi, toinen on kuvioissa.

Me jätettiin sormukset muijan kanssa pois jo ensimmäisten vuosien jälkeen, jos jossain käytiin niin muija jaksoi laittaa takaisin minä en. Syynä osin työ ja mukavuus, turha sitä on edestakaisin vatkata. Eiköhän ne kihlat tai avioliitto ole sitä samaa ilman sormuksiakin. Jos joku luulee pitämättömyyttä pettämiseksi on aika epäluuloinen. Ei ole muija kertaakaan epäillyt mun uskollisuutta vaikka olen ollut viihteellä ilman sormusta eikä ole tarvettakaan, kaikki miehet ei petä.

Naisena pidin sormukset, vaikka suretti, kun ne töissä- maatiloilla hankautuivat nopeasti rumasti naarmuille. yllättävän hyvin kivet oli istutettu, eivät antaneet periksi paikaltaan, kun tuli sementtiseinä- tai seinänkulmaosumia kiireessä, ja metallikaiteisiin, ym. kolahtelivat.
On ammatteja joissa on sormustenpito ihan syvältä. Pakko oli tavallaan pitää, että näki selvästi missä siviilisäädyssä olen. Maaseutupitäjissä tapana.

sormet meenee pilalle varsinkin pitkässä turhauttavassa liitossa voihan sitä muutaman viikon olla ilman. ei tule niin paljon "lähestymisiä"

Joka haluaa pettää se käy vieraissa aina kun tilaisuus tulee. Ihan sama onko sormusta tai ei tai olisiko se minkä ympärillä tahansa. Uskollisuus on korvien välissä.