Mitä omistusasuminen kerrostalossa oikeasti maksaa

Kiitos vastauksesta. Tuolta linkistähän löytyikin jo paljon kysymiäni tietoja:

Putkiremontti 40-60 vuotta 450-900 €/m^2
Julkisivuremontti 20-50 vuotta 100-500 €/m^2
Kattoremontti 20-50 vuotta 15-80 €/m^2
Parvekeremontti 20-50 vuotta 50-200 €/m^2
Ikkunaremontti 30-50 vuotta 50-120 €/m^2
Hissiremontti 25 vuotta 20000-200000 €

Näillähän pääsee jo laskeskelemaan joitain numeroita, joista saa sitten mututuntuman asiaan.

Kun sitä noita asuntojen myynti-ilmoituksia selaa, niin niissä on monesti se kohta, että tehdyt ja tulevat remontit, niin nissä on aina tosi paljon muitakin remontteja, kuin vain nämä yleisimmät. Löytyyköhän siitä mistään arviota, että millaisia kuluja näistä yhteensä muodostuu, esim. 20, tai 50 vuodessa?

Et siis vieläkään osaa laskea omistusasumisen ja sijoitusasumisen eroa, ainakaan PK-seudulla.

Vuokranatajan saama nettotuotto on usein 1,5-3 % luokkaa, siitä päomavero pois. Taloyhtiön remontit evät siirry vuokriin, tai no, ehkä juuri putkirempan yhteydessä uusittu kylppäri nostaa markkinavuokraa muutamalla kympillä kuukaudessa. Tästä syystä kaikki taloyhtiön remonttikulut siirtyvät suoraan vuokranatajan maksettavaksi, tietenkin ne osittain realisoituvat asunnon korkeampana arvona myyntitilanteessa, mutta eivät kokonaan.

Millään tuotto-odotuksella ei vuokra-asuntoa siis voi hinnoitella, eikä siirtää korjauskuluja vuokriin, tyhjä asunto kun tuottaa vielä vähemmän. Ainoa syy asuntosijoittamiseen esimerkiksi Helsingissä on se, että pitkällä aikavälillä niihin sijoitettu raha todennäköisesti säilyttää arvonsa, ainakin melkein.

Sen sijaan omistusasuja maksaa koko ajan enemmän asumisestaan kuukaudessa kuin vuokralainen, eikä saa edes varallisuuttaan mukaansa hautaan.

Välittäjä_LKV kirjoitti:

Et siis vieläkään osaa laskea omistusasumisen ja sijoitusasumisen eroa, ainakaan PK-seudulla.

Vuokranatajan saama nettotuotto on usein 1,5-3 % luokkaa, siitä päomavero pois. Taloyhtiön remontit evät siirry vuokriin, tai no, ehkä juuri putkirempan yhteydessä uusittu kylppäri nostaa markkinavuokraa muutamalla kympillä kuukaudessa. Tästä syystä kaikki taloyhtiön remonttikulut siirtyvät suoraan vuokranatajan maksettavaksi, tietenkin ne osittain realisoituvat asunnon korkeampana arvona myyntitilanteessa, mutta eivät kokonaan.

Millään tuotto-odotuksella ei vuokra-asuntoa siis voi hinnoitella, eikä siirtää korjauskuluja vuokriin, tyhjä asunto kun tuottaa vielä vähemmän. Ainoa syy asuntosijoittamiseen esimerkiksi Helsingissä on se, että pitkällä aikavälillä niihin sijoitettu raha todennäköisesti säilyttää arvonsa, ainakin melkein.

Sen sijaan omistusasuja maksaa koko ajan enemmän asumisestaan kuukaudessa kuin vuokralainen, eikä saa edes varallisuuttaan mukaansa hautaan.

Lue lisää

Peruskoulupohjaltako ponnistit kiinteistönvälittäjäksi?
.
Kuulut siis siihen yksinkertaisten ihmisten joukkoon, jotka luulevat, että vuokranantajat ovat hyvätahtoisia hölmöjä, jotka vuokraavat asuntoja tappiolla. Vuokranantajien edustajat ilmoittavat keskimääräiset vuokratuotot myös ilman asunnon hinnan muutoksia. Näistä keskimääräisistä vuokratuotoista vähennetään korjauskulut ja nettotuotto on sen jälkeen ollut 2-2,5 prosentin luokkaa.
.
Etla ja valtiovarainministeriö laskevat suomalaisen omistusasumisen hyödyksi vuodessa noin 1 300 000 000 euroa. Tuo summa pitäisi omistusasukkailta saada pois, jotta omistusasuminen olisi yhtä kallista kuin vuokralla asuminen.

pundit kirjoitti:

Peruskoulupohjaltako ponnistit kiinteistönvälittäjäksi?
.
Kuulut siis siihen yksinkertaisten ihmisten joukkoon, jotka luulevat, että vuokranantajat ovat hyvätahtoisia hölmöjä, jotka vuokraavat asuntoja tappiolla. Vuokranantajien edustajat ilmoittavat keskimääräiset vuokratuotot myös ilman asunnon hinnan muutoksia. Näistä keskimääräisistä vuokratuotoista vähennetään korjauskulut ja nettotuotto on sen jälkeen ollut 2-2,5 prosentin luokkaa.
.
Etla ja valtiovarainministeriö laskevat suomalaisen omistusasumisen hyödyksi vuodessa noin 1 300 000 000 euroa. Tuo summa pitäisi omistusasukkailta saada pois, jotta omistusasuminen olisi yhtä kallista kuin vuokralla asuminen.

Lue lisää

On se vaan pientä tuo keskimääräinen nettotuotto vuokra-asunnoista, 2-2,5%. Reilu pari tonnia vuodesta 100 tonnin kämpästä. Ja tämä siis kaikista riskeistä ja vastuista ja vaivoista mitä vuokra-asunnon pitämisetä koituu.
On täysin selvää että näin tiukalla keskimääräisellä mariginaalilla kun mennään, niin monet pitävät asuntoja vuokralla tappiokseen. Ja tuskin noissa laskelmissa on mukana yksittäisiä asuntoja vuokraavien osalta kaikkia kulujakaan, tai asunnon vuokralaisen vaihtuessa tyhjänäoloista koituvia takapakkeja, tai kaikkia korjauskulujakaan, tai varsinaisten kauhuvuokralaisten hajottamia kämppiä.

vuokrankorotuspaineitaon kirjoitti:

On se vaan pientä tuo keskimääräinen nettotuotto vuokra-asunnoista, 2-2,5%. Reilu pari tonnia vuodesta 100 tonnin kämpästä. Ja tämä siis kaikista riskeistä ja vastuista ja vaivoista mitä vuokra-asunnon pitämisetä koituu.
On täysin selvää että näin tiukalla keskimääräisellä mariginaalilla kun mennään, niin monet pitävät asuntoja vuokralla tappiokseen. Ja tuskin noissa laskelmissa on mukana yksittäisiä asuntoja vuokraavien osalta kaikkia kulujakaan, tai asunnon vuokralaisen vaihtuessa tyhjänäoloista koituvia takapakkeja, tai kaikkia korjauskulujakaan, tai varsinaisten kauhuvuokralaisten hajottamia kämppiä.

Lue lisää

Tuo 2-2,5 prosenttia taisi olla pääkaupunkiseudun vuokra-asuntojen nettotuotto yksityisillä vuokranantajilla. Jossakin opiskelijakaupungissa pääkaupunkiseudun ulkopuolella voi saada tuplatuottoja tuohon nähden. Tällä hetkellä sijoitusfääri on sumea. On vaikea saada ylipäätään järjellisiä tuottoja markkinoilta. Korkopapereihin ei voi sijoittaa lainkaan. Osakelinkatuissa papereissa on jo melkoisesti riskiä. Itse yritän pitää tuon osakepossan kohtuullisella riskitasolla.
.
Tuotot ovat mielestäni matalia. En minä ainakaan mitään sijoitusasuntoa ostaisi riesakseni. Tilanne voi hieman muuttua, jos pitää hankkia jälkikasvulle asuntoa keskustasta. Toisaalta noissa tuotoissa ei ole mukana asunnon arvonnousua. Arvonnousuun tietenkin liittyy riski myös arvonlaskusta tietyllä ajanjaksolla.

pundit kirjoitti:

Tuo 2-2,5 prosenttia taisi olla pääkaupunkiseudun vuokra-asuntojen nettotuotto yksityisillä vuokranantajilla. Jossakin opiskelijakaupungissa pääkaupunkiseudun ulkopuolella voi saada tuplatuottoja tuohon nähden. Tällä hetkellä sijoitusfääri on sumea. On vaikea saada ylipäätään järjellisiä tuottoja markkinoilta. Korkopapereihin ei voi sijoittaa lainkaan. Osakelinkatuissa papereissa on jo melkoisesti riskiä. Itse yritän pitää tuon osakepossan kohtuullisella riskitasolla.
.
Tuotot ovat mielestäni matalia. En minä ainakaan mitään sijoitusasuntoa ostaisi riesakseni. Tilanne voi hieman muuttua, jos pitää hankkia jälkikasvulle asuntoa keskustasta. Toisaalta noissa tuotoissa ei ole mukana asunnon arvonnousua. Arvonnousuun tietenkin liittyy riski myös arvonlaskusta tietyllä ajanjaksolla.

Lue lisää

Sepä yksityisillä yksittäisiä kämppiä vuokraavilla sentään onkin, kun kämppiä voidaan pitää niille mahdollista omaa tarvetta ajatellen joskus tulevaisuudessa, tai niin että ne voidaan hyödyntää ainakin omassa käytössä jos vuokramarkkinatilanne on huono.
Minä tässä jokunen vuosi sitten pidin asuntoja vastaan pientä joustotiliä ja sillä vähän pienimuotoisesti pelasin pörssiä. Siinä vähän onnistuinkin, mutta nyttemmin en oikein ole uskaltanut niitä klikkailla vaikka pörssi mulla koneellani tässä on(se jotain 15min.viiveellä oleva pörssi mulla on jonka ainakin Nordeasta saa maksutta). Elisaa pelailin ja sitten möin ne kaikki pois kun sijoitin isomman rahan uuteen asuntoon, en Suomesta mutta ei niin kaukaakaan. Sain näistä pörssijutuista vähän apua siihen investointiin, mutta suurimman osan kyllä siihen sain yhden rivariasunnon myynnistä. Kyllä ne Elisan osakkeet olisi kannattanut pitää, kun ne ovat arvossaan sen jälkeen nousseet hyvin.

pundit kirjoitti:

Peruskoulupohjaltako ponnistit kiinteistönvälittäjäksi?
.
Kuulut siis siihen yksinkertaisten ihmisten joukkoon, jotka luulevat, että vuokranantajat ovat hyvätahtoisia hölmöjä, jotka vuokraavat asuntoja tappiolla. Vuokranantajien edustajat ilmoittavat keskimääräiset vuokratuotot myös ilman asunnon hinnan muutoksia. Näistä keskimääräisistä vuokratuotoista vähennetään korjauskulut ja nettotuotto on sen jälkeen ollut 2-2,5 prosentin luokkaa.
.
Etla ja valtiovarainministeriö laskevat suomalaisen omistusasumisen hyödyksi vuodessa noin 1 300 000 000 euroa. Tuo summa pitäisi omistusasukkailta saada pois, jotta omistusasuminen olisi yhtä kallista kuin vuokralla asuminen.

Lue lisää

Pundit uskoisti nyt vihdoinkin asiantuntijoiden kuten Välittäjä_LKV ja muiden näkemyksiin ja lopeta tuon saman virren veisuu palstalla.

Vuokralainen maksaa vain markkinahintaisen vuokran eikä vuokranantajan remontteja, velkoja, velkojen korkoja ja pääoman tuottoa eikä veroja.

Vuokra-asuntosijoittaminen perustuu vain pieneltä osin vuokratuottoihin jotka bruttomääräisesti on keskimäärin 3,5% ja verojen jälkeen alle 2,5%.

Suurin osa voitosta tai tappiosta tulee vuokra-asunnon arvon mahdollisesta noususta tai laskusta. Ammattitaitoinen sijoittaja ostaa sijoitusasunnon kun hinnat on alhaalla ja myy kun hinta alkaa laskea.

Tutkija Veera Holappa (Pellervon Taloustutkimus) on julkaissut tutkimuksen pitkän ajan vuokratuotosta ja verrannut sitä valtion 10v JVK-lainan korkoon.

http://vuokranantajat.fi/wp-content/uploads/2015/08/pitkänaikavälinvuokratuotto.pdf

Vuokra-asunto sijoittaminen perustuu nimenomaan vuokrasta saatavaan tuloon, eikä mihinkään asuntojen arvonnousuun. Vuokralla olevien asuntojen arvot tuskin nousevat realisesti, hyvä kun numeraalisesti hinnat nousevat edes inflaation verran ja siitäkin noususta puree 30% myyntivoittovero.

Katse.as.hinnoissa kirjoitti:

Pundit uskoisti nyt vihdoinkin asiantuntijoiden kuten Välittäjä_LKV ja muiden näkemyksiin ja lopeta tuon saman virren veisuu palstalla.

Vuokralainen maksaa vain markkinahintaisen vuokran eikä vuokranantajan remontteja, velkoja, velkojen korkoja ja pääoman tuottoa eikä veroja.

Vuokra-asuntosijoittaminen perustuu vain pieneltä osin vuokratuottoihin jotka bruttomääräisesti on keskimäärin 3,5% ja verojen jälkeen alle 2,5%.

Suurin osa voitosta tai tappiosta tulee vuokra-asunnon arvon mahdollisesta noususta tai laskusta. Ammattitaitoinen sijoittaja ostaa sijoitusasunnon kun hinnat on alhaalla ja myy kun hinta alkaa laskea.

Tutkija Veera Holappa (Pellervon Taloustutkimus) on julkaissut tutkimuksen pitkän ajan vuokratuotosta ja verrannut sitä valtion 10v JVK-lainan korkoon.

http://vuokranantajat.fi/wp-content/uploads/2015/08/pitkänaikavälinvuokratuotto.pdf

Lue lisää

Hah. karavaani kulkee ja koirat haukkuvat. Voi tuota tyhmyyden määrää. Samat ihmiset korostavat korostamisesta päästyäänkin, että oma asunto sijoitus, mutta haluavatkin yhtäkkiä unohtaa asunnon sijoitusluonteen, kun sama pääoma luovutetaan vastiketta vastaan vieraalle.
.
Markkinahintainen vuokra on paljon todellisia asumiskuluja suurempi. Sen on välillisesti todennut myös Elias Oikarinen. Oikarinen on todennut, että vuokra-asuminen tulee kalliimmaksi kuin omassa asuminen.

22233377 kirjoitti:

Vuokra-asunto sijoittaminen perustuu nimenomaan vuokrasta saatavaan tuloon, eikä mihinkään asuntojen arvonnousuun. Vuokralla olevien asuntojen arvot tuskin nousevat realisesti, hyvä kun numeraalisesti hinnat nousevat edes inflaation verran ja siitäkin noususta puree 30% myyntivoittovero.

Lue lisää

Myyntivoittovero tietenkin koskee sijoitusasuntoja. Ihmisillä on keskimäärin paljon suuremmat varat talletustileillä, kuin sijoitusasunnoissa eikä talletustilien tuotto pidemmässä jaksossa ole koskaan yltänyt edes pitämään rahan arvon muutosta.
.
Sijoittajat ja pankkiirit eivät tuijota reaalituottoja, vaan nimellistuottoja. Mietipä sitä, että Suomen suurimpien institutiosijoittajien reaalituotto viimeisten 20 vuoden ajalta oli 4 prosenttia. Pääoman arvo on siis kasvanut 2,1911 kertaiseksi (huippusijoittajat siis kysymyksessä). Pääkaupunkiseudun keskimääräisen asunnon reaalituotto on samassa ajassa kehittynyt 2,1897 kertaiseksi.
.
Verojen maksun jälkeen institutiosijoittajien reaalituotto pudottaisi pääoman nousun 1,67 kertaiseen arvoon. Tuohon nähden pääkaupunkiseudun asunto on viimeisten 20 vuoden ajalta ollut varsin hyvä sijoitus. Menneisyys ei ole koskaan tae tulevasta.
.
Nyt olen lueskellut vähän tuota Beng Holmströmin sopimusteoriaakin. Voin siitä kirjoittaa tänne jossain vaiheessa lyhyen jutun, kun on aikaa ja kiinnostusta (vaikka ei se asuntojen hintoihin liitykään).

pundit kirjoitti:

Myyntivoittovero tietenkin koskee sijoitusasuntoja. Ihmisillä on keskimäärin paljon suuremmat varat talletustileillä, kuin sijoitusasunnoissa eikä talletustilien tuotto pidemmässä jaksossa ole koskaan yltänyt edes pitämään rahan arvon muutosta.
.
Sijoittajat ja pankkiirit eivät tuijota reaalituottoja, vaan nimellistuottoja. Mietipä sitä, että Suomen suurimpien institutiosijoittajien reaalituotto viimeisten 20 vuoden ajalta oli 4 prosenttia. Pääoman arvo on siis kasvanut 2,1911 kertaiseksi (huippusijoittajat siis kysymyksessä). Pääkaupunkiseudun keskimääräisen asunnon reaalituotto on samassa ajassa kehittynyt 2,1897 kertaiseksi.
.
Verojen maksun jälkeen institutiosijoittajien reaalituotto pudottaisi pääoman nousun 1,67 kertaiseen arvoon. Tuohon nähden pääkaupunkiseudun asunto on viimeisten 20 vuoden ajalta ollut varsin hyvä sijoitus. Menneisyys ei ole koskaan tae tulevasta.
.
Nyt olen lueskellut vähän tuota Beng Holmströmin sopimusteoriaakin. Voin siitä kirjoittaa tänne jossain vaiheessa lyhyen jutun, kun on aikaa ja kiinnostusta (vaikka ei se asuntojen hintoihin liitykään).

Lue lisää

No ei tietenkään pankkiirit tai sijoitusrahastojen pitäjät eikä ylipäätänsä n.s. sijoitusalan ammattilaiset eikä myöskään verottaja ole kiinnostuneita mistään realituotoista. Eivät nämä ole kiinnostuneita realituotoista, siksi kun nämä pelailevat muiden varoilla tai sitten pelkällä velkarahalla mistä korkoa maksetaan(ja mikä korko on vähennyskelpoinen tuotoista), missä molemmissakin tapauksissa vain se mitä numeroita viivan alle jää merkitsee. Ja numeraalisista tuotoista nämä sijoitusalan ammattilaiset omat palkkionsakin tai bonuksensa kuittaavat.
Mutta omat varansa sijoitukseen likoon laittavalle vain realituotto on tuottoa. Ja jos tämä realituotto menee miinukselle niin silloin köyhtyy, vaikka verottaja tuotoista rokottelisikin, veroja kun maksellaan myös köyhtymisestäkin.

pundit kirjoitti:

Myyntivoittovero tietenkin koskee sijoitusasuntoja. Ihmisillä on keskimäärin paljon suuremmat varat talletustileillä, kuin sijoitusasunnoissa eikä talletustilien tuotto pidemmässä jaksossa ole koskaan yltänyt edes pitämään rahan arvon muutosta.
.
Sijoittajat ja pankkiirit eivät tuijota reaalituottoja, vaan nimellistuottoja. Mietipä sitä, että Suomen suurimpien institutiosijoittajien reaalituotto viimeisten 20 vuoden ajalta oli 4 prosenttia. Pääoman arvo on siis kasvanut 2,1911 kertaiseksi (huippusijoittajat siis kysymyksessä). Pääkaupunkiseudun keskimääräisen asunnon reaalituotto on samassa ajassa kehittynyt 2,1897 kertaiseksi.
.
Verojen maksun jälkeen institutiosijoittajien reaalituotto pudottaisi pääoman nousun 1,67 kertaiseen arvoon. Tuohon nähden pääkaupunkiseudun asunto on viimeisten 20 vuoden ajalta ollut varsin hyvä sijoitus. Menneisyys ei ole koskaan tae tulevasta.
.
Nyt olen lueskellut vähän tuota Beng Holmströmin sopimusteoriaakin. Voin siitä kirjoittaa tänne jossain vaiheessa lyhyen jutun, kun on aikaa ja kiinnostusta (vaikka ei se asuntojen hintoihin liitykään).

Lue lisää

https://www.youtube.com/watch?v=mpHI0THFGQI

Tässä Holmströmiltä mielenkiintoinen juttu koskien informaatiota

22233377 kirjoitti:

Vuokra-asunto sijoittaminen perustuu nimenomaan vuokrasta saatavaan tuloon, eikä mihinkään asuntojen arvonnousuun. Vuokralla olevien asuntojen arvot tuskin nousevat realisesti, hyvä kun numeraalisesti hinnat nousevat edes inflaation verran ja siitäkin noususta puree 30% myyntivoittovero.

Lue lisää

Suosittelen asuntosijoitusoppaiden lukemista jotta ammattitaito ja osaaminen kehittyy.

Asuntosijoittajat voidaan luokitella useaan ryhmään:

1. Vuokratuottosijoittajat
2. Arvonnoususijoittajat
3. Omakustannus-sijoittajat
4. Työsuhdeasuntosijoittajat

Vuokratuottoa hakevat ostavat halpoja asuntoja keskustojen ulkopuolelta tai rakennuttavat asunnot edullisesti itse korkean vuokratuoton toivossa mutta asunnon arvo voi laskea ja remontit maksaa paljon.

Arvonnousua hakevat ostavat uusia tai uudehkoja kalliita asuntoja hyviltä paikoilta joissa vuokratuotto jää heikoksi mutta remonttikustannukset pieniksi.

Omakustannus-sijoittajat ovat kaupunkien ja kuntien sekä aatteellisten yhdistysten omistamat asunnot tulorajoilla ja opiskelija-asunnot.

Ammattiyhdistysliikkeillä on vuokra-asuntoja joita vuokrataan työntekijöille markkinahintaa edullisemmin. Monet yritykset omistavat vuokra-asuntoja työsuhdeasunnoiksi ja vuokraavat niitä hyvinkin halpaan hintaan.

Kirkko omistaa vuokra-asuntoja ja vuokraa niitä kristilliseen halpaan hintaan työntekijöilleen.

http://www.sijoitusasunnot.com/vuokratuotto-vs-arvonnousu-kumpaa-kannattaa-suosia/

pundit kirjoitti:

Myyntivoittovero tietenkin koskee sijoitusasuntoja. Ihmisillä on keskimäärin paljon suuremmat varat talletustileillä, kuin sijoitusasunnoissa eikä talletustilien tuotto pidemmässä jaksossa ole koskaan yltänyt edes pitämään rahan arvon muutosta.
.
Sijoittajat ja pankkiirit eivät tuijota reaalituottoja, vaan nimellistuottoja. Mietipä sitä, että Suomen suurimpien institutiosijoittajien reaalituotto viimeisten 20 vuoden ajalta oli 4 prosenttia. Pääoman arvo on siis kasvanut 2,1911 kertaiseksi (huippusijoittajat siis kysymyksessä). Pääkaupunkiseudun keskimääräisen asunnon reaalituotto on samassa ajassa kehittynyt 2,1897 kertaiseksi.
.
Verojen maksun jälkeen institutiosijoittajien reaalituotto pudottaisi pääoman nousun 1,67 kertaiseen arvoon. Tuohon nähden pääkaupunkiseudun asunto on viimeisten 20 vuoden ajalta ollut varsin hyvä sijoitus. Menneisyys ei ole koskaan tae tulevasta.
.
Nyt olen lueskellut vähän tuota Beng Holmströmin sopimusteoriaakin. Voin siitä kirjoittaa tänne jossain vaiheessa lyhyen jutun, kun on aikaa ja kiinnostusta (vaikka ei se asuntojen hintoihin liitykään).

Lue lisää

Pundit otit vertailikohdaksi 90-luvun laman pohjahinnat jota ei voi pitää keskiarvotuottona. Vain harvat varakkaat pystyivät ostamaan silloin oman tai sijoitusasunnon. Velkarahalla ostaneitakin oli vähän tuohon aikaan kun korot olivat korkeat ja pankit antovat lainaa vain varakkaille henkilöille.

Samaan aikaan meni suuri joukko asunto- ja kiinteisösijoittajia konkurssiin. Asuntosijoittaja/Toimittaja Ilkka Kyävaara ja Notareal Oy olkoot esimerkkeinä tuolta ajalta.

Vääristelet taas totuutta entiseen tapaan, haluat nähdä asiat omien subjektiivisten näkemyksiesi kautta.

Katso linkistä asuntojen reaalihintojen historiallinen vuoristorata.

http://www.findikaattori.fi/fi/92

Katse.as.hinnoissa kirjoitti:

Suosittelen asuntosijoitusoppaiden lukemista jotta ammattitaito ja osaaminen kehittyy.

Asuntosijoittajat voidaan luokitella useaan ryhmään:

1. Vuokratuottosijoittajat
2. Arvonnoususijoittajat
3. Omakustannus-sijoittajat
4. Työsuhdeasuntosijoittajat

Vuokratuottoa hakevat ostavat halpoja asuntoja keskustojen ulkopuolelta tai rakennuttavat asunnot edullisesti itse korkean vuokratuoton toivossa mutta asunnon arvo voi laskea ja remontit maksaa paljon.

Arvonnousua hakevat ostavat uusia tai uudehkoja kalliita asuntoja hyviltä paikoilta joissa vuokratuotto jää heikoksi mutta remonttikustannukset pieniksi.

Omakustannus-sijoittajat ovat kaupunkien ja kuntien sekä aatteellisten yhdistysten omistamat asunnot tulorajoilla ja opiskelija-asunnot.

Ammattiyhdistysliikkeillä on vuokra-asuntoja joita vuokrataan työntekijöille markkinahintaa edullisemmin. Monet yritykset omistavat vuokra-asuntoja työsuhdeasunnoiksi ja vuokraavat niitä hyvinkin halpaan hintaan.

Kirkko omistaa vuokra-asuntoja ja vuokraa niitä kristilliseen halpaan hintaan työntekijöilleen.

http://www.sijoitusasunnot.com/vuokratuotto-vs-arvonnousu-kumpaa-kannattaa-suosia/

Lue lisää

Luettelet tuossa näitä erilaisia n.s. yleishyödyllisiä vuokranantajia, jotka myös nauttivat enemmän tai vähemmän erilaisia tukiakin, ja tietty kunnilla on myös paljon vuokra-asuntoja eivätkä nämä vuokrissa peri ainakaan kaikkia kustannuksia. Näitä tällaisia enemmän tai vähemmän tuettuja vuokra-asuntoja meillä onkin todella paljon, mutta minä nyt en tarkoittanut tällaisia ollenkaan, ne on ihan oma lukunsa.

Tarkoitin yksityisiä vuokranantajia. Enkä usko että nämä paljonkaan vuokraamiensa asuntojen arvonousun varaan kannattavuuslaskelmiaan tekee. Kyllä se vuokratuotosta pitää saada kulut peittoon ja sijoitetulle pääomalle jotain tuottoa, tai jos pelkällä velkarahalla pelaillaan niin sen korot. Arvonnousuja tulee jos on tullakseen, mutta harvemmin vuokralla olevien asuntojen arvot nousevat ainakaan niin paljon, että inflaation huomioiden paljon mitään realista nousua tulisi, ja koko noususta inflaationousu mukaan lukien menee vielä se 30% myyntivoittoveroa.
Uusia hyväkuntoisia asuntoja voidaan kyllä ostaa jostain kasvukeskuksesta siinä mielessä että arvonnousua niille odotetaan, mutta näitä asuntoja silloin pidetään paljon vaan tyhjänä eikä lainkaan vuokrata.

Katse.as.hinnoissa kirjoitti:

Suosittelen asuntosijoitusoppaiden lukemista jotta ammattitaito ja osaaminen kehittyy.

Asuntosijoittajat voidaan luokitella useaan ryhmään:

1. Vuokratuottosijoittajat
2. Arvonnoususijoittajat
3. Omakustannus-sijoittajat
4. Työsuhdeasuntosijoittajat

Vuokratuottoa hakevat ostavat halpoja asuntoja keskustojen ulkopuolelta tai rakennuttavat asunnot edullisesti itse korkean vuokratuoton toivossa mutta asunnon arvo voi laskea ja remontit maksaa paljon.

Arvonnousua hakevat ostavat uusia tai uudehkoja kalliita asuntoja hyviltä paikoilta joissa vuokratuotto jää heikoksi mutta remonttikustannukset pieniksi.

Omakustannus-sijoittajat ovat kaupunkien ja kuntien sekä aatteellisten yhdistysten omistamat asunnot tulorajoilla ja opiskelija-asunnot.

Ammattiyhdistysliikkeillä on vuokra-asuntoja joita vuokrataan työntekijöille markkinahintaa edullisemmin. Monet yritykset omistavat vuokra-asuntoja työsuhdeasunnoiksi ja vuokraavat niitä hyvinkin halpaan hintaan.

Kirkko omistaa vuokra-asuntoja ja vuokraa niitä kristilliseen halpaan hintaan työntekijöilleen.

http://www.sijoitusasunnot.com/vuokratuotto-vs-arvonnousu-kumpaa-kannattaa-suosia/

Lue lisää

Vielä noista erilaisista oppaista joita varmasti asuntosijoittajillekin tehdään. Niitä pakertelee lähinnä ihmiset, joilla ei itsellään välttämättä yhtään mitään kokemusta asuntojen vuokralla pitämisestä. Nämä vaan pyörittelevät yksinkertaisesti numeroita ottamatta huomioon mitään muuta kuin ihan perusparametrit, puhumattakaan asiaan liittyvistä hyvin todennäköisitä takaiskuista tai inflaatiostakaan.

Mitä tulee noihin aiemmin mainitsemiini uusia ja hyväkuntoisia ja hintavia asuntoja arvonnousun vuoksi osteleviin jotka eivät hevin niitä vuokraa lainkaan, niin eivät nämä välttämättä edes hae mitään suurta arvonnousuhyötyä(huomioivat kyllä senkin, että arvonnoususta sekä inflaatiosta puree vielä se 30% verokin), vaan pikemminkin parkkipaikkaa varoilleen tai inflaatiosuojaa. Näitä tällaisia asuntoja voidaan toki vajaa-käyttää myös omiin tarpeisiin.

Katse.as.hinnoissa kirjoitti:

Pundit otit vertailikohdaksi 90-luvun laman pohjahinnat jota ei voi pitää keskiarvotuottona. Vain harvat varakkaat pystyivät ostamaan silloin oman tai sijoitusasunnon. Velkarahalla ostaneitakin oli vähän tuohon aikaan kun korot olivat korkeat ja pankit antovat lainaa vain varakkaille henkilöille.

Samaan aikaan meni suuri joukko asunto- ja kiinteisösijoittajia konkurssiin. Asuntosijoittaja/Toimittaja Ilkka Kyävaara ja Notareal Oy olkoot esimerkkeinä tuolta ajalta.

Vääristelet taas totuutta entiseen tapaan, haluat nähdä asiat omien subjektiivisten näkemyksiesi kautta.

Katso linkistä asuntojen reaalihintojen historiallinen vuoristorata.

http://www.findikaattori.fi/fi/92

Lue lisää

Sillä oli kyllä referenssinä instituutionaaliset sijoittajat ja siis samalta ajanjaksolta, että siinä mielessä se on vertailuna ihan o.k. Ei siinä muusta ollutkaan kyse kuin mitä näiden vertailuista.

Minun on kyllä vaikea uskoa, että keskimäärin 4% realituottoa olisivat nämä Suomen suurimmat instituutionaaliset sijoittajat saaneet viimeisen 20 vuoden ajanjaksolta. Se olisi kyllä kova tulos, jos se oikeasti realituottoa olisi. Jotain siinä lie joka esim. liittyy euroon siirtymiseen ja sen yhteydessä rahan arvon devalvoitumiseen(euroonhan mentiin niin alhaisella kurssilla kuin mitä se mahdollista oli), joka ei tule oikealla tavalla esiin mistään indeksitaulukoista.

Katse.as.hinnoissa kirjoitti:

Pundit otit vertailikohdaksi 90-luvun laman pohjahinnat jota ei voi pitää keskiarvotuottona. Vain harvat varakkaat pystyivät ostamaan silloin oman tai sijoitusasunnon. Velkarahalla ostaneitakin oli vähän tuohon aikaan kun korot olivat korkeat ja pankit antovat lainaa vain varakkaille henkilöille.

Samaan aikaan meni suuri joukko asunto- ja kiinteisösijoittajia konkurssiin. Asuntosijoittaja/Toimittaja Ilkka Kyävaara ja Notareal Oy olkoot esimerkkeinä tuolta ajalta.

Vääristelet taas totuutta entiseen tapaan, haluat nähdä asiat omien subjektiivisten näkemyksiesi kautta.

Katso linkistä asuntojen reaalihintojen historiallinen vuoristorata.

http://www.findikaattori.fi/fi/92

Lue lisää

Kiinteistösijoittaja ja Mensan jäsen Ilkka Kylävaara elää 600€/kk eläketuloilla 28m2 asunnossa. Kiinteistösijoitukset jättivät Kylävaaralle 17m€ velat.

http://hymy.fi/uutiset/takavuosien-huippupakinoitsija-ilkka-kylavaara-elaketta-600-euroa-velkaa-15-000-000-euroa/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilkka_Kylävaara

Katse.as.hinnoissa kirjoitti:

Pundit otit vertailikohdaksi 90-luvun laman pohjahinnat jota ei voi pitää keskiarvotuottona. Vain harvat varakkaat pystyivät ostamaan silloin oman tai sijoitusasunnon. Velkarahalla ostaneitakin oli vähän tuohon aikaan kun korot olivat korkeat ja pankit antovat lainaa vain varakkaille henkilöille.

Samaan aikaan meni suuri joukko asunto- ja kiinteisösijoittajia konkurssiin. Asuntosijoittaja/Toimittaja Ilkka Kyävaara ja Notareal Oy olkoot esimerkkeinä tuolta ajalta.

Vääristelet taas totuutta entiseen tapaan, haluat nähdä asiat omien subjektiivisten näkemyksiesi kautta.

Katso linkistä asuntojen reaalihintojen historiallinen vuoristorata.

http://www.findikaattori.fi/fi/92

Lue lisää

Vertailukohta oli sama sekä suurten instituutioiden tuotoista, että asuntosijoituksista. Vertailukohta valittiin sen vuoksi, että suuret instituutiot olivat kertoneet reaalituottonsa juuri tältä 20 vuodelta. Kysymys ei ole keskiarvotuotoista, vaan kahden tuoton ammattisjoittajien saamien tuottojen ja pääkaupunkiseudun asuntoon tehdyn tuoton vertaamisesta, jossa siis asuntosijoitus pärjäsi todella hyvin.

Noista sitten jos laskee jonkun keskiarvon, niin (366000€ 23600€)/2=194800.
Eli keskimäärin voisi odottaa, että remontteihin menisi sellainen 150 000 - 190 000 euroa per 50 vuotta.

Jos tuon taas laittaisi vuokraksi, niin jos ostaisin tuon 40 neliön asunnon vaikka hintaan 150 000 €, ja maksaisin siitä 50 vuodessa 150 000 € remonttikuluja, niin tämä tekisi yhtä kuukautta kohti (150000 150000)/(12*50)=500, eli 500 €/kk. Tuohon sitten pitää laskea vielä yhtiövastike päälle, joka voisi olla jotain 250 €/kk, niin tällöin kulut olisi sellaiset 750 €/kk.

Jotenkin tuo ei vaan minusta kuulosta kauhean hyvältä kaupalta - taidanpa jatkaa asian tuumailua.

T12 kirjoitti:

Jos tuon taas laittaisi vuokraksi, niin jos ostaisin tuon 40 neliön asunnon vaikka hintaan 150 000 €, ja maksaisin siitä 50 vuodessa 150 000 € remonttikuluja, niin tämä tekisi yhtä kuukautta kohti (150000 150000)/(12*50)=500, eli 500 €/kk. Tuohon sitten pitää laskea vielä yhtiövastike päälle, joka voisi olla jotain 250 €/kk, niin tällöin kulut olisi sellaiset 750 €/kk.

Jotenkin tuo ei vaan minusta kuulosta kauhean hyvältä kaupalta - taidanpa jatkaa asian tuumailua.

Lue lisää

En lähtenyt laskemaan noita lukujasi, mutta oOmistusasuminen on siitäkin huolimatta taloudellisesti kannattavampaa kuin vuokralla asuminen. Vuokranantajat vähentävät korjauskustannukset vuokratulosta ja saavat siitä huolimatta nettotuottoa sijoitukselleen keskimäärin 2-2,5 prosenttia vuodessa ilman asunnon arvon nousua.
.
Lyhytaikaiseen asumiseen vuokra-asuminen on paras vaihtoehto. Tietenkään mitä tahansa asuntoa, mistä tahansa ja millä tahansa hinnalla ei kannata ostaa.
.
Tässä yksinkertainen laskuri http://vuokranantajat.fi/asuntosijoittaminen/sijoitusstrategia/tuotto-odotukset/

T12 kirjoitti:

Jos tuon taas laittaisi vuokraksi, niin jos ostaisin tuon 40 neliön asunnon vaikka hintaan 150 000 €, ja maksaisin siitä 50 vuodessa 150 000 € remonttikuluja, niin tämä tekisi yhtä kuukautta kohti (150000 150000)/(12*50)=500, eli 500 €/kk. Tuohon sitten pitää laskea vielä yhtiövastike päälle, joka voisi olla jotain 250 €/kk, niin tällöin kulut olisi sellaiset 750 €/kk.

Jotenkin tuo ei vaan minusta kuulosta kauhean hyvältä kaupalta - taidanpa jatkaa asian tuumailua.

Lue lisää

Järkevintä vanhassa talossa on yhdistellä remontteja, lvi sähkö kylppärit. Pk-seudulla tuo tekee noin 1000 euroa/asuinneliö.
Julkisivu ikkunat katto räystäät on myös järkevintä tehdä yhdessä. Nuo voi tehdä jo hieman enemmän, jos kyseessä korkea talo, telineet on aika kalliit, ja saattaa tarvita nostimiakin.

Kannattaa muistaa, että noiden remonttien välissä pitää myös tehdä ylläpitohuoltoa, maalata peltikattoa, julkisivua ja ikkunoita. Ulko-ovet ei kestä yleensä 50:ttä vuotta. Lukitukset siinä ajassa vaihdetaan pariin kertaan.

Kaukolämmönsiirtimen yleinen käyttöikä on 20-25 vuotta, ja sitten alkaa ilmetä sisäisiä vuotoja.

Salaojitukset kannattaa vähintään tarkistuttaa 20:n vuoden välein.

Jos taloyhtiössä pyykkitupa, kone kaipaa huoltoa vähintään kerran vuodessa. Muut yhteiset tilat, saunat, varastot, jätekatokset, pysäköintipaikkojen sähkötolpat, asfaltointi, laatoitukset, käytävien maalaukset. ym myös vaatii jonkun verran rahaa 50:ssä vuodessa. Lisäksi vakuutukset, isännöinti, kiinteistönhuolto ym jatkuvat menot.

Kyllä se omistusasunto käytännössä maksetaan 50:n vuoden aikana vähintään kahdesti, jos ei ole tavoitteena purkaa sitä muutaman kymmenen vuoden kuluttua.

Jos vuokratontti, tontin vuokra-aika kannattaa huomioida. Jos ostaa kämpän talosta jossa tontinvuokrasopimus ollut kymmeniä vuosia voimassa, voi olettaa että lähivuosina sopimus on uusittava, ja vuokrat pompsahtaa moninkertaisiksi.

https://www.uusisuomi.fi/raha/107247-hs-omistaja-saneli-vuokraan-1800-”emme-maksa”

http://www.iltasanomat.fi/asuminen/art-2000001143729.html

pundit kirjoitti:

En lähtenyt laskemaan noita lukujasi, mutta oOmistusasuminen on siitäkin huolimatta taloudellisesti kannattavampaa kuin vuokralla asuminen. Vuokranantajat vähentävät korjauskustannukset vuokratulosta ja saavat siitä huolimatta nettotuottoa sijoitukselleen keskimäärin 2-2,5 prosenttia vuodessa ilman asunnon arvon nousua.
.
Lyhytaikaiseen asumiseen vuokra-asuminen on paras vaihtoehto. Tietenkään mitä tahansa asuntoa, mistä tahansa ja millä tahansa hinnalla ei kannata ostaa.
.
Tässä yksinkertainen laskuri http://vuokranantajat.fi/asuntosijoittaminen/sijoitusstrategia/tuotto-odotukset/

Lue lisää

Asia vähän riippuu, että millainen vuokra ja millainen omistusasunto. Jonkun omistusasunnon kohdalla saattaa hyvinkin olla parempi olla vuokralla, ja jonkin vuokrahuoneen kohdalla saattaa hyvinkin olla parempi, pysyä vuokralla, kuin vaihtaa omistusasumiseen.

Jos esim. henkilö olisi vaikka hyvin vähään tyytyväinen, eikä tarvi paljoa tilaa, eikä omista paljoa tavaroita, niin ehkä hän olisi ihan tyytyväinen vaikka jossain solu-vuokraus systeemissä. Tällöin hän saattaa saada huoneen vuokralle yhtiövastiketta vastaavalla summalla.

Toinen saattaa samassa tilanteessa, eikä asunnon ostaminen houkuttele sijoitusmilessäkään, jos hän vaikka onnistuu vuodessa tekemään 10 - 20 % voittoa pääomalleen osakekaupoilla.

T12 kirjoitti:

Asia vähän riippuu, että millainen vuokra ja millainen omistusasunto. Jonkun omistusasunnon kohdalla saattaa hyvinkin olla parempi olla vuokralla, ja jonkin vuokrahuoneen kohdalla saattaa hyvinkin olla parempi, pysyä vuokralla, kuin vaihtaa omistusasumiseen.

Jos esim. henkilö olisi vaikka hyvin vähään tyytyväinen, eikä tarvi paljoa tilaa, eikä omista paljoa tavaroita, niin ehkä hän olisi ihan tyytyväinen vaikka jossain solu-vuokraus systeemissä. Tällöin hän saattaa saada huoneen vuokralle yhtiövastiketta vastaavalla summalla.

Toinen saattaa samassa tilanteessa, eikä asunnon ostaminen houkuttele sijoitusmilessäkään, jos hän vaikka onnistuu vuodessa tekemään 10 - 20 % voittoa pääomalleen osakekaupoilla.

Lue lisää

Markkinatilanne on sellainen, että voit vain unelmoida joistakin 10-20 prosentin tuotoista osakemarkkinoilta. Alfaa voi hakea kovalla riskillä, mikä kyllä näkyy Sharpen luvussa. Monet pankkiiriliikkeet ovat hyvin varovaisia ja huolestuneita tulevaisuuden osaketuotoista. Danske Bank, Blackrock yms. Lähivuosina tullaan jäämään kauas 8 prosentin tuotoista ja mukaan voi mahtua ajanjaksoja, jolloin osaketuotot jäävät miinukselle. Esimerkiksi Danskella on hyvin negatiivinen käsitys osakemarkkinoiden kehityksestä.
.
Tietenkin asia riippuu aina asunnosta. Jos tinkii elintasostaan ja vuokraa pienen huoneiston jostain syrjästä, "saa kilpailuetua" omistusasuntoon nähden, mutta ei noita vaihtoehtoja voikaan silloin verrata, jos omistusasunto ja vuokra-asunto eivät ole samantasoisia. Minulla on korkeatasoinen omistusasunto, jossa olisi sulaa hulluutta asua vuokralla. Tästä asunnostani joutuisin varmaan maksamaan vuokraa yli 2000 euroa.
.
Olen myös muuten vertaillut miten olisi käynyt, jos henkilö olisi sijoittanut Helsingin pörssiin tai ostanut asunnon pääkaupunkiseudulta:
....
"Asuntosijoitus voitti osakesijoituksen 2003-2013"
http://keskustelu.suomi24.fi/t/12581279/asuntosijoitus-voitti-osakesijoituksen-2003-2013

omistaminen.maksaa kirjoitti:

Järkevintä vanhassa talossa on yhdistellä remontteja, lvi sähkö kylppärit. Pk-seudulla tuo tekee noin 1000 euroa/asuinneliö.
Julkisivu ikkunat katto räystäät on myös järkevintä tehdä yhdessä. Nuo voi tehdä jo hieman enemmän, jos kyseessä korkea talo, telineet on aika kalliit, ja saattaa tarvita nostimiakin.

Kannattaa muistaa, että noiden remonttien välissä pitää myös tehdä ylläpitohuoltoa, maalata peltikattoa, julkisivua ja ikkunoita. Ulko-ovet ei kestä yleensä 50:ttä vuotta. Lukitukset siinä ajassa vaihdetaan pariin kertaan.

Kaukolämmönsiirtimen yleinen käyttöikä on 20-25 vuotta, ja sitten alkaa ilmetä sisäisiä vuotoja.

Salaojitukset kannattaa vähintään tarkistuttaa 20:n vuoden välein.

Jos taloyhtiössä pyykkitupa, kone kaipaa huoltoa vähintään kerran vuodessa. Muut yhteiset tilat, saunat, varastot, jätekatokset, pysäköintipaikkojen sähkötolpat, asfaltointi, laatoitukset, käytävien maalaukset. ym myös vaatii jonkun verran rahaa 50:ssä vuodessa. Lisäksi vakuutukset, isännöinti, kiinteistönhuolto ym jatkuvat menot.

Kyllä se omistusasunto käytännössä maksetaan 50:n vuoden aikana vähintään kahdesti, jos ei ole tavoitteena purkaa sitä muutaman kymmenen vuoden kuluttua.

Jos vuokratontti, tontin vuokra-aika kannattaa huomioida. Jos ostaa kämpän talosta jossa tontinvuokrasopimus ollut kymmeniä vuosia voimassa, voi olettaa että lähivuosina sopimus on uusittava, ja vuokrat pompsahtaa moninkertaisiksi.

https://www.uusisuomi.fi/raha/107247-hs-omistaja-saneli-vuokraan-1800-”emme-maksa”

http://www.iltasanomat.fi/asuminen/art-2000001143729.html

Lue lisää

Omistusasunto tosiaan maksetaan 50 vuodessa kahdesti, jopa kolmestikin. Mutta kun täällä meilläpäin vuosivuokrat ovat jopa 10 % asunnon käyvästä hinnasta, vuokralainen ehtii samassa ajassa maksaa kämppänsä viiteen kertaan.

Minä olen asunut omassa nyt 15 vuotta. Tänä aikana on tehty putki-, julkisivu- ja piharemontti. Nämä remontit mukaan lukien kokonaismenot asumisen ajalta ovat hieman alle käyvän vuokran. Toisin sanoen 15 vuoden asuminen on maksanut käytännössä sen minkä vuokrallakin, mutta bonuksena olen saanut velattoman asunnon hyväkuntoisessa talossa. Ja lähivuosina ei enää olekaan isoja korjauksia näkyvissä, joten vuokran ja vastikkeen ero on puhdasta verotonta säästöä ties miten pitkään.

Tietysti asunto oli halpa ostaa, kun remontit painoivat päälle, ja yleensäkin täällä syrjemmällä hintataso on kohtuullisempi kuin pahimmissa kasvukeskuksissa. Helsingissä ei näin hyvään tulokseen pääse, mutta onneksi minun ei tarvitse siellä asuakaan.

Velaton_asukas kirjoitti:

Omistusasunto tosiaan maksetaan 50 vuodessa kahdesti, jopa kolmestikin. Mutta kun täällä meilläpäin vuosivuokrat ovat jopa 10 % asunnon käyvästä hinnasta, vuokralainen ehtii samassa ajassa maksaa kämppänsä viiteen kertaan.

Minä olen asunut omassa nyt 15 vuotta. Tänä aikana on tehty putki-, julkisivu- ja piharemontti. Nämä remontit mukaan lukien kokonaismenot asumisen ajalta ovat hieman alle käyvän vuokran. Toisin sanoen 15 vuoden asuminen on maksanut käytännössä sen minkä vuokrallakin, mutta bonuksena olen saanut velattoman asunnon hyväkuntoisessa talossa. Ja lähivuosina ei enää olekaan isoja korjauksia näkyvissä, joten vuokran ja vastikkeen ero on puhdasta verotonta säästöä ties miten pitkään.

Tietysti asunto oli halpa ostaa, kun remontit painoivat päälle, ja yleensäkin täällä syrjemmällä hintataso on kohtuullisempi kuin pahimmissa kasvukeskuksissa. Helsingissä ei näin hyvään tulokseen pääse, mutta onneksi minun ei tarvitse siellä asuakaan.

Lue lisää

Minä en taas lähtisi Helsingistä mihinkään. Espookin on siinä ja siinä, luokittelen sen jo ihan periferiaksi. Kerava on jo tosiaan ihan pohjoisnapaa ja tuppukylä.

pundit kirjoitti:

Markkinatilanne on sellainen, että voit vain unelmoida joistakin 10-20 prosentin tuotoista osakemarkkinoilta. Alfaa voi hakea kovalla riskillä, mikä kyllä näkyy Sharpen luvussa. Monet pankkiiriliikkeet ovat hyvin varovaisia ja huolestuneita tulevaisuuden osaketuotoista. Danske Bank, Blackrock yms. Lähivuosina tullaan jäämään kauas 8 prosentin tuotoista ja mukaan voi mahtua ajanjaksoja, jolloin osaketuotot jäävät miinukselle. Esimerkiksi Danskella on hyvin negatiivinen käsitys osakemarkkinoiden kehityksestä.
.
Tietenkin asia riippuu aina asunnosta. Jos tinkii elintasostaan ja vuokraa pienen huoneiston jostain syrjästä, "saa kilpailuetua" omistusasuntoon nähden, mutta ei noita vaihtoehtoja voikaan silloin verrata, jos omistusasunto ja vuokra-asunto eivät ole samantasoisia. Minulla on korkeatasoinen omistusasunto, jossa olisi sulaa hulluutta asua vuokralla. Tästä asunnostani joutuisin varmaan maksamaan vuokraa yli 2000 euroa.
.
Olen myös muuten vertaillut miten olisi käynyt, jos henkilö olisi sijoittanut Helsingin pörssiin tai ostanut asunnon pääkaupunkiseudulta:
....
"Asuntosijoitus voitti osakesijoituksen 2003-2013"
http://keskustelu.suomi24.fi/t/12581279/asuntosijoitus-voitti-osakesijoituksen-2003-2013

Lue lisää

Nyt on taas aika palata maanpinnalle. Tai ehkä joutusit maksamaan arvoalueella Helsingissä 2.000 euron vuokraa yli 300 m2 omarantaisesta asunnosta.

Välittäjä_LKV kirjoitti:

Nyt on taas aika palata maanpinnalle. Tai ehkä joutusit maksamaan arvoalueella Helsingissä 2.000 euron vuokraa yli 300 m2 omarantaisesta asunnosta.

Pingviini ei ole maanpintaa nähnytkään. Tyhmä saa olla, mutta ei sitä kaikille kannata kertoa. Valehtelemalla ei pitkälle pötki, vaikka se sinun ammattiisi tuntuu kuuluvankin.
.
Oikotiellä on 172 asuntoa Helsingistä, joissa vuokrapyyntö ylittää 2.000 euroa. Espoossa samanlaisia asuntoja on 61 kappaletta ja Vantaalla 32.
.
Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa on yhteensä 264 kohdetta, joiden vuokrapyyntö ylittää 2.000 euroa. Se on vuokralla olevista asunnoista 7,3 prosenttia!

periferia.ei.kutsu kirjoitti:

Minä en taas lähtisi Helsingistä mihinkään. Espookin on siinä ja siinä, luokittelen sen jo ihan periferiaksi. Kerava on jo tosiaan ihan pohjoisnapaa ja tuppukylä.

Autoton vuokralainen näkee Suomea vain sen verran mihin raitiovaunu kuljettaa...Näihin olen joskus nuorempanakin törmännyt. Kerran elämässään olleet kehä kolmosen ulkopuolella ja siitä sitten riittänyt juttua miten maailmaa kiertäneitä ovat. No nuo kyllä kaikki kuolivat 30-40 vuotiaina ja syrjäytyneinä..

Kyllä se tosiaankin juuri tuohon suuntaan on nyt mennyt, ja edelleen vaan lisää tullaan rokottamaan asunnoista ja asumisesta veroa ja muuta kuppausta. Tykkänään uusiakin veroja ja maksuja varmasti keksivät. Verobyrokraatit ja julkisten budjettien vartijat haluaisivat lanseerata ainakin tämän n.s. asumistulo-veron omistusasunnoissa asuville ihan uutena verona. Tämän veron kyllä vuokralla asuva välttää.

Oma lukunsa on myöskin asuntokauppoihin liittyvät jälkipelit käräjöinteineen, joita tullaan siihen sopivaa lainsäädäntöä lanseeraaamalla kasvattamaan, ja oheisena siihen tulee ammattikuntia joiden palveluksia asuntokaupoissa pakotetaan käyttämään. Se onkin tämä tällainen vielä paljolti käyttämätön verotulojen ja lakimiesten y.m.s. työllistämisen ja bkt:n kasvattamisen lähde. Mutta asumiskuluja tämä tällainenkin yhtälailla kasvattaa.

No näinhän se juuri menee. Kavereiden firmoille töitä: lainvalmistelijat kertovat hyvissä ajoin kavereilleen ennen lain julkistamista mitä on tulossa, jolloin heillä on jo tietokoneohjelmat sopivasti valmiina, kun pitää ruveta printtaamaan uusia lupia. Sulle, mulle, sulle, mulle.

Tässä on sellainen ideologinenkin puoli, että eräät tahot ovat olleet tyytymättömiä siihen, että ihminen on voinut työuransa aikana säästää asunnon itselleen omaksi ja sitten realisoida sen ja muuttaa vaikka mökille tai ulkomaille eläkepäiviksi. Tämmöinen ei tule jatkossa laatuun, sillä "työuria pitää pidentää ja kaikki kivet on käännettävä". Tarkoittaa sitä, että kun eläketurva romutetaan ja asunnotkin ovat arvottomia, on pakko jatkaa töitä hautaan asti.

Mutta kuten sanottua, niin tätähän on haluttu, ja tätä siis nyt myös saadaan.

Vuokralla.Parempi kirjoitti:

No näinhän se juuri menee. Kavereiden firmoille töitä: lainvalmistelijat kertovat hyvissä ajoin kavereilleen ennen lain julkistamista mitä on tulossa, jolloin heillä on jo tietokoneohjelmat sopivasti valmiina, kun pitää ruveta printtaamaan uusia lupia. Sulle, mulle, sulle, mulle.

Tässä on sellainen ideologinenkin puoli, että eräät tahot ovat olleet tyytymättömiä siihen, että ihminen on voinut työuransa aikana säästää asunnon itselleen omaksi ja sitten realisoida sen ja muuttaa vaikka mökille tai ulkomaille eläkepäiviksi. Tämmöinen ei tule jatkossa laatuun, sillä "työuria pitää pidentää ja kaikki kivet on käännettävä". Tarkoittaa sitä, että kun eläketurva romutetaan ja asunnotkin ovat arvottomia, on pakko jatkaa töitä hautaan asti.

Mutta kuten sanottua, niin tätähän on haluttu, ja tätä siis nyt myös saadaan.

Lue lisää

Sekin näyttää olevan että tietyissä työnatajapiireissä ja politikoissakin sekä talouspuolen virkamiehissä ja raha/pankkipiireissäkin ollaan sitä mieltä, että jos kansalaisille kertyy vähän omaisuutta(ja erityisesti tämä asunto-omaisuus, joka meillä lähinnä kansan omaisuutta on ollut) josta jotain taloudellista turvaakin, niin nämä eivät ehkä siksi ole niin nöyriä juoksemaan minkä tahansa työtarjouksen perässä ympäri maan. Ja tämän siis nämä katsovat olevan huono juttu talouden kannalta. Siis nämäkin tahot tällä agendallaan ovat vielä tässä asuntoihin ja asumiseen kohdistuvassa kuppauskampanjassa takana ainakin yllytyskuoromaisessa roolissa, joskin tietty nämä verotulojutut ja muut kuppaukset ja bkt:n kasvattaminen ja omille tai kaverien firmoille hyviä urakoita järkkäilyt ovat keskeisimmällä sijalla tässä. Minä en kyllä usko että ihmisitä tulisi vähemmän halukkaita töitä hakemaan ja vastaan ottamaan vaikka mistä siksi jos heillä vähän omaisuutta on kertynyt, pikemminkin päin vastoin tämä asia on, joskaan ei tietty kulkurimaisena pummina mitä tahansa kerjäämään silloin niin lähdetä.

Tarkoitat numeraalista tai nimellistä tuottoa. Realituotto jää kyllä paljon noiden alle, ja verokin vielä puree. Ja arvon nousuja tai paremminkin hintojen nousuja ei kyllä kannata mukaan tuottoihin räknäillä ennen kuin ne asunnot on oikeasti myös myyty ja niistä kulut ja verot maksettu.
Se on selvä että asunnon hinta nousee 20 vuodessa, jos asunto edes jotenkin asumiskelpoisena on pysynyt, ja sille vuokrakysyntää vielä on. Mutta tämä hintojen nousu johtuu ainakin pääasiassa inflaatiosta eli rahan arvon laskemisesta, ja tästä inflaatiostakin puree vielä 30% vero.

Oletetaan että olisit ostanut vuokrakämppäsi 100% velalla, jonka velan olisit ottanut 20 vuodeksi, niin että se velka nyt 20 vuoden kuluttua kerralla lyhennetään esim. asunnon myynnistä saatavilla tuloilla(tai sitten uusitaan uudella velalla) ja et siis yhtään olisi velkaasi lyhentänyt, vain korot olisit maksanut. Velan korot tietty saa vähentää vuokratuotosta. Ja kun ei omia varoja yhtään likoon laitettuna, niin mitä tahansa positiivista tästä sijoitus-systeemistä olisit onnistunut nettoamaan(vuokrassa ja/tai myynnissä), niin se olisi ihan selvää realituottoa sen ajankohdan rahan arvon termeissä jolloin tuo nettoaminen on realisoitunut.
Sitä sitten voit miettiä millä prosentilla tuollaista velkaa olisit saanut. Tuskin olisit saanut 20 vuodeksi kerralla, mutta olisit voinut lyhempiä aikoja(esim. 5 tai 10 vuotta kerralla) uusimalla ketjuttaen sitä 20 vuotta pitää. Korko olisi ainakin selvästi korkeampi kuin mitä lyhennettävissä asuntolainoissa, ja se riippuisi myös siitä paljonko kaniin omaisuutta sinulla siihen lainaan olisi antaa ja muutenkin luotettavuudestasi tai maksukyvykkyydestäsi. Kyllä se korko ainakin lähelle 3% olisi keskimäärin ottaen ollut ja neljäkin.

Tämä muuten toimii myös yksinkertaisena mallina arvioitaessa noin karkeasti vuokraamisen kannattavuutta saatavissa olevan vuokratason huomioiden. Joskaan ei pelkästään näillä parametreilla huomioida asunnon tyhjänä oloja vuokralaisen vaihtuessa ja siitä aiheutuvia kuluja eikä takaiskuja muutenkaan, puhumattakaan mistään varsinaisen kauhuvuokralaisen kohdalle osumista.
Jos taasen velkarahan sijaan omia varojaan likoon laittaa joko kokonaan tai osin, niin se ajaa kannattavuutta ajatellen jokseenkin samaan. En nyt jaksa pakertaa miksi se näin on, mutta se ei ole vaikea kenen hyvänsä ymmärtää joka nyt vähänkin näistä asioista perillä on.

Verojen ym. maksujen jälkeen nettotuotto on ollut 20 vuodessa noin 400%. Jos vuokratuotto olisi talletettu tilille ja asunto myytäisiin nyt ja myyntihinta laitettaisiin tililille, tilillä olisi noin 100 000 €. Asunnon alkuperäinen ostohinta kaikkineen oli noin 20 000 €. Vuokratuottojen osuus (netto, verojen maksun jälkeen) tästä on noin 38 000 €. Pieniä korjauksia on tehty omaan piikkiin (huomioitu laskelmassa) ja vähän isompia taloyhtiön piikkiin (rahoitusvastikkeet huomioitu). Huoneisto oli lähes uusi kun sen ostimme. Esim. putkiremppaan (linjasaneeraukseen) on vielä aikaa. Mitään isompaa remppaa huoneistossa ei tarvitse tehdä lähiaikoina (mm. märkätilat juuri rempattu). Myyntihinta on arvioitu nykyisen kunnon mukaan. Muutaman tonnin lisäinvestoinnilla, asunnosta saisi tietysti enemmän. Itse tehtynä jopa katetta remppainvestoinnille.

Jos tuotosta poistetaan inflaation vaikutus: http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_hinnat.html#inflaatio

Reaalituottoa jää silloin noin 62 prosenttiin, joka on noin 50 000€.

Eihän näillä summilla ja niistä saatavilla tuotoilla rikastuun pääse mutta ihan mukava pahanpäivän rahasto niillä on kertynyt. Se täytyy myöntää, että rahallinen tuotto on koko ajan heikentynyt mutta kun nyt mainitsit tuon inflaation, se on viime vuosina korjannut tilannetta kummasti.

Näin-meillä kirjoitti:

Verojen ym. maksujen jälkeen nettotuotto on ollut 20 vuodessa noin 400%. Jos vuokratuotto olisi talletettu tilille ja asunto myytäisiin nyt ja myyntihinta laitettaisiin tililille, tilillä olisi noin 100 000 €. Asunnon alkuperäinen ostohinta kaikkineen oli noin 20 000 €. Vuokratuottojen osuus (netto, verojen maksun jälkeen) tästä on noin 38 000 €. Pieniä korjauksia on tehty omaan piikkiin (huomioitu laskelmassa) ja vähän isompia taloyhtiön piikkiin (rahoitusvastikkeet huomioitu). Huoneisto oli lähes uusi kun sen ostimme. Esim. putkiremppaan (linjasaneeraukseen) on vielä aikaa. Mitään isompaa remppaa huoneistossa ei tarvitse tehdä lähiaikoina (mm. märkätilat juuri rempattu). Myyntihinta on arvioitu nykyisen kunnon mukaan. Muutaman tonnin lisäinvestoinnilla, asunnosta saisi tietysti enemmän. Itse tehtynä jopa katetta remppainvestoinnille.

Jos tuotosta poistetaan inflaation vaikutus: http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_hinnat.html#inflaatio

Reaalituottoa jää silloin noin 62 prosenttiin, joka on noin 50 000€.

Eihän näillä summilla ja niistä saatavilla tuotoilla rikastuun pääse mutta ihan mukava pahanpäivän rahasto niillä on kertynyt. Se täytyy myöntää, että rahallinen tuotto on koko ajan heikentynyt mutta kun nyt mainitsit tuon inflaation, se on viime vuosina korjannut tilannetta kummasti.

Lue lisää

Inflaatio on tosiaankin ollut matalalla tasolla viimevuodet, mutta niin on sijoitusten tuottopuolikin ollut vähän huonossa jamassa. Eikä siis tätä numeraalista tai inflaatiokorjaamatonta näennäsituottoakaan helposti ole mistään saatavissa ollut.

Se vielä tuosta laskelmastasi, että ei niihin asunnon hinta-arvioihinkaan aina luottamista ole. Vasta se kun asunto on myös myyty ja rahat saatu kertoo sen mikä siitä oikeasti on netottu. Toki voihan tämä saatava hinta olla parempikin kuin mitä nämä hinta-arviot.
Aika halvalla olet kyllä yksiön saanut -96 ostettua, jos sen 20000 eurolla eli jotain 120000 markalla olet saanut(Toki tämä pitää muuntaa nykyrahaksi inflaation huomioiden. Ja nyt saadusta hinnasta on ensin vähennettävä inflaatiovero(n.s. arvon noususta perittävä myyntivoittovero) ja sitten tämä inflaatiokorjattu ostohinta, ja jos vielä siitä jotain jää niin se on sitten realista voittoa kaupantekohetken rahan arvossa lausuttuna itse asuntokaupasta tai asunnon arvon silloin realisestakin noususta). Ja tämä siis olettaen että se yksiö oli suht. uusi ja sijaitsee pääkaupunkiseudulla paikassa missä sillä on hyvin kysyntää vuokra-asuntona. Lisäksi näin vanhoihin juttuhin tulee se euroon siirtyminenkin, joka tehtiin niin matalalla kurssilla kuin se voitiin, elikä devalvaatiotemput siinä tehtiin mikä ei ainakaan täysin näy missään idekseissä, ja mikä jäi siis ainakin osittain pimentoon.

222333 kirjoitti:

Inflaatio on tosiaankin ollut matalalla tasolla viimevuodet, mutta niin on sijoitusten tuottopuolikin ollut vähän huonossa jamassa. Eikä siis tätä numeraalista tai inflaatiokorjaamatonta näennäsituottoakaan helposti ole mistään saatavissa ollut.

Se vielä tuosta laskelmastasi, että ei niihin asunnon hinta-arvioihinkaan aina luottamista ole. Vasta se kun asunto on myös myyty ja rahat saatu kertoo sen mikä siitä oikeasti on netottu. Toki voihan tämä saatava hinta olla parempikin kuin mitä nämä hinta-arviot.
Aika halvalla olet kyllä yksiön saanut -96 ostettua, jos sen 20000 eurolla eli jotain 120000 markalla olet saanut(Toki tämä pitää muuntaa nykyrahaksi inflaation huomioiden. Ja nyt saadusta hinnasta on ensin vähennettävä inflaatiovero(n.s. arvon noususta perittävä myyntivoittovero) ja sitten tämä inflaatiokorjattu ostohinta, ja jos vielä siitä jotain jää niin se on sitten realista voittoa kaupantekohetken rahan arvossa lausuttuna itse asuntokaupasta tai asunnon arvon silloin realisestakin noususta). Ja tämä siis olettaen että se yksiö oli suht. uusi ja sijaitsee pääkaupunkiseudulla paikassa missä sillä on hyvin kysyntää vuokra-asuntona. Lisäksi näin vanhoihin juttuhin tulee se euroon siirtyminenkin, joka tehtiin niin matalalla kurssilla kuin se voitiin, elikä devalvaatiotemput siinä tehtiin mikä ei ainakaan täysin näy missään idekseissä, ja mikä jäi siis ainakin osittain pimentoon.

Lue lisää

En siis epäile sitä ettetkö antamillasi luvuilla olisi onnistunut sijoituskämppäsi kanssa voiton puolelle pääsemään, mutta ei nyt ainakaan sitä 50 tonnia kuitenkaan. Ja jos puhutaan jostain vaikkapa 3-4 kymppitonnin realituotosta 20 vuoden aikana, niin se ei paljon ole ajatellen riskejä ja vaivaakin mitä vuokrakämpän pitämisestä on.

222333 kirjoitti:

Inflaatio on tosiaankin ollut matalalla tasolla viimevuodet, mutta niin on sijoitusten tuottopuolikin ollut vähän huonossa jamassa. Eikä siis tätä numeraalista tai inflaatiokorjaamatonta näennäsituottoakaan helposti ole mistään saatavissa ollut.

Se vielä tuosta laskelmastasi, että ei niihin asunnon hinta-arvioihinkaan aina luottamista ole. Vasta se kun asunto on myös myyty ja rahat saatu kertoo sen mikä siitä oikeasti on netottu. Toki voihan tämä saatava hinta olla parempikin kuin mitä nämä hinta-arviot.
Aika halvalla olet kyllä yksiön saanut -96 ostettua, jos sen 20000 eurolla eli jotain 120000 markalla olet saanut(Toki tämä pitää muuntaa nykyrahaksi inflaation huomioiden. Ja nyt saadusta hinnasta on ensin vähennettävä inflaatiovero(n.s. arvon noususta perittävä myyntivoittovero) ja sitten tämä inflaatiokorjattu ostohinta, ja jos vielä siitä jotain jää niin se on sitten realista voittoa kaupantekohetken rahan arvossa lausuttuna itse asuntokaupasta tai asunnon arvon silloin realisestakin noususta). Ja tämä siis olettaen että se yksiö oli suht. uusi ja sijaitsee pääkaupunkiseudulla paikassa missä sillä on hyvin kysyntää vuokra-asuntona. Lisäksi näin vanhoihin juttuhin tulee se euroon siirtyminenkin, joka tehtiin niin matalalla kurssilla kuin se voitiin, elikä devalvaatiotemput siinä tehtiin mikä ei ainakaan täysin näy missään idekseissä, ja mikä jäi siis ainakin osittain pimentoon.

Lue lisää

No tuo ostohinnan inflaatiokorjaus tuli minulta väärin tähän sikäli jos velkarahaakin siihen ostoon käytit, jonka korot olet saanut vähentää vuokratuotosta. Siis vain omien likoon laitettujen varojen osalta tämä inflaatiokorjaus on tehtävä, eikä velkarahan osalta jos sitä on käytetty.

22233377 kirjoitti:

No tuo ostohinnan inflaatiokorjaus tuli minulta väärin tähän sikäli jos velkarahaakin siihen ostoon käytit, jonka korot olet saanut vähentää vuokratuotosta. Siis vain omien likoon laitettujen varojen osalta tämä inflaatiokorjaus on tehtävä, eikä velkarahan osalta jos sitä on käytetty.

Lue lisää

Ei asunto ollut v 1995 edes kovin halpa yleiseen hintatasoon nähden koska se oli uudehko. Hinta oli silloin n. 120 000 mk (Hintahan on riippuvainen sijainnista ja osin ehkä nykyhintatasoa nostaa alueen arvostuksen nousu). Noin 10 - 15 vuotta vanhempia olisi saanut reilusti halvemmalla, mutta kun kyse oli alunperin pidemmän ajan sijoituksesta, yritin huomioida tulevat isommat remontit ja sillä päädyin ostamaan uudehkon.

Myyntivoiton verotusta en huomioinut mutta jos se huomioidaan, reaalituotto jää silloin noin 44 000€.

Inflaatio välillä 1995 - 2015 on tilastokeskuksen taulukosta laskettuna n. 33% (ed. laskelmani virhe korjattu). Jos 20 v nettotuotosta vähennetään inflaation osuus 33%, silloin jäljelle jää reaalituotto (noin laskennallisesti). Laskin inflaation myös vuosittaisella tarkkuudella, mutta ero ei ollut merkittävä.

Asunnon ostoon ei tarvittu lainapääomaa.

Lisäksi vielä pitäisi laskea jonkinlainen tuotto (vähintään korkotuotto) talletetuille vuokrille. Sijoittamalla kohtuu varmoihin kohteisiin vaikkapa indeksi-rahastoihin, tuotto olisi pitkällä juoksulla vähintään luokkaa 4% vuodessa, joka teksi bruttona 20 vuodessa noin 23 000€, nettona n. 16000€ ja inflaatio huomioituna n. 11000€.

Näin-meillä kirjoitti:

Ei asunto ollut v 1995 edes kovin halpa yleiseen hintatasoon nähden koska se oli uudehko. Hinta oli silloin n. 120 000 mk (Hintahan on riippuvainen sijainnista ja osin ehkä nykyhintatasoa nostaa alueen arvostuksen nousu). Noin 10 - 15 vuotta vanhempia olisi saanut reilusti halvemmalla, mutta kun kyse oli alunperin pidemmän ajan sijoituksesta, yritin huomioida tulevat isommat remontit ja sillä päädyin ostamaan uudehkon.

Myyntivoiton verotusta en huomioinut mutta jos se huomioidaan, reaalituotto jää silloin noin 44 000€.

Inflaatio välillä 1995 - 2015 on tilastokeskuksen taulukosta laskettuna n. 33% (ed. laskelmani virhe korjattu). Jos 20 v nettotuotosta vähennetään inflaation osuus 33%, silloin jäljelle jää reaalituotto (noin laskennallisesti). Laskin inflaation myös vuosittaisella tarkkuudella, mutta ero ei ollut merkittävä.

Asunnon ostoon ei tarvittu lainapääomaa.

Lisäksi vielä pitäisi laskea jonkinlainen tuotto (vähintään korkotuotto) talletetuille vuokrille. Sijoittamalla kohtuu varmoihin kohteisiin vaikkapa indeksi-rahastoihin, tuotto olisi pitkällä juoksulla vähintään luokkaa 4% vuodessa, joka teksi bruttona 20 vuodessa noin 23 000€, nettona n. 16000€ ja inflaatio huomioituna n. 11000€.

Lue lisää

Tuota jos sijoittaa vuokrasta jäävät rahat edelleen johonkin toiseen kohteeseen ei kyllä oikein voi asunnosta saaduksi tuotoksi räknätä. Se on tuottoa siitä toisesta sijoituksesta siihen kuuluvine riskeineen.
Joskin asianomaisen tilanne voi olla se, että ei tähän toiseen sijoitukseen olisi varoja ollut ellei vuokrasta niitä olisi saatu, ja siinä mielessä ne ovat siitä asuntovuokrasijoituksesta. Mutta jos tilanne ei ole tämä niin ei ainakaan sitten voi näitä toisia sijoituksia asuntosijoituksen tuotoiksi räknätä.

Joka tapauksessa vuokrasijoituksesi kanssa olet ollut suht. onnekaskin, kun ei takapakkeja ole pahemmin tullut eikä paljon asunnon tyhjänä olojakaan.
Kyllä nämä vuokra-asunnoista saatavat tuotot pieniä ovat suhteessa riskeihin ja vaivaan ja harmeihinkin mitä tällaisista vuokra-asunnoista on. Jos esim. jotain reilu satasen olisi vuokra tässä ollut enemmän, niin olisi jäänyt siitä sellaiset tonni vuodessa tuottoa. Vuokrissa onkin nyt paljon korotuspaineita.

Nyt aletaan olla alkuperäisestä kysymyksestä aika helvetin kaukana. Löytyikö niitä lukuja keneltäkään, vai onko taas niin, ettei täällä ole muita kuin työttömiä vuokralurkkeja?

222333 kirjoitti:

Tuota jos sijoittaa vuokrasta jäävät rahat edelleen johonkin toiseen kohteeseen ei kyllä oikein voi asunnosta saaduksi tuotoksi räknätä. Se on tuottoa siitä toisesta sijoituksesta siihen kuuluvine riskeineen.
Joskin asianomaisen tilanne voi olla se, että ei tähän toiseen sijoitukseen olisi varoja ollut ellei vuokrasta niitä olisi saatu, ja siinä mielessä ne ovat siitä asuntovuokrasijoituksesta. Mutta jos tilanne ei ole tämä niin ei ainakaan sitten voi näitä toisia sijoituksia asuntosijoituksen tuotoiksi räknätä.

Joka tapauksessa vuokrasijoituksesi kanssa olet ollut suht. onnekaskin, kun ei takapakkeja ole pahemmin tullut eikä paljon asunnon tyhjänä olojakaan.
Kyllä nämä vuokra-asunnoista saatavat tuotot pieniä ovat suhteessa riskeihin ja vaivaan ja harmeihinkin mitä tällaisista vuokra-asunnoista on. Jos esim. jotain reilu satasen olisi vuokra tässä ollut enemmän, niin olisi jäänyt siitä sellaiset tonni vuodessa tuottoa. Vuokrissa onkin nyt paljon korotuspaineita.

Lue lisää

"Joka tapauksessa vuokrasijoituksesi kanssa olet ollut suht. onnekaskin, kun ei takapakkeja ole pahemmin tullut"

Mitään isompia takapakkeja ei ole ollut ja on löytynyt tähän asti kohtuu helposti asialliset vuokralaiset. Huonomminkin olis voinut mennä, miksei paremminkin. Vuokratasokin on ollut vähintäänkin kohtuullinen. Enemmänhän tässä on vaivaa ollut kuin rahastosäästämisessä, mutta toisaalta riski on enempi omassa hanskassa. Rahastotuoton olis pitäis olla ca. luokkaa 10% vuosi, jotta siitä jäisi vastaava tuotto kulujen jälkeen ja kun nyt otetaan huomioon missä tasossa korot on seilannut kohta 10 v, se olis tarkoittanut sijoittamista aika vahvasti osakepainotteiseen rahastoon.

suoli42 kirjoitti:

Nyt aletaan olla alkuperäisestä kysymyksestä aika helvetin kaukana. Löytyikö niitä lukuja keneltäkään, vai onko taas niin, ettei täällä ole muita kuin työttömiä vuokralurkkeja?

Lue lisää

Ihmisiä on tosiaankin paljon nykyään työttömänikin, ja myös vuokrallakin paljon asutaan. Mutta miten tämä asia sitten liittyy alkuperäiseen aloittajan kysymykseen ?
Sanoisin että asumisen ja asuntojen hintoihin liittyviä lukuja kyllä ynnäilevät paljon juurikin sellaiset ihmiset joilla ei käytännön tasolta ole asiasta paljon mitään kokemusta. Jostain tilastoista otetaan lukuja ja niitä vähän tohkeissaankin ynnäillään kun hallitaan peräti tämä lukujen summailu. Ja tietty omat makrotalousteoriat pyörivät päässä, joilla hahmotetaan itsensä kauhiastas hyväksi yhteiskunnan tukipilariksi, ja toiset tai toisenlaiset ihmiset kelvottomiksi loisiksi ja ties miksi demoneiksi ja syypäiksi omaan ikäväksi koettuun tilanteeseen tai asemaan.