En ole mikään miesasiantuntija, miesten ajatuskuviot ovat minulle tietyssä mielessä mysteeri. Siksi nyt tähän jotain raapustelen.
Aloitin ns. seksisuhteen 3-4 vuotta sitten. Ajattelin, että voin elellä siten vapaata sinkku/yh -elämääni, mutta seksiä on kumminkin jonkin verran ilmassa -ajatuksella. Mies oli koeampi kuin kuvittelin, ja tässä vuosien vieriessä olen huomannut, että mukavampikin kun ensin kuvittelin tai paremminkin tiesin. Hän oli ensin hiukan...hmmmm. vain mies. meillä oli selvä sopimus. Se päti mielestäni ihan mukavasti, suhde ei aiheuttanut raastavia tunteita, vaikka mies miellytti. Viime kesästä lähtien on kumminkin miehen käytöksessä ollut liukumaa johonkin outoon suuntaan. Ensin se imarteli, nyt se imartelee, MUTTA myös huolettaa....mihin tässä ollaan menossa. Ja jos ollaan menossa, pystynkö sanomaan ei.
Minähän en halua olla se, joka "vie lapsilta isän". Minähän halusin ratkaista vain seksiongelman, ihan käytännöllisesti vain. Näin olen kuvitellut.
Meillä menee seksi aika hurjasti. Olen yrittänyt välillä ihan vakavalla mielellä lopettaakin suhdetta, mutta se on vain jatkunut. Nyt olen alkanut saada soittoja, txtareita jne, vaikka sovimme ensin, että ei mitään, jotta suhde pysyisi varmasti salassa. Mies on alkanut lipsua, ikäänkuin hän ei enää välittäisi mitä tapahtuu. Minua kumminkin pelottaa suhteen ilmitulo. Olen elänyt tähän asti kuten kunnon ihmisen tuleekin : )...en halua, että...no tiedätte, mitä tarkoitan. Lisäksi mies on tavatessamme ikäänkuin olisi rakastunut.
Voiko mies rakastua seksin kautta? Voiko mies painottaa sitä niin paljon, ettei muulle väliä?
Uskottelen itselleni, että tämä on vain seksiä, ja että voin pistää poikki koska vain. uskon siksi, että olen "vakuuttunut", että muut, jopa miehet, toimivat järjellisesti. Mutta voiko seksi viedä mieheltä järjen?
Seksi ei suju hänen vakisuhteessaan.
Aloitin ns. seksisuhteen 3-4 vuotta sitten. Ajattelin, että voin elellä siten vapaata sinkku/yh -elämääni, mutta seksiä on kumminkin jonkin verran ilmassa -ajatuksella. Mies oli koeampi kuin kuvittelin, ja tässä vuosien vieriessä olen huomannut, että mukavampikin kun ensin kuvittelin tai paremminkin tiesin. Hän oli ensin hiukan...hmmmm. vain mies. meillä oli selvä sopimus. Se päti mielestäni ihan mukavasti, suhde ei aiheuttanut raastavia tunteita, vaikka mies miellytti. Viime kesästä lähtien on kumminkin miehen käytöksessä ollut liukumaa johonkin outoon suuntaan. Ensin se imarteli, nyt se imartelee, MUTTA myös huolettaa....mihin tässä ollaan menossa. Ja jos ollaan menossa, pystynkö sanomaan ei.
Minähän en halua olla se, joka "vie lapsilta isän". Minähän halusin ratkaista vain seksiongelman, ihan käytännöllisesti vain. Näin olen kuvitellut.
Meillä menee seksi aika hurjasti. Olen yrittänyt välillä ihan vakavalla mielellä lopettaakin suhdetta, mutta se on vain jatkunut. Nyt olen alkanut saada soittoja, txtareita jne, vaikka sovimme ensin, että ei mitään, jotta suhde pysyisi varmasti salassa. Mies on alkanut lipsua, ikäänkuin hän ei enää välittäisi mitä tapahtuu. Minua kumminkin pelottaa suhteen ilmitulo. Olen elänyt tähän asti kuten kunnon ihmisen tuleekin : )...en halua, että...no tiedätte, mitä tarkoitan. Lisäksi mies on tavatessamme ikäänkuin olisi rakastunut.
Voiko mies rakastua seksin kautta? Voiko mies painottaa sitä niin paljon, ettei muulle väliä?
Uskottelen itselleni, että tämä on vain seksiä, ja että voin pistää poikki koska vain. uskon siksi, että olen "vakuuttunut", että muut, jopa miehet, toimivat järjellisesti. Mutta voiko seksi viedä mieheltä järjen?
Seksi ei suju hänen vakisuhteessaan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
"Voiko mies rakastua seksin kautta?"
Seksin kauttahan mies nimenomaan rakastuu!
"Mutta voiko seksi viedä mieheltä järjen?"
Hetkellisesti kyllä, sehän seksissä niin ihanaa onkin!
"Voiko mies rakastua seksin kautta?"
Rakastumiseen en usko, tietty tuttuus, läheisyyden tunne ja kiintymyskin vahvistuvat kun rakastellaan usein. Myös riippuvuutta hyvin toimiva seksisuhde voi aiheuttaa, teille lienee juuri niin käynyt?
Olethan ajatellut, että nyt sinä ja kumppanisi kohtaatte suhteessanne vain ne ihanat sunnuntai-päivät? Arjen kiemurat ja ongelmat te kohtaatte kumpikin omilla tahoillanne. Ne eivät ole suhdettanne häiritsemässä.
Tunnin päivässä voi rakastella, entä ne jäljelle jäävät 23 tuntia? Jaksatko jakaa nekin kumppanisi kanssa jos yhteen päädytte?
En ajattele häntä kumppanina. Oikeastaan en ole ajatellut häntä juuri ollenkaan muuten kuin tavatessamme. Alkuvaiheessa oli kyllä ihastumista ilmassa. Pidän hänestä ihan "ihmisenäkin" kuten sanonta kuuluu, eihän sitä muuten olisi näin pitkään venytetty. Jos hän eroaisi, varmaan kai sitä tulisi tutustuttua paremminkin. En kuvittelekaan, että hän olisi jokin satujen prinssi. Jostakinhan senkin nimittäin täytyy johtua, että vaimoa ei kiinnosta kovin seksi. tai sitten he vain ovat erilaisia. Mies nyt vain on sellainen Mies, ja ihan hyvä tähän minun käyttötarkoitukseeni.
Nainen ei kyllä pelkän rakastelun voimalla voi rakastua. Olen tarkoituksella yrittänyt ja pitänytkin muut puolet piilossa. Mitä enemmän tästä nyt kirjoitan, sitä oudommalta tämä vaikuttaa. Voiko sitä "yhden yön" suhdettakaan jatkaa ainakaan 5 vuotta. Tai ehkä muhinoimme piilossa vielä vuonna 25. Olemme jo yli 40. Alunpitäen ajattelin, etttä tämä jatkuu kunnes löytyy joku oikea suhde. Mutta seksi menee aina vain paremmin tämän piilomiehen kanssa.
Annan asioiden mennä niin kuin ovat mennäkseen.