Suomen vauraus perustuu maaseutuun !

Tosiasia on, että pikkupaikkakunnilla erilaiset pelle pelottomat tekevät valtaosan kaikesta tuotannosta, siis sellaisen tuotannosta jolla tämä maa elää.
mm. Pohjanmaa on metka alue, sitkeitä sissejä ja erilaisia juttuja väkäävet, välillä paremmilla ja välillä huonommilla tuloksilla, eivät kuitenkaan anna periksi.

<<Tosiasia on, että pikkupaikkakunnilla erilaiset pelle pelottomat tekevät valtaosan kaikesta tuotannosta>>

Tuo oli hyvin trumppimainen "totuus".

Tosiasia kuitenkin on, että teollisuuden jalostusarvo vuonna 2015 oli Uudellamaalla yli 9 miljardia, kun seuraavaksi paras maakunta oli Pirkanmaa, jossa teollisuuden jalostusarvo oli alle kolmasosa Uudenmaan jalostusarvosta. Jos mukaan otetaan myös palvelut Uusimaa on vielä ylivoimaisempi.

Olen pahoillani, jos (oikeiden) tosiasioiden mukaantuonti keskusteluun koetaan häiritsevänä.

A-Celle kirjoitti:

<<Tosiasia on, että pikkupaikkakunnilla erilaiset pelle pelottomat tekevät valtaosan kaikesta tuotannosta>>

Tuo oli hyvin trumppimainen "totuus".

Tosiasia kuitenkin on, että teollisuuden jalostusarvo vuonna 2015 oli Uudellamaalla yli 9 miljardia, kun seuraavaksi paras maakunta oli Pirkanmaa, jossa teollisuuden jalostusarvo oli alle kolmasosa Uudenmaan jalostusarvosta. Jos mukaan otetaan myös palvelut Uusimaa on vielä ylivoimaisempi.

Olen pahoillani, jos (oikeiden) tosiasioiden mukaantuonti keskusteluun koetaan häiritsevänä.

Lue lisää

9 miljardia, onhan se n 10 prosenttia teollisuustuotantomme arvosta, jalostetaan muualta maasta tuotettuja raakaaineita, muualta tuetetulla enegialla ja työvoimalla..

dfgsdfgsdfgsdf kirjoitti:

9 miljardia, onhan se n 10 prosenttia teollisuustuotantomme arvosta, jalostetaan muualta maasta tuotettuja raakaaineita, muualta tuetetulla enegialla ja työvoimalla..

Se on 31%. Eikö maaseudulla ole edes päteviä matematiikan opettajia?

Olet edehtynyt perinpohjin, maaseudulla tuotetaan mm ruokaa pilkkahinnalla kaupunkilaisten ahnaisiin kitoihin.

A' Tuliko leipäruista,
vai menikö taas vituks,
pelkkää rehua,
älä huoli,
puolanpoika osaa,
siltä saadaan kelvollista...

gdsfgdfgdsfgdsfg kirjoitti:

Olet edehtynyt perinpohjin, maaseudulla tuotetaan mm ruokaa pilkkahinnalla kaupunkilaisten ahnaisiin kitoihin.

Paskaa meil tuotetaa. Onneks saa oikeet ruokaaki.

maaseutu kansakunnan vaurauden lähde...jos vaurauden kehitys olisi jäänyt kaltaistesi viljelijäporukoiden varaan niin ajaisimme yhä hevosvaunuilla

Uusimaa on Suomen tuottavinta aluetta. Kakkossijaa pitää Ahvenanmaa.

genomisionturskaa kirjoitti:

maaseutu kansakunnan vaurauden lähde...jos vaurauden kehitys olisi jäänyt kaltaistesi viljelijäporukoiden varaan niin ajaisimme yhä hevosvaunuilla

Laitetaanko aita kehäkolmoselle ja katsotaan miten asia on..

Noinkoon kirjoitti:

Laitetaanko aita kehäkolmoselle ja katsotaan miten asia on..

laitetaan ...tukieläteiltä tai muualta voi sitten ostaa tarvittavan...ilman musertavia tukirasitteita.

mites teillä elätti?

Muurin päälle lasinsiruja ja piikkilankaa niin tukielätit pysyvät omalla puolella kepulandiassa...

ps. Ulkomailta saa kaikki maataloustuotteet puolet halvemmalla ja ilman 4 miljardin tukisia.

myytmunianaapurikanalaan kirjoitti:

laitetaan ...tukieläteiltä tai muualta voi sitten ostaa tarvittavan...ilman musertavia tukirasitteita.

mites teillä elätti?

milläs ostat kun verovirrat maakunnista ehtyvät..

Voisoo kirjoitti:

milläs ostat kun verovirrat maakunnista ehtyvät..

verovirrat maakunnista po. verovirrat maakuntiin...
mistä ostat? oletko oikeasti noin palikka... naapureilta vaikka

PimeästäValoon kirjoitti:

Uusimaa on Suomen tuottavinta aluetta. Kakkossijaa pitää Ahvenanmaa.

Uusimaa ei ole tuottavinta, vaan on bkt:lla mitattuna suurin. Siinä on vissi ero.

Tutustu näihin termeihin, ja ymmärrä mitä bkt:n sisällä on. Julkinen sektori muodostaa jo yli puolet Suomen bkt:stä. Julkinen sektori kuluttaa viennillä tuotettua, se ei itse tuota uutta jaettavaa kansantalouteen. Sitäkin (siis julkista sektoria) tarvitaan, mutta sen ylläpitoon tarvitaan vientituloja. Ne tulevat lähes 95%:sti maakunnista, Uudellamaallakin Helsingin ulkopuolelta.

KoetaYmmärtää kirjoitti:

Uusimaa ei ole tuottavinta, vaan on bkt:lla mitattuna suurin. Siinä on vissi ero.

Tutustu näihin termeihin, ja ymmärrä mitä bkt:n sisällä on. Julkinen sektori muodostaa jo yli puolet Suomen bkt:stä. Julkinen sektori kuluttaa viennillä tuotettua, se ei itse tuota uutta jaettavaa kansantalouteen. Sitäkin (siis julkista sektoria) tarvitaan, mutta sen ylläpitoon tarvitaan vientituloja. Ne tulevat lähes 95%:sti maakunnista, Uudellamaallakin Helsingin ulkopuolelta.

Lue lisää

no mikäs alue sitten on tuottavinta?

miksiteitäpitäätukea kirjoitti:

no mikäs alue sitten on tuottavinta?

Vientituloilla mitattuna Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi, sitten Pohjanmaa ja niitä seuravat metsäteollisuusmaakunnat Kymenlaakso ja Keski-Suomi.

Järjestys vaihtelee esim sen mukaan miten suuria laivoja Turusta lähtee tai mikä on sellun hinta.

miksiteitäpitäätukea kirjoitti:

no mikäs alue sitten on tuottavinta?

nooh palikka?

miksiteitäpitäätukea kirjoitti:

no mikäs alue sitten on tuottavinta?

Vaikka nyt Lappi, hakkaa etelän mennen tullen..

sdgsgfdsgdsg kirjoitti:

Vaikka nyt Lappi, hakkaa etelän mennen tullen..

et oo tosissas noin tyhmä?

sdgsgfdsgdsg kirjoitti:

Vaikka nyt Lappi, hakkaa etelän mennen tullen..

Lappikin elää viennillä. Turismi on vientiä. Lapin matkailussa vuosi vuodelta isompi osa tulee mualimalta.

Kemi ja Torniokin ovat lappia. Sellu, paperi ja teräs tuovat rahaa näiden kaupunkien kautta. Kromikaivos myös, terästehtaan kautta.

NäinSeMeneee kirjoitti:

Lappikin elää viennillä. Turismi on vientiä. Lapin matkailussa vuosi vuodelta isompi osa tulee mualimalta.

Kemi ja Torniokin ovat lappia. Sellu, paperi ja teräs tuovat rahaa näiden kaupunkien kautta. Kromikaivos myös, terästehtaan kautta.

Lue lisää

miksi juuri Lapissa sijaitsevat eniten yhteiskunnan tukia tarvitsevat kunnat?

Voisoo kirjoitti:

milläs ostat kun verovirrat maakunnista ehtyvät..

"verovirrat maakunnista". Mihin suuntaan ne verovirrat kulkeekaan? Valtionosuustasausjärjestelmän kautta järjestään vain isoista kaupungeista maakuntiin. Ylivoimaisesti suurin maksaja on Helsinki, kintereillä siinä tulee Espoo, Tampere, Turku ja Vantaa. Useimmat muut kaupungitkin on saajia. Maalaiskunnat kaikki.

lappalaiselätit kirjoitti:

miksi juuri Lapissa sijaitsevat eniten yhteiskunnan tukia tarvitsevat kunnat?

Kunnat ja valtio ovat osa sitä yhteiskuntaa joka tukia jakaa, joten jo määritelmäsi on vaikea ymmärtää, miten yhteiskunnan tukea saa kunta? Yksilöt saavat yhteiskunan tukea., kunnat valtiontukea.

Eniten valtiontukea saa Helsinki, absuluuttisena rahana mitattuna.

Eniten valtiotukea suhteessa väkilukuun saavat pohjoisen harvaanasutut kunnat ja saariston pikkukunnat.

Mitä tarkoitat, kun sanot eniten yhteiskunnan tukea tarvitsevat kunnat?

joikupoika kirjoitti:

et oo tosissas noin tyhmä?

Kultaa, metalleja, sähköä, matkailua. porotaloutta, maailman suurin kelkkatehdas, tälläistä kaikkea mitä Helsingistä puuttuu..

TärkeäKysymysmys kirjoitti:

Kunnat ja valtio ovat osa sitä yhteiskuntaa joka tukia jakaa, joten jo määritelmäsi on vaikea ymmärtää, miten yhteiskunnan tukea saa kunta? Yksilöt saavat yhteiskunan tukea., kunnat valtiontukea.

Eniten valtiontukea saa Helsinki, absuluuttisena rahana mitattuna.

Eniten valtiotukea suhteessa väkilukuun saavat pohjoisen harvaanasutut kunnat ja saariston pikkukunnat.

Mitä tarkoitat, kun sanot eniten yhteiskunnan tukea tarvitsevat kunnat?

Lue lisää

sitä mitä sanoin... kehitysalueiden kunnat tarvitsevat eniten tukia pystyäkseen täyttämään velvoitteensa. eniten jaetuista tuista hyötyvät näiden kuntien asukkaat.

mikä tässä on sulle niin vaikeaa myöntää?

KoetaYmmärtää kirjoitti:

Uusimaa ei ole tuottavinta, vaan on bkt:lla mitattuna suurin. Siinä on vissi ero.

Tutustu näihin termeihin, ja ymmärrä mitä bkt:n sisällä on. Julkinen sektori muodostaa jo yli puolet Suomen bkt:stä. Julkinen sektori kuluttaa viennillä tuotettua, se ei itse tuota uutta jaettavaa kansantalouteen. Sitäkin (siis julkista sektoria) tarvitaan, mutta sen ylläpitoon tarvitaan vientituloja. Ne tulevat lähes 95%:sti maakunnista, Uudellamaallakin Helsingin ulkopuolelta.

Lue lisää

En nyt puutu tuottavuuteen, mutta liikevaihdon perusteella Uudellamaalla tuotetaan noin 40 prosenttia koko maan teollisuustuotteista. Siis pelkästään teollisuustuotteista. Mitenköhän tämä on mahdollista, jos muu maa muka elättää Suomea?

Linkiksi Tilastokeskuksen teollisuustuotantotilasto vuodelta 2014.

http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__yri__alyr/003_alyr_tau_030.px/table/tableViewLayout1/?rxid=43cd316b-5cd8-49f0-af85-f0d4edea195f

Kepuloiset kuittaavat tuon tilaston vasta-argumenteilla

"paskaputki, halosen eläke ja homot"

Mielipidepankki kirjoitti:

En nyt puutu tuottavuuteen, mutta liikevaihdon perusteella Uudellamaalla tuotetaan noin 40 prosenttia koko maan teollisuustuotteista. Siis pelkästään teollisuustuotteista. Mitenköhän tämä on mahdollista, jos muu maa muka elättää Suomea?

Linkiksi Tilastokeskuksen teollisuustuotantotilasto vuodelta 2014.

http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__yri__alyr/003_alyr_tau_030.px/table/tableViewLayout1/?rxid=43cd316b-5cd8-49f0-af85-f0d4edea195f

Lue lisää

Jalostetaan muualta maasta tuotuja raakaaineita, huvittavaa että maitopurkitkin tehdään Helsingiss ja jokin aika lehmätkin tutkittiin siellä, onneksi sentää joitain tutkimuslaitoksia on onnistuttu hajauttamaan muualle Suomeen..

Sinulla on kovin valikoiva ja tarkoitushakuinen historianäkemys. Taloutemme perusydin oli maaseudulla 1900-luvun alkuun saakka. Sen jälkeen teollisuustuotanto alkoi vähitellen kasvaa ja teollinen tuotanto edellytti totuttua suurempien asutuskeskittymien sekä väyläyhteyksien rakentamista. Näin syntyivät teollisuuskapungit ja myös Helsinki oli myös aikoinaan savupiipputeollisuuskaupunki.

Kehitys kehittyy ja teollista vaihetta seurasi teknologian vallankumous sekä finanssipalvelujen tarve. Elintason nousun myötä vaihdanta kasvoi räjähdysmäisesti. Teknologinen vallankumous perustui korkeaan koulutusasteeseen ja sen kehtoina olivat yliopistokaupungit ennen muuta Helsinki. Finanssipalvelut sijoittuivat painotetusti suuriin kaupunkeihin. Vaihdannan osalta määrääväksi tekijäksi nousi markkinoiden koko. Tämä johti syrjäseutujen palvelujen rapistumiseen suhteessa suurten kaupunkien yltäkylläisyyteen. Lisäksi logistiset yhteydet ja mahdollisuudet kansainväliseen yhteistyöhän nousivat tärkeäksi tekijäksi. Tämä keskitti korkean teknologian osaamista yhä vahvemmin suuriin kaupunkiehin ja niistä eritoten Helsinkiin.

Suomi ei poikkea tästä yleisestä kansianvälisestä kehityksestä muutoin kuin, että se on ollut meillä hitaampaa kuin muualla. Oireellista on ollutkin viime vuosina se, että talouskasvumme on ollut kehnompaa kuin muualla Euroopassa. Meillä elää edelleen vahvana ajatus siitä, että elämme metsistä. Tässä suhteessa olemme aika lailla metsässä, jos emme älyä rakentaa teollista rakennettamme modernimpaan suuntaan. 1990-luvulla alkoi kehitys oikeaan suuntaan, mutta se on Nokian kännykkäteollisuuden kaatumisen myötä valitettavasti taas hiipunut.

dfsgfgsfdgsd kirjoitti:

Jalostetaan muualta maasta tuotuja raakaaineita, huvittavaa että maitopurkitkin tehdään Helsingiss ja jokin aika lehmätkin tutkittiin siellä, onneksi sentää joitain tutkimuslaitoksia on onnistuttu hajauttamaan muualle Suomeen..

Lue lisää

Nimenomaan jalostetaan. Sitähän teollisuus on. Se tarkoittaa jalostusarvon lisäämistä omavaraistalouteen verrattuna. Afrikassa on maita, jotka toimivat omavaraistalouden ehdoilla ja tuottavat ja jalostavat tuotteensa paikan päällä saman tien. Siksi ne ovat köyhiä ja köyhinä myös pysyvät. En ole jaksanut koskaan oikein ymmärtää, miksi kepulaiset ihannoivat tuollaista.

Mielipidepankki kirjoitti:

Nimenomaan jalostetaan. Sitähän teollisuus on. Se tarkoittaa jalostusarvon lisäämistä omavaraistalouteen verrattuna. Afrikassa on maita, jotka toimivat omavaraistalouden ehdoilla ja tuottavat ja jalostavat tuotteensa paikan päällä saman tien. Siksi ne ovat köyhiä ja köyhinä myös pysyvät. En ole jaksanut koskaan oikein ymmärtää, miksi kepulaiset ihannoivat tuollaista.

Lue lisää

En silti edelleenkään ymmärrä miksi maitopurkit pitää jalostaa Helsingissä ja köyhyys on kovin suhteellista, Intialainen mies hoiti neljää lehmää kadulla, ainoa omaisuus lannevaate, sanoi olevansa onnekas mies, elanto on taattu, maitoa tissista ja yöt saa nukkua lämpimän lehmän viedessä ja lehmien omistaja suojelee rosvoilta.

Mielipidepankki kirjoitti:

Sinulla on kovin valikoiva ja tarkoitushakuinen historianäkemys. Taloutemme perusydin oli maaseudulla 1900-luvun alkuun saakka. Sen jälkeen teollisuustuotanto alkoi vähitellen kasvaa ja teollinen tuotanto edellytti totuttua suurempien asutuskeskittymien sekä väyläyhteyksien rakentamista. Näin syntyivät teollisuuskapungit ja myös Helsinki oli myös aikoinaan savupiipputeollisuuskaupunki.

Kehitys kehittyy ja teollista vaihetta seurasi teknologian vallankumous sekä finanssipalvelujen tarve. Elintason nousun myötä vaihdanta kasvoi räjähdysmäisesti. Teknologinen vallankumous perustui korkeaan koulutusasteeseen ja sen kehtoina olivat yliopistokaupungit ennen muuta Helsinki. Finanssipalvelut sijoittuivat painotetusti suuriin kaupunkeihin. Vaihdannan osalta määrääväksi tekijäksi nousi markkinoiden koko. Tämä johti syrjäseutujen palvelujen rapistumiseen suhteessa suurten kaupunkien yltäkylläisyyteen. Lisäksi logistiset yhteydet ja mahdollisuudet kansainväliseen yhteistyöhän nousivat tärkeäksi tekijäksi. Tämä keskitti korkean teknologian osaamista yhä vahvemmin suuriin kaupunkiehin ja niistä eritoten Helsinkiin.

Suomi ei poikkea tästä yleisestä kansianvälisestä kehityksestä muutoin kuin, että se on ollut meillä hitaampaa kuin muualla. Oireellista on ollutkin viime vuosina se, että talouskasvumme on ollut kehnompaa kuin muualla Euroopassa. Meillä elää edelleen vahvana ajatus siitä, että elämme metsistä. Tässä suhteessa olemme aika lailla metsässä, jos emme älyä rakentaa teollista rakennettamme modernimpaan suuntaan. 1990-luvulla alkoi kehitys oikeaan suuntaan, mutta se on Nokian kännykkäteollisuuden kaatumisen myötä valitettavasti taas hiipunut.

Lue lisää

1860-luvun lopulla asiat eivät enää olleet hyvin. Kuumesairaala oli perustettu Mikkeliin vuonna 1866, mutta kun sitten suuret nälkävuodet koettelivat koko Suomea ja myös Mikkelin ympäristöä, oli sairaala järjestettävä muilta seuduilta saapuvia varattomia varten. Se avattiin tammikuussa 1868 heti sen jälkeen, kun edellisen vuoden joulukuussa oli saatu avattua majatalo ja työtalo köyhille. Näiden onnettomien määrää kuvaa esimerkiksi se, että kolmen kuukauden aikana talossa tarjottiin lähes 9 000 ateriaa.
Mikkeliläiset itse säästyivät itse pahimmalta kurjuudelta, mutta kaupungin kautta virtasi loputon toivottomien, nälkiintyneiden, sairaiden ja kuolevien joukko. Varakkaat jakoivat almuja keittiön ovelta - sisälle kurja ei tohdittu tartunnan pelosta päästää. Viimeistään tuohon aikaan opittiin käyttämään käsineitä, koska ne ehkäisivät hyvin tartunnoilta.
Talvella 1867-68 kuoli Suomessa nälkään ja tauteihin yli 100 000 henkeä. Koko asukasmäärä oli tuolloin noin 1,7 miljoonaa eli väestönmenetys oli 17 % - nykytilanteessa se vastaisi noin 850 000 henkeä. Kurjuus olisi luultavasti ollut moninkertainen, ellei valtio useilla eri toimilla olisi järjestänyt esimerkiksi työtä ja erilaisia hätäavustuksia. Ne eivät kuitenkaan tavoittaneet kaikkia.

Mielipidepankki kirjoitti:

Sinulla on kovin valikoiva ja tarkoitushakuinen historianäkemys. Taloutemme perusydin oli maaseudulla 1900-luvun alkuun saakka. Sen jälkeen teollisuustuotanto alkoi vähitellen kasvaa ja teollinen tuotanto edellytti totuttua suurempien asutuskeskittymien sekä väyläyhteyksien rakentamista. Näin syntyivät teollisuuskapungit ja myös Helsinki oli myös aikoinaan savupiipputeollisuuskaupunki.

Kehitys kehittyy ja teollista vaihetta seurasi teknologian vallankumous sekä finanssipalvelujen tarve. Elintason nousun myötä vaihdanta kasvoi räjähdysmäisesti. Teknologinen vallankumous perustui korkeaan koulutusasteeseen ja sen kehtoina olivat yliopistokaupungit ennen muuta Helsinki. Finanssipalvelut sijoittuivat painotetusti suuriin kaupunkeihin. Vaihdannan osalta määrääväksi tekijäksi nousi markkinoiden koko. Tämä johti syrjäseutujen palvelujen rapistumiseen suhteessa suurten kaupunkien yltäkylläisyyteen. Lisäksi logistiset yhteydet ja mahdollisuudet kansainväliseen yhteistyöhän nousivat tärkeäksi tekijäksi. Tämä keskitti korkean teknologian osaamista yhä vahvemmin suuriin kaupunkiehin ja niistä eritoten Helsinkiin.

Suomi ei poikkea tästä yleisestä kansianvälisestä kehityksestä muutoin kuin, että se on ollut meillä hitaampaa kuin muualla. Oireellista on ollutkin viime vuosina se, että talouskasvumme on ollut kehnompaa kuin muualla Euroopassa. Meillä elää edelleen vahvana ajatus siitä, että elämme metsistä. Tässä suhteessa olemme aika lailla metsässä, jos emme älyä rakentaa teollista rakennettamme modernimpaan suuntaan. 1990-luvulla alkoi kehitys oikeaan suuntaan, mutta se on Nokian kännykkäteollisuuden kaatumisen myötä valitettavasti taas hiipunut.

Lue lisää

Missä huurussa sinä oikein elät?

Kuten todettua, maaseutu on ollut koko kansakunnan vaurauden lähde. Maaseutuun luetaan maakuntien pienet taajamat jotka nimenomaan jalostavat sitä vaurautta, sahat, sellu- ja paperitehtaat, konepajat jne.

Teknologian ja teollistumisen nousu ei todellakaan perustunut korkeaan koulutusasteeseen, vaan päinvastoin siihen, että maaseudulla oli työvoimareserviä siirtymään tehtaisiin ja muihin tuotantolaitoksiin tekemään perusduunia, luomaan sitä vientiä jolla vaurautta syntyi kansantalouteen. Nokiankin radioteknologian juuret ovat nekin siellä maakuntien kauppaloissa, Salossa ja Äänekoskella. Siellä luotiin se teknisen osaamisen perusta, jolle sitten alettiin matkapuhelimia ja matkapuhelinverkkoja kehittää.

IT-teknologian osaamiskeskuksia meillä ovat Espoo ja Oulu, jossain määrin myös Tampere. Ilmeisesti pidät näitä ns. korkean teknologian keskittyminä. Helsinki ei kuulu niiden joukkoon, mutta sinulle ei näemmätuota vaikeuksia valehdella tussakin asiassa, Espoo ei ole Helsinkiä.

IT-alasta on tullut muuta tuotantoa tukevaa toimintaa, itsessään se ei enää ole "korkeaa tegnologiaa". Syvällä Savossa tehdään merkittävää vientituotetta, Ponssen metsäkoneita. Ne ovat hyvä esimerkki korkeasta teknologiasta, jossa tietotekniikka on avustavassa roolissa. Koneet kommunikoivat reaaliajassa tehtaiden järjestelmien, logistiikkaketjun, jopa lopputuotteen tilaajien (sahatavara) järjestelmien kanssa. Tuota kehitystyötä ei suinkaan ole tehty Helsingissä.

Terveydenhoitoalalla on syntymässä paljon uutta, tietotekniikkaa hyväksikäyttävää liiketoimintaa, jos vaan meillä sallitaan yksityisen sektorin osallistuminen terveyspalvelujen tuottamiseen. Kognitiivinen tiedonkäsittely voi tuoda miljardien busineksen, sen uuden Nokian, jos tietokannat (mm. Kela) hyödynnetään ja yritykset pääsevät kehittämään sovelluksia lääkäreiden ja terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön. Valitettavasti joillakin poliittisilla toimijoilla on kivikautinen näkemys, että terveydenhuollon alalle ei saa synnyttää minkäänlaista yksityistä liiketoimintaa. Jos näin ikävästi kävisi, että ala suljetaan pelkästään julkisen sektorin toimijoille, maamme talouden tärkeä piristysruiske jää saamatta ja koko kansakunta vajoaa sinne kivikauteen.

Historiantuntija kirjoitti:

Missä huurussa sinä oikein elät?

Kuten todettua, maaseutu on ollut koko kansakunnan vaurauden lähde. Maaseutuun luetaan maakuntien pienet taajamat jotka nimenomaan jalostavat sitä vaurautta, sahat, sellu- ja paperitehtaat, konepajat jne.

Teknologian ja teollistumisen nousu ei todellakaan perustunut korkeaan koulutusasteeseen, vaan päinvastoin siihen, että maaseudulla oli työvoimareserviä siirtymään tehtaisiin ja muihin tuotantolaitoksiin tekemään perusduunia, luomaan sitä vientiä jolla vaurautta syntyi kansantalouteen. Nokiankin radioteknologian juuret ovat nekin siellä maakuntien kauppaloissa, Salossa ja Äänekoskella. Siellä luotiin se teknisen osaamisen perusta, jolle sitten alettiin matkapuhelimia ja matkapuhelinverkkoja kehittää.

IT-teknologian osaamiskeskuksia meillä ovat Espoo ja Oulu, jossain määrin myös Tampere. Ilmeisesti pidät näitä ns. korkean teknologian keskittyminä. Helsinki ei kuulu niiden joukkoon, mutta sinulle ei näemmätuota vaikeuksia valehdella tussakin asiassa, Espoo ei ole Helsinkiä.

IT-alasta on tullut muuta tuotantoa tukevaa toimintaa, itsessään se ei enää ole "korkeaa tegnologiaa". Syvällä Savossa tehdään merkittävää vientituotetta, Ponssen metsäkoneita. Ne ovat hyvä esimerkki korkeasta teknologiasta, jossa tietotekniikka on avustavassa roolissa. Koneet kommunikoivat reaaliajassa tehtaiden järjestelmien, logistiikkaketjun, jopa lopputuotteen tilaajien (sahatavara) järjestelmien kanssa. Tuota kehitystyötä ei suinkaan ole tehty Helsingissä.

Terveydenhoitoalalla on syntymässä paljon uutta, tietotekniikkaa hyväksikäyttävää liiketoimintaa, jos vaan meillä sallitaan yksityisen sektorin osallistuminen terveyspalvelujen tuottamiseen. Kognitiivinen tiedonkäsittely voi tuoda miljardien busineksen, sen uuden Nokian, jos tietokannat (mm. Kela) hyödynnetään ja yritykset pääsevät kehittämään sovelluksia lääkäreiden ja terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön. Valitettavasti joillakin poliittisilla toimijoilla on kivikautinen näkemys, että terveydenhuollon alalle ei saa synnyttää minkäänlaista yksityistä liiketoimintaa. Jos näin ikävästi kävisi, että ala suljetaan pelkästään julkisen sektorin toimijoille, maamme talouden tärkeä piristysruiske jää saamatta ja koko kansakunta vajoaa sinne kivikauteen.

Lue lisää

Kovin paljon tuo nimimerkkisi ei kyllä vastaa substanssia, mistä kirjoitat.

En ole väittänytkään, että teollisuustyöväestö olisi ollut erityisen koulutettua. Teollisuudessa tarvittiin paljon liukuhihnatyöntekijöitä. Teollisuuslaitokset sen sijaan sijoittuivat asutuskeskuksiin tai teollisuuslaitosten ympärille muodostui asutuskeskittymiä. Se ei enää ollut mitään maaseutua vaan savupiippujen kyllästämää teollisuusaluetta.

Sen sijaan teknologian kehittäminen on vaatinut korkeaa koulutusastetta. Elektoronisia laitteita ei kehitetä missään maaseudun perunakellareissa. helsinki on ollut keskeinen yliopistokaupunki tekniikan yliopistotasoisessa tutukimuksessa ja opetuksessa. Siitä vastasi Helsingin teknillinen korkeakoulu (engl. Helsinki University of Technology), jonka kampus myöhemmin kyllä sijaitsi Helsingin kupeessa eli Espoon Otaniemessä. Yhtäkaikki tämä opinahjo oli siis helsinkiläinen. Helsingin yliopistolla on kyllä tutkimusasemia eri puolella maata, mutta ei se muuta yliopiston helsinkiläisyyttä muuksi.

Nokian radioteknologian juuret eivät myöskään ole missään kauppaloissa. ne juuret ovat Helsingin kaapelitehtaassa, jonka elektroninen osasto alkoi kehitellä näitä puhelimia jo 1960-luvun alussa. Mainittu kaapelitehdas, joka oli siis osa Nokia-konsernia, sijaitsi Helsingin Salmisaaressa lähellä Alkon päätehtaita. Näillä seuduin Nokialla on edelleen paljon toimitiloja. Nokialla oli kyllä merkittävä kokoonpanotehdas Salossa ja Nokia laajensi toimintaansa eri puolille Suomea. Mutta koitapa nyt vaan tutkailla sitä historiaa, niin kyllä sieltä tulee vastaan helsingin Salmisaari, mistä kaikki elektroniikan osalta sai alkunsa.

Nokia tuntee kyllä juurensa eikä senkään vuoksi ole ihme, että Nokian entinen pääjohtaja on useaan otteeseen vaatinut maan suurimman metropolin kehittämistä ja ihmetellyt sitä, kuinka poliitikot ovat syrjineet rahanjaossa tätä maan veturia. Samoin aikein on nyt liikkeelle Rovion entinen johtaja Peter Vesterbacka.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kovin paljon tuo nimimerkkisi ei kyllä vastaa substanssia, mistä kirjoitat.

En ole väittänytkään, että teollisuustyöväestö olisi ollut erityisen koulutettua. Teollisuudessa tarvittiin paljon liukuhihnatyöntekijöitä. Teollisuuslaitokset sen sijaan sijoittuivat asutuskeskuksiin tai teollisuuslaitosten ympärille muodostui asutuskeskittymiä. Se ei enää ollut mitään maaseutua vaan savupiippujen kyllästämää teollisuusaluetta.

Sen sijaan teknologian kehittäminen on vaatinut korkeaa koulutusastetta. Elektoronisia laitteita ei kehitetä missään maaseudun perunakellareissa. helsinki on ollut keskeinen yliopistokaupunki tekniikan yliopistotasoisessa tutukimuksessa ja opetuksessa. Siitä vastasi Helsingin teknillinen korkeakoulu (engl. Helsinki University of Technology), jonka kampus myöhemmin kyllä sijaitsi Helsingin kupeessa eli Espoon Otaniemessä. Yhtäkaikki tämä opinahjo oli siis helsinkiläinen. Helsingin yliopistolla on kyllä tutkimusasemia eri puolella maata, mutta ei se muuta yliopiston helsinkiläisyyttä muuksi.

Nokian radioteknologian juuret eivät myöskään ole missään kauppaloissa. ne juuret ovat Helsingin kaapelitehtaassa, jonka elektroninen osasto alkoi kehitellä näitä puhelimia jo 1960-luvun alussa. Mainittu kaapelitehdas, joka oli siis osa Nokia-konsernia, sijaitsi Helsingin Salmisaaressa lähellä Alkon päätehtaita. Näillä seuduin Nokialla on edelleen paljon toimitiloja. Nokialla oli kyllä merkittävä kokoonpanotehdas Salossa ja Nokia laajensi toimintaansa eri puolille Suomea. Mutta koitapa nyt vaan tutkailla sitä historiaa, niin kyllä sieltä tulee vastaan helsingin Salmisaari, mistä kaikki elektroniikan osalta sai alkunsa.

Nokia tuntee kyllä juurensa eikä senkään vuoksi ole ihme, että Nokian entinen pääjohtaja on useaan otteeseen vaatinut maan suurimman metropolin kehittämistä ja ihmetellyt sitä, kuinka poliitikot ovat syrjineet rahanjaossa tätä maan veturia. Samoin aikein on nyt liikkeelle Rovion entinen johtaja Peter Vesterbacka.

Lue lisää

Nokian kaapelit tehtiin Helsingissä, mutta elektroniikkaan ka tietoliikenteeseen (verkkoihin) Nokia tuli mukaan ostamalla Mobiran, jonka takana oli taas Televa ja Salora. Nokian ensimmäisten puhelimien merkkikin oli Mobira.

Nokia yritti hetken PC businekseen Mikro-Mikoilla, mutta se meni ns kiville ja myytiin ICL:lle. Niiden tuotekehitys ja kokoaminen tapahtui muuten Espooon Kilossa, ei siis Helsingissä sekään. Salmisaaren osalta puhut varmaan kondensaatoreista ja muista sähköverkon yliaaltosuojaukseen käytetyistä komponenteista joita Salmisaaressa tehtiin Nokia elektroniikka ryhmän nimissä, kaapeleiden ohella. Niissä on toki elekroniikkaa, mutta enemmin ne ovat mekaanisia laitteita kuin tietotekniikkaa.

Nokialla ei ole enää Helsingissä toimitiloja, yhtiö myi matkapuhelin liikeryhmän Microsoftille joka sittemmin ajanut toiminnot alas. Tämä ilmeisesti on jäänyt sinulta huomaamatta, mikä ei ole ihme tietosi tuntien. Nokian nykyinen pääpaikka on Espoon Karaportissa. Salmisaaressa Nokia harjoitti viimeksi kiinteistökehitystä, sai Helsingiltä entisen Lepakon tontin puoli-ilmaiseksi ja teki siihen talon jonka myi Ilmariselle.

Mielipidepankki kirjoitti:

En nyt puutu tuottavuuteen, mutta liikevaihdon perusteella Uudellamaalla tuotetaan noin 40 prosenttia koko maan teollisuustuotteista. Siis pelkästään teollisuustuotteista. Mitenköhän tämä on mahdollista, jos muu maa muka elättää Suomea?

Linkiksi Tilastokeskuksen teollisuustuotantotilasto vuodelta 2014.

http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__yri__alyr/003_alyr_tau_030.px/table/tableViewLayout1/?rxid=43cd316b-5cd8-49f0-af85-f0d4edea195f

Lue lisää

Tilastoinnista se johtuu.

Uudellemaalle kirjataan vienniksi niiden yritysten tuotteet, joiden pääkonttori on Uudellamaalla, vaikka tuotanto olisi muualla. Näin esin UPM:n liikevaihto kirjautuu Helsinkiin, vaikka kaikki sen tehtaat sijaitsevat muualla maassa.

Et kait sinä todella ole noin tyhmä, ettet ole tuota tilastointitapaa tiennyt??

Tai no, eihän siellä Sirola Opistolla ehkä tuollaisia perusasioita varmaan opetettu

Historiantuntija kirjoitti:

Nokian kaapelit tehtiin Helsingissä, mutta elektroniikkaan ka tietoliikenteeseen (verkkoihin) Nokia tuli mukaan ostamalla Mobiran, jonka takana oli taas Televa ja Salora. Nokian ensimmäisten puhelimien merkkikin oli Mobira.

Nokia yritti hetken PC businekseen Mikro-Mikoilla, mutta se meni ns kiville ja myytiin ICL:lle. Niiden tuotekehitys ja kokoaminen tapahtui muuten Espooon Kilossa, ei siis Helsingissä sekään. Salmisaaren osalta puhut varmaan kondensaatoreista ja muista sähköverkon yliaaltosuojaukseen käytetyistä komponenteista joita Salmisaaressa tehtiin Nokia elektroniikka ryhmän nimissä, kaapeleiden ohella. Niissä on toki elekroniikkaa, mutta enemmin ne ovat mekaanisia laitteita kuin tietotekniikkaa.

Nokialla ei ole enää Helsingissä toimitiloja, yhtiö myi matkapuhelin liikeryhmän Microsoftille joka sittemmin ajanut toiminnot alas. Tämä ilmeisesti on jäänyt sinulta huomaamatta, mikä ei ole ihme tietosi tuntien. Nokian nykyinen pääpaikka on Espoon Karaportissa. Salmisaaressa Nokia harjoitti viimeksi kiinteistökehitystä, sai Helsingiltä entisen Lepakon tontin puoli-ilmaiseksi ja teki siihen talon jonka myi Ilmariselle.

Lue lisää

Ei tullut mihinkään mukaan vasta ostamalla Saloran. Kuten kerroin kaikki sai alkunsa Nokian kaapelitehtaassa jo 1960-luvun alussa. Kaapelitehdas julkaisi ensimmäisen VHF-puhelimensa jo vuonna 1964. Sattui vain olemaan niin, että myös Salora alkoi innostua samoista asioista ja hynttyyt lyötiin sitten yhteen mutta vasta noin 20 vuotta sen jälkeen, kun kaapelitehtaalla oli jo tehty työtä puhelinsuunnittelun eteen.

Sinällään ei ole suurta merkitystä, missä varsinainen kehitystyö on tehty. Jokaiselle on vain selvää, ettei sellainen onnistu maaseudun perunakellareissa. Pointti on tässä vain se, että suurissa kaupungeissa ja niistä erityisesti Helsingissä annetaan korkeatasoista yliopistokoulutusta ja suoritetaan tutkimusta, joka sitten poikii tällaisia innovaatioita. Ne ovat kaikkialla maailmassa tyypillisesti samaa kaavaa noudattelevia. Yliopistot luovat ratkaisevalla tavalla valmiudet ja lahjakkaat opiskelijat sitten toteuttavat oppimaansa. Koska tällainen edellyttää laadukasta asiaosaamista, se tarkoittaa monasti laajaa yhteistyötä ja myös kansainvälistä yhteistyötä. Tämä puolestaa ohjaa keskittymiä suuriin kaupunkeihin. Kovin suuri ihme ei ole, että esim. peliteollisuus on kehittynyt Suomessa tämän kaavan mukaisesti.

Taloudellinen toimeliaisuus ja kasvu kulkevat kaikkialla maailmassa käsi kädessä kaupungistumisen kanssa eikä tälle näy loppua. Se on kyllä totta, että monet sellaiset kaupungit, jotka ovat jättäytyneet vanhakantaisen teollisuuden varaan ovat alkaneet rapistua. Tsätähän oli paljolti kyse myös USAn presidentinvaaleissa, missä taantumusta edustavat "perusamerikkalaiset" saivat tällä kertaa voiton. Se voittoo jää vaan realisoitumatta, sillä jatkossakin USAssa tulevat porskuttamaan it-alan yritykset ja sellaiset toimijat kuin Amazon, Facebook, Google jne. Autoteollisuutta ei saada uuteen kukoistukseen kuin uusimalla se kokonaan suosimaan vähäpäästöisiä malleja. Detroitissa ei Trumpinkan kaudelle tule olemaan lohdullinen tulevaisuus. Kalifornia jyrää edelleen.

Tiedoksesii kirjoitti:

Tilastoinnista se johtuu.

Uudellemaalle kirjataan vienniksi niiden yritysten tuotteet, joiden pääkonttori on Uudellamaalla, vaikka tuotanto olisi muualla. Näin esin UPM:n liikevaihto kirjautuu Helsinkiin, vaikka kaikki sen tehtaat sijaitsevat muualla maassa.

Et kait sinä todella ole noin tyhmä, ettet ole tuota tilastointitapaa tiennyt??

Tai no, eihän siellä Sirola Opistolla ehkä tuollaisia perusasioita varmaan opetettu

Lue lisää

En ole esitellyt tässä vientitilastoja. Tilastokeskuksen tietopohjakuvauksessa kerroraan, että yritystilastot perustuvat toimipaikkatasolla tehtyihin tiedonkeruihin. Näin ollen liikevaihtotiedot eivät tämän perusteella ole pääkonttorikohtaisia. Luottaisin tässä asiassa enemmän tiedontuottajan ilmoituksiin kuin sinun taikka Sirolan tietoihin.

Mielipidepankki kirjoitti:

Ei tullut mihinkään mukaan vasta ostamalla Saloran. Kuten kerroin kaikki sai alkunsa Nokian kaapelitehtaassa jo 1960-luvun alussa. Kaapelitehdas julkaisi ensimmäisen VHF-puhelimensa jo vuonna 1964. Sattui vain olemaan niin, että myös Salora alkoi innostua samoista asioista ja hynttyyt lyötiin sitten yhteen mutta vasta noin 20 vuotta sen jälkeen, kun kaapelitehtaalla oli jo tehty työtä puhelinsuunnittelun eteen.

Sinällään ei ole suurta merkitystä, missä varsinainen kehitystyö on tehty. Jokaiselle on vain selvää, ettei sellainen onnistu maaseudun perunakellareissa. Pointti on tässä vain se, että suurissa kaupungeissa ja niistä erityisesti Helsingissä annetaan korkeatasoista yliopistokoulutusta ja suoritetaan tutkimusta, joka sitten poikii tällaisia innovaatioita. Ne ovat kaikkialla maailmassa tyypillisesti samaa kaavaa noudattelevia. Yliopistot luovat ratkaisevalla tavalla valmiudet ja lahjakkaat opiskelijat sitten toteuttavat oppimaansa. Koska tällainen edellyttää laadukasta asiaosaamista, se tarkoittaa monasti laajaa yhteistyötä ja myös kansainvälistä yhteistyötä. Tämä puolestaa ohjaa keskittymiä suuriin kaupunkeihin. Kovin suuri ihme ei ole, että esim. peliteollisuus on kehittynyt Suomessa tämän kaavan mukaisesti.

Taloudellinen toimeliaisuus ja kasvu kulkevat kaikkialla maailmassa käsi kädessä kaupungistumisen kanssa eikä tälle näy loppua. Se on kyllä totta, että monet sellaiset kaupungit, jotka ovat jättäytyneet vanhakantaisen teollisuuden varaan ovat alkaneet rapistua. Tsätähän oli paljolti kyse myös USAn presidentinvaaleissa, missä taantumusta edustavat "perusamerikkalaiset" saivat tällä kertaa voiton. Se voittoo jää vaan realisoitumatta, sillä jatkossakin USAssa tulevat porskuttamaan it-alan yritykset ja sellaiset toimijat kuin Amazon, Facebook, Google jne. Autoteollisuutta ei saada uuteen kukoistukseen kuin uusimalla se kokonaan suosimaan vähäpäästöisiä malleja. Detroitissa ei Trumpinkan kaudelle tule olemaan lohdullinen tulevaisuus. Kalifornia jyrää edelleen.

Lue lisää

Täytyy valistaa sinua hieman lisää, sinulla on näemmä tekniikan alaltakin enemmän luuloja kuin tietoja.

VHF puhelimia, "metsäradiota", niinkuin sitä tekniikkaa tuntevien piireissä kutsutaan, ei suinkaan kehittänyt Nokia. VHF-radiopuhelimia oli jo paljon ennen Nokian malleja mm merivartiolaitoksella, Helsingin poliisilaitoksella ja palolaitoksella ja taisipa taksienkin kutsujärjestelmä olla olemassa ennen Nokian metsäradiota. Metsäradioksi laitetta kutsutaan, koska se on edelleen metsästysseurojen yhteydenpitoväline.

Puhelinkäyttöön soveltuva soluverkkotekniikka oli sekin jo tuon Nokian VHF laitteen lanseerauksen aikaan kehitetty, ja Televa kehitti Posti- ja lennätinhallitukselle ensimmäiset liikkuvan puhelimen ja kiinteän tukiasemaverkon laitteet joskus 1960 luvun loppupulella. Järjestelmää alettiin kutsua ARP;ksi, ensimmäisiä ARP-radiopuhelinten valmistajia olivat AGA, Salora ja Televa.

ARP:sta kehitettiin automaattinen NMT järjestelmä Mobiran ja Nokian toimesta ja siitä alkoi Nokian nopea nousu maailmanluokan toimijaksi langattomissa verkoissa ja päätelaitteissa. GSM oli digitaalinen versio NMT:stä ja sittemmin on näitä päivityksiä saatu niin, että G5 versio tekee tuloaan. GSM toi mukanaan datasiirron, esim tekstiviesti (SMS) oli tämän ominaisuuden yksi suomalainen innovaatio. Keksijä oli muuten Oulun yliopistossa, ei Helsingissä tai Otaniemessä, oppinsa saanut. Oulun Yliopisto olikin langattoman viestinnän tärkein kehittäjä Suomessa.

Edelleen kauhulla odottelen, niitä kustannuksia joita tuo "telekkaihanuus" tulee veronmaksajille maksamaan. Uusikaupunki työpaikkojen kasvunsa kanssa, kuolee luultavasti tälläkin kerralla pikku hypähdyksen jälkeen sauhuun.

Turmiola.Tommi kirjoitti:

Edelleen kauhulla odottelen, niitä kustannuksia joita tuo "telekkaihanuus" tulee veronmaksajille maksamaan. Uusikaupunki työpaikkojen kasvunsa kanssa, kuolee luultavasti tälläkin kerralla pikku hypähdyksen jälkeen sauhuun.

Lue lisää

Telakkaa pyörittää yksityinen firma, jolle valtio antaa rahoitustakauksen laivojen valmistusajaksi. Maksu kun tulee vasta kun laiva luovutetaan. Rsiki on, että telakka tai varustamo menee konkurssiin. Riski on otettava jos aioitaan ylipäätään pärjätä. Parempi tuo takaus kuin vaikkapa edellisen omistajan vaatima suora rahoitus telakan omistajan pääomittamiseksi.

Uudessakaupungissa ei tiettävästi käytetä veronmaksajien rahaa tehtaan lisäkapasiteetin saamiseen, ei ainakan merkittävästi. Siis aika puhdas yksityisen firman laajeneminen.

Vituttaako Tommia kun ihmiset pääsevät oikeaan työhön eivätkä elä enää Tommin itsensä tavoin sossun tuella?

OikeaMajuri kirjoitti:

Telakkaa pyörittää yksityinen firma, jolle valtio antaa rahoitustakauksen laivojen valmistusajaksi. Maksu kun tulee vasta kun laiva luovutetaan. Rsiki on, että telakka tai varustamo menee konkurssiin. Riski on otettava jos aioitaan ylipäätään pärjätä. Parempi tuo takaus kuin vaikkapa edellisen omistajan vaatima suora rahoitus telakan omistajan pääomittamiseksi.

Uudessakaupungissa ei tiettävästi käytetä veronmaksajien rahaa tehtaan lisäkapasiteetin saamiseen, ei ainakan merkittävästi. Siis aika puhdas yksityisen firman laajeneminen.

Vituttaako Tommia kun ihmiset pääsevät oikeaan työhön eivätkä elä enää Tommin itsensä tavoin sossun tuella?

Lue lisää

Ei pitäisi olla veronmaksajien tehtävä taata yhtään mitään yksityisen yrityksen riskeistä.
Ei käytetä tiettävästi, siinäpä se, mutta varmasti on valtion rahoitukset/takuut pelissä.

Sehän se arveluttaakin, kun ne sopimukset ovat piilossa, ja ne paljastuvat pikku hiljaa.

Kuules nyt saatanan räyhähenki. Sinä tunnut tässä tukien varassa elävän, koska niitä niin mieluusti tarjoilet, samoten uhoat niin rehvakkaasti "työstä", että sellaista tuskin olet koskaan tehnyt !

Minulla on tällä hetkellä 23 työntekijää Suomessa, 17 Virossa ja 11 Venäjällä, ja jumalauta tiedän taatusti asiat paremmin kuin sinä rääväsuinen mulkku. yli 30 vuotta yrittäjänä on opettanut sentään jotain, mutta ei kaltaisilta luusereilta sentään ottamaan vastaan ihan mitä tahansa.

Turmiola.Tommi kirjoitti:

Ei pitäisi olla veronmaksajien tehtävä taata yhtään mitään yksityisen yrityksen riskeistä.
Ei käytetä tiettävästi, siinäpä se, mutta varmasti on valtion rahoitukset/takuut pelissä.

Sehän se arveluttaakin, kun ne sopimukset ovat piilossa, ja ne paljastuvat pikku hiljaa.

Kuules nyt saatanan räyhähenki. Sinä tunnut tässä tukien varassa elävän, koska niitä niin mieluusti tarjoilet, samoten uhoat niin rehvakkaasti "työstä", että sellaista tuskin olet koskaan tehnyt !

Minulla on tällä hetkellä 23 työntekijää Suomessa, 17 Virossa ja 11 Venäjällä, ja jumalauta tiedän taatusti asiat paremmin kuin sinä rääväsuinen mulkku. yli 30 vuotta yrittäjänä on opettanut sentään jotain, mutta ei kaltaisilta luusereilta sentään ottamaan vastaan ihan mitä tahansa.

Lue lisää

Yli viisikymmentä henkilöä työllistävä yrittäjä ei jouda notkumaan päivä ja yökausia tämmöisellä keskustelupalstalla, joten tukipummi se Tommi on, ei mikään muu.

Todellinen yrittäjä ei myöskään ryhtyisi arvostelemaan autotehtaan tai telakan menestystä, sellaista tekee vain sossun tuilla elävä pummi pelätessään joutuvansa töihin.

Koeta keksiä parempi juttu itsestäsi seuraavan kerran

Turmiola.Tommi kirjoitti:

Ei pitäisi olla veronmaksajien tehtävä taata yhtään mitään yksityisen yrityksen riskeistä.
Ei käytetä tiettävästi, siinäpä se, mutta varmasti on valtion rahoitukset/takuut pelissä.

Sehän se arveluttaakin, kun ne sopimukset ovat piilossa, ja ne paljastuvat pikku hiljaa.

Kuules nyt saatanan räyhähenki. Sinä tunnut tässä tukien varassa elävän, koska niitä niin mieluusti tarjoilet, samoten uhoat niin rehvakkaasti "työstä", että sellaista tuskin olet koskaan tehnyt !

Minulla on tällä hetkellä 23 työntekijää Suomessa, 17 Virossa ja 11 Venäjällä, ja jumalauta tiedän taatusti asiat paremmin kuin sinä rääväsuinen mulkku. yli 30 vuotta yrittäjänä on opettanut sentään jotain, mutta ei kaltaisilta luusereilta sentään ottamaan vastaan ihan mitä tahansa.

Lue lisää

ääliö vitsin murjaisi. Yritysjohtaja viettää yöt ja päivät lällättämässä paskaa kepusaitilla. Voi vittu näiden rupujen mielikuvitusta, on se hereä : )))

Onko varmasti poliisilla nyt oikea saitti ???

Niitähän käsitellään mielenterveysongelmia aivan muualla.

No_nyt_se kirjoitti:

ääliö vitsin murjaisi. Yritysjohtaja viettää yöt ja päivät lällättämässä paskaa kepusaitilla. Voi vittu näiden rupujen mielikuvitusta, on se hereä : )))

Onko varmasti poliisilla nyt oikea saitti ???

Niitähän käsitellään mielenterveysongelmia aivan muualla.

Lue lisää

Sitä nyt ei luusereille ole tarvis selitellä sen enempää.

Suomessa myöskään ei juurikaan tunneta sellaista käsitettä, kuin hoitamaton sairaus. Meillä kulut syntyvt sairauksien alkuvaiheissa, niitä kalliimpia sairaala yms. hoitopäiviä vähentäen. Siis terveydenhoitokulut meillä korkeammat, sairauksien hoitoon käytettävät rahamäärät pienempiä.

Onko tämä sitä kuuluisaa pankkolängvitsiä ??

Nysteroos kirjoitti:

Suomessa myöskään ei juurikaan tunneta sellaista käsitettä, kuin hoitamaton sairaus. Meillä kulut syntyvt sairauksien alkuvaiheissa, niitä kalliimpia sairaala yms. hoitopäiviä vähentäen. Siis terveydenhoitokulut meillä korkeammat, sairauksien hoitoon käytettävät rahamäärät pienempiä.

Lue lisää

Sinulta se kaikesta päätellen on jäänyt hoitamatta.

maalaiskaupungeineen kirjoitti:

Onko tämä sitä kuuluisaa pankkolängvitsiä ??

Eihän sitä normaalia suomenkieltä lukihäiriötä poteva maalaistollo ymmärrä. Maaseudulla on muuten kaikista surkeimmat oppistulokset.

uuttavertakehiin kirjoitti:

Eihän sitä normaalia suomenkieltä lukihäiriötä poteva maalaistollo ymmärrä. Maaseudulla on muuten kaikista surkeimmat oppistulokset.

oppistulokset kohdallaan ??

täällä tarvitse mainostaa notta olet idiootti, kyllä se muutenkin tiedetään.

Appleja ei täällä synnä. Me jämptit kasvatetaha mieluummi apeloo vaurahessa

Joo kasvaa ne puut metsässä ilman metsänhoitoakin, ajattelee kaupunkilainen. Ilman järjestäytynyttä metsänhoitoa, metsät olisivat vänkyräpuita täynnänsä, eikä kunnon puuta saataisi kuin murto-osa nykyisestä. Kaupunkilainen ei näköjään ymmärrä, että metsät ovat nykyään ns "puupeltoja", jossa suurin osa puustosta kasvaa hyvälaatuisiksi tuotantopuiksi. Käsittääkö kaupunkilainen asiat niin, että puut voi "vain hakea" pois metsistä, ja luonto hoitaa uudet tilalle? Ei se kuule niin mene. Kyllä ne päätehakkuiden jälkeen ihan ihminen käy siellä istuttamassa uudet kuuset tai männyt sinne kasvamaan, sitten se ihminen käy joka kevät raivaussahan kanssa perkaamassa koivut ja pajut pois häiritsemästä kasvua.

Kaupunkilainen voisi nyt vain keskittyä sähkön ostamiseen pistorasiasta, eikä miettiä sen monimutkaisempia asioita.

maalainen77 kirjoitti:

Joo kasvaa ne puut metsässä ilman metsänhoitoakin, ajattelee kaupunkilainen. Ilman järjestäytynyttä metsänhoitoa, metsät olisivat vänkyräpuita täynnänsä, eikä kunnon puuta saataisi kuin murto-osa nykyisestä. Kaupunkilainen ei näköjään ymmärrä, että metsät ovat nykyään ns "puupeltoja", jossa suurin osa puustosta kasvaa hyvälaatuisiksi tuotantopuiksi. Käsittääkö kaupunkilainen asiat niin, että puut voi "vain hakea" pois metsistä, ja luonto hoitaa uudet tilalle? Ei se kuule niin mene. Kyllä ne päätehakkuiden jälkeen ihan ihminen käy siellä istuttamassa uudet kuuset tai männyt sinne kasvamaan, sitten se ihminen käy joka kevät raivaussahan kanssa perkaamassa koivut ja pajut pois häiritsemästä kasvua.

Kaupunkilainen voisi nyt vain keskittyä sähkön ostamiseen pistorasiasta, eikä miettiä sen monimutkaisempia asioita.

Lue lisää

"Tuolla "logiikalla" maailman vaurainpia seutuja ovat ne joilla tuotetaan raaka-aineita ja jossa työskennellään perustuotannon parissa. "

Itse asiassa juuri noin asia on.

Norja, jossa tuotetaan öljyä (=raaka-aine) ja kalaa (=alkutuotanto) on yksi maailman vauraimmista kolkista. Kanada, jossa on paljon mm. kaivos- ja metsäteollisuutta on sekin varsin vauras. Uusi-Seelanti joka on maailman suurimpia lampaanlihan (alkutuotantoa) tuottajia ei köyhä maa ole sekään. Kaikista vauraimpia taitavat kuitenkin olla raaka-aine nimeltä öljyn tuottajat.

OsuitOikeaan kirjoitti:

"Tuolla "logiikalla" maailman vaurainpia seutuja ovat ne joilla tuotetaan raaka-aineita ja jossa työskennellään perustuotannon parissa. "

Itse asiassa juuri noin asia on.

Norja, jossa tuotetaan öljyä (=raaka-aine) ja kalaa (=alkutuotanto) on yksi maailman vauraimmista kolkista. Kanada, jossa on paljon mm. kaivos- ja metsäteollisuutta on sekin varsin vauras. Uusi-Seelanti joka on maailman suurimpia lampaanlihan (alkutuotantoa) tuottajia ei köyhä maa ole sekään. Kaikista vauraimpia taitavat kuitenkin olla raaka-aine nimeltä öljyn tuottajat.

Lue lisää

Öljymaat toki ovat rikkaita - useimmiten. Poikkeuksiakin on, kuten Nigeria. Mutta mikä oli se maataloudella vaurastunut maa? Suomen elintason nousu alkoi teollistumisesta ja on aina ollut riippuvainen kaupungistumisesta.

A-Celle kirjoitti:

Öljymaat toki ovat rikkaita - useimmiten. Poikkeuksiakin on, kuten Nigeria. Mutta mikä oli se maataloudella vaurastunut maa? Suomen elintason nousu alkoi teollistumisesta ja on aina ollut riippuvainen kaupungistumisesta.

Lue lisää

Kyse oli maaseudusta, josta suomen vauraus on peräisin.

maalainen77 kirjoitti:

Joo kasvaa ne puut metsässä ilman metsänhoitoakin, ajattelee kaupunkilainen. Ilman järjestäytynyttä metsänhoitoa, metsät olisivat vänkyräpuita täynnänsä, eikä kunnon puuta saataisi kuin murto-osa nykyisestä. Kaupunkilainen ei näköjään ymmärrä, että metsät ovat nykyään ns "puupeltoja", jossa suurin osa puustosta kasvaa hyvälaatuisiksi tuotantopuiksi. Käsittääkö kaupunkilainen asiat niin, että puut voi "vain hakea" pois metsistä, ja luonto hoitaa uudet tilalle? Ei se kuule niin mene. Kyllä ne päätehakkuiden jälkeen ihan ihminen käy siellä istuttamassa uudet kuuset tai männyt sinne kasvamaan, sitten se ihminen käy joka kevät raivaussahan kanssa perkaamassa koivut ja pajut pois häiritsemästä kasvua.

Kaupunkilainen voisi nyt vain keskittyä sähkön ostamiseen pistorasiasta, eikä miettiä sen monimutkaisempia asioita.

Lue lisää

Puut ei siis kasva ilman maalaisten halailua? Tämä on uudempaa biologiaa. Suomessahan ei oikeita ikimetsiä oikein tahdo löytää (Helsingin keskuspuistossa on toki vanhaa metsää), mutta kun kävin Kanadassa melomassa, niin siellä oli kymmeniä tai satoja tuhansia neliökilometrejä järeää metsää, jossa puiden runkojen läpimitta oli metri tai yli. Miten ahkeria metsänhoitajia ne kanadalaiset oikein ovat, kun suuri osa noista järeistä ikimetsistä oli vieläpä hyvin vaikeakulkuisilla seuduilla?

Toki talousmetsää kannattaa hoitaa, mutta kaupunkilaisesta ei se ei tunnu kovin kovalta työltä, jos metsässä ei tarvitse käydä edes kymmenen vuoden välein. Suomessa on alle 4000 metsuria, joka sekin kertoo miten suuresta työmäärästä metsien korjuussa ja harventamisessa on kyse.

A-Celle kirjoitti:

Puut ei siis kasva ilman maalaisten halailua? Tämä on uudempaa biologiaa. Suomessahan ei oikeita ikimetsiä oikein tahdo löytää (Helsingin keskuspuistossa on toki vanhaa metsää), mutta kun kävin Kanadassa melomassa, niin siellä oli kymmeniä tai satoja tuhansia neliökilometrejä järeää metsää, jossa puiden runkojen läpimitta oli metri tai yli. Miten ahkeria metsänhoitajia ne kanadalaiset oikein ovat, kun suuri osa noista järeistä ikimetsistä oli vieläpä hyvin vaikeakulkuisilla seuduilla?

Toki talousmetsää kannattaa hoitaa, mutta kaupunkilaisesta ei se ei tunnu kovin kovalta työltä, jos metsässä ei tarvitse käydä edes kymmenen vuoden välein. Suomessa on alle 4000 metsuria, joka sekin kertoo miten suuresta työmäärästä metsien korjuussa ja harventamisessa on kyse.

Lue lisää

harvistappa 1 hetaari metsää ja otetaan uudesta puheeksi kova työ..

Suomen maantaloustuet ovat maailman korkeinta tasoa. Vain joku öljyllä rikastunut Norja pääsee samaan suuruusluokkaan.

metsätalouden tuotanto yli 20 miljardia euroa vuodessa. Jotainhan sitä silläkin...

Onko siskon pillu niin hyvää, että pitää pitää emäntänä vaikka tuilla jos ei muu auta.

Onhan_se kirjoitti:

metsätalouden tuotanto yli 20 miljardia euroa vuodessa. Jotainhan sitä silläkin...

Ja kuka hoitaa kauppaneuvottelut ja muut 'tilpehöörit', ei ainakaan kielitaidoton äänekoskelainen kepuli.

enmäoikeitiiä kirjoitti:

Ja kuka hoitaa kauppaneuvottelut ja muut 'tilpehöörit', ei ainakaan kielitaidoton äänekoskelainen kepuli.

Kemijärven tehdashanketta valmisteleva Boreal Bioref julkisti viime viikon torstaina kiinalaisen kumppaninsa, jonka ansiosta tehtaan toteutumisen todennäköisyys kasvaa hurjasti. CAMCE on 60-prosenttisesti valtiollisen Sinomachin omistama listattu yhtiö. Sinomach taas on jättikonserni, jonka liikevaihto viime vuonna oli yli 35 miljardia dollaria: se on liikevaihdoltaan siis liki yhtä suuri kuin Suomen kolme suurinta yhtiötä eli Nokia, Neste ja UPM yhteensä. CAMCEn ja Sinomachin rahat eivät heti lopu...

Onhan_se kirjoitti:

metsätalouden tuotanto yli 20 miljardia euroa vuodessa. Jotainhan sitä silläkin...

Niin siis koko metsäteollisuuden arvo on tuo n. 20 miljardia.

Suomen metsäteollisuus tuotti noin 18 % Suomen teollisuustuotannon arvosta ja noin 15 % Suomen teollisuuden työpaikoista vuonna 2013.

Vuonna 2014 metsäteollisuuden viennin arvo (huonekalut ml.) oli 11 miljardia euroa. eli n 20% viennistä.

Tämä koko 20 miljardiahan muodostuu alkutuotannon (viljelijä- ja kaupunkilaismetsänomistajat tuontipuu) raaka-aineen lisäksi suurimmaksi osaksi jalostusarvon lisäämisestä.

2014 teollisuuden puunkäyttö oli 65 milj. kuutiota, josta kotimaista puuta oli 55 milj. kuutiota ja tuontipuuta 10 milj. kuutiota.

raaka_ainetta kirjoitti:

Niin siis koko metsäteollisuuden arvo on tuo n. 20 miljardia.

Suomen metsäteollisuus tuotti noin 18 % Suomen teollisuustuotannon arvosta ja noin 15 % Suomen teollisuuden työpaikoista vuonna 2013.

Vuonna 2014 metsäteollisuuden viennin arvo (huonekalut ml.) oli 11 miljardia euroa. eli n 20% viennistä.

Tämä koko 20 miljardiahan muodostuu alkutuotannon (viljelijä- ja kaupunkilaismetsänomistajat tuontipuu) raaka-aineen lisäksi suurimmaksi osaksi jalostusarvon lisäämisestä.

2014 teollisuuden puunkäyttö oli 65 milj. kuutiota, josta kotimaista puuta oli 55 milj. kuutiota ja tuontipuuta 10 milj. kuutiota.

Lue lisää

lukuja horiset ??

Vuonna 2015 metsäteollisuuden osuus oli reilusti yli 20% koko maamme viennistä.
Tottakai tuohon lukuun sisältyy koko tuotantoketju.

Täällä pikku apinat kirkuu metsätalouden tuista, jotka ovat tätänykyä alle 50 miljoonaa euroa koko maassa.

Eipä taida montaakaan puunjalostuslaitosta löytyä Helsingistä, Uudeltamaaltakin muutama keskisuuri sahuri. Silti metsätalouden tuloksesta suuri osa kirjautuu Helsinkiin selänpesijöille ja laten keittäjille.

Miksi_vanhoja kirjoitti:

lukuja horiset ??

Vuonna 2015 metsäteollisuuden osuus oli reilusti yli 20% koko maamme viennistä.
Tottakai tuohon lukuun sisältyy koko tuotantoketju.

Täällä pikku apinat kirkuu metsätalouden tuista, jotka ovat tätänykyä alle 50 miljoonaa euroa koko maassa.

Eipä taida montaakaan puunjalostuslaitosta löytyä Helsingistä, Uudeltamaaltakin muutama keskisuuri sahuri. Silti metsätalouden tuloksesta suuri osa kirjautuu Helsinkiin selänpesijöille ja laten keittäjille.

Lue lisää

olet siis sitä mieltä että puunjalostuslaitos riittää?
moniko kotikyläsi sahuri vie tuotteitaan?

menekin luovat R&D, myynti, markkinointi, hallinto jne sijaitsevat Helsingissä.

Kiinalaiset on ennenkin vähäisiä rahojaan hukanneet paskaan, kuten esimerkiksi Ukrainassa.

"...laitosten rakentamiseenkaan eivät paikalliset voimat kelpaa kuin alimman tason rajattuihin suorittaviin tehtäviin, pysyvän työvoimankin osalta, muu kuin alin suorittavataso, tulee pitkälti etelästä. "

Tuo on totta. Rakentajat tulevat etelästä. Mutta ei Etelä-Suomesta, vaan Virosta, Liettuasta, Puolasta, Valko-Venäjältä jne.

Vaativimpien rakennsuvaiheiden tekijät taasen tulevat maakunnista, samoin työnjohto ja projektien ylin johto.

Helsinkiläisestä projektinhallinta osamisesta hyvä esimerkki on Länsimetro. Ei kait tuota tarvitse sen tarkemmin selittää.

Länsimetro on esimerkki siitä kun varastetaan liikaa, rahat loppuu..

Vuonna 2015 Uudenmaan teollisuuden jalostusarvo oli yli 9 miljardia eli vajaa kolmannes koko maan teollisuuden jalostusarvosta. Kun jalostusarvo nousi koko maassa vuodesta 2014 vuoteen 2015 noin 4%, niin kasvu Uudellamaalla oli 15%.

Maaseudun Tulevaisuuden otsikoista ei välttämättä saa ihan oikeaa kuvaa Suomen talouden koko kuvasta.

A-Celle kirjoitti:

Vuonna 2015 Uudenmaan teollisuuden jalostusarvo oli yli 9 miljardia eli vajaa kolmannes koko maan teollisuuden jalostusarvosta. Kun jalostusarvo nousi koko maassa vuodesta 2014 vuoteen 2015 noin 4%, niin kasvu Uudellamaalla oli 15%.

Maaseudun Tulevaisuuden otsikoista ei välttämättä saa ihan oikeaa kuvaa Suomen talouden koko kuvasta.

Lue lisää

9 prosentia on silti vain alle 10 prosenttia muun maan tuotannosta ja väkilukuun suhteutetuuna muutama prosenti..

dsfsdfsadfsdf kirjoitti:

9 prosentia on silti vain alle 10 prosenttia muun maan tuotannosta ja väkilukuun suhteutetuuna muutama prosenti..

Lukihäiriö?

9 miljardia ei ole 9% vaan noin 31%

siistäh_häh kirjoitti:

Lukihäiriö?

9 miljardia ei ole 9% vaan noin 31%

Mites sitten asukaslukuun suhteutettuna, pääkoåonkiseutu ?

gdfgdsfgdsgf kirjoitti:

Mites sitten asukaslukuun suhteutettuna, pääkoåonkiseutu ?

Uudellamaalla suurin tuottavuus myös asukasta kohden

http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/indikaatori/Sivut/ind.aspx?ind=5001&th=500

Tämäkö kepupaviaaneja v...ttaa?

vitttaako_vituttaako kirjoitti:

Uudellamaalla suurin tuottavuus myös asukasta kohden

http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/indikaatori/Sivut/ind.aspx?ind=5001&th=500

Tämäkö kepupaviaaneja v...ttaa?

Lue lisää

Näiden maaseuturomantikkojen ongelma on faktat.

Katsotaan teollisuuden jalostusarvoa, palvelutyöpaikkoja, verotettavia tuloja, maksettuja palkkoja, tuottavuutta, tyäpaikkojen määrän kehitystä, muuttoliikkettä tai mitä tahansa oikeaa talouden mittaria, niin on selvää, että kasvukeskukset (etenkin pääkaupunkiseutu ja Tampere) ovat Suomen talouden veturi.

Rehuperunan kasvatus ja lampaiden paimennus ei Suomen taloutta nosta.

Mihin tämä maa joutuisi ilman sinun tukiaisilla viljeltyjä rehuperunoitasi.

"Vaativimpien rakennsuvaiheiden tekijät taasen tulevat maakunnista, samoin työnjohto ja projektien ylin johto." Näinhän se on!

Voisit tosin kertoa harrastukistasi muilla palstoilla.

Olen minä siellä homokaupunkissa käynyt, en nähnyt yhtää paperitehdasta saati atomivoimala.

gsdgsdfgdsfgsg kirjoitti:

Olen minä siellä homokaupunkissa käynyt, en nähnyt yhtää paperitehdasta saati atomivoimala.

Joo, olen minä siellä maaseudulla käynyt, eikä näkynyt yhtään paperitehdasta, saati atomivoimalaa. Sensijaan näkyi lehmän ja sian passsskaaa ja ihmispaassskakasoja, sekä tukipummeja.

näinoikeasti kirjoitti:

Joo, olen minä siellä maaseudulla käynyt, eikä näkynyt yhtään paperitehdasta, saati atomivoimalaa. Sensijaan näkyi lehmän ja sian passsskaaa ja ihmispaassskakasoja, sekä tukipummeja.

Lue lisää

Homot hyppi silmille.
http://www.helsinkipride.fi/wp/wp-content/uploads/2016/05/kulkue_rekat-1024x683.jpg

dsgfdgsdgfdfg kirjoitti:

Homot hyppi silmille.
http://www.helsinkipride.fi/wp/wp-content/uploads/2016/05/kulkue_rekat-1024x683.jpg

Lue lisää

Sulla sitten vakio linkki joka juttuun sopivana - sama linkki?

näinoikeasti kirjoitti:

Joo, olen minä siellä maaseudulla käynyt, eikä näkynyt yhtään paperitehdasta, saati atomivoimalaa. Sensijaan näkyi lehmän ja sian passsskaaa ja ihmispaassskakasoja, sekä tukipummeja.

Lue lisää

Ystävän neuvona: seuraavan kerran maalla liikuessasi katsele ympärille älä tuijota jatkuvasti peiliin.

Upergate kirjoitti:

Sulla sitten vakio linkki joka juttuun sopivana - sama linkki?

Ei pitäisi elämöidä..

Kaikki metsävarat ovat maaseudulla, samoin metsäteollisuus.
Kaikki elintarvikkeiden alkutuotanto on maaseudulla, samoin pieniä poikkeuksia lukuunottamatta elintarviketeollisuus,
Kaikki koivosteollisuus ja rikastus ovat maaseudulla.
Lähes koko energiantuotanto on maaseudulla.
Metalliteollisuuden tuotanto ja alihankinta ovat pääosin maaseudulla.

Nuo edellä mainitut taitavat edustaa bkt:sta reilua enemmistöä ??

Tilastokeskus, YRITYSTEN toimipaikkakohtainen brutto- ja jalostusarvo

Bruttoarvo
Suomi 273 883 505 €
Uusimaa 112 922 277 € (= 41,2%)

Jalostusarvo:
Suomi 93 908 240 €
Uusimaa 38 202 544 € (= 40,7%)


Uudenman väestä on 29% Suomen väestöstä


http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__yri__alyr/010_alyr_tau_101.px/table/tableViewLayout1/?rxid=63f3700b-65de-44a0-a4db-ee82a1db6769

NiinhänSeOn kirjoitti:

Kaikki metsävarat ovat maaseudulla, samoin metsäteollisuus.
Kaikki elintarvikkeiden alkutuotanto on maaseudulla, samoin pieniä poikkeuksia lukuunottamatta elintarviketeollisuus,
Kaikki koivosteollisuus ja rikastus ovat maaseudulla.
Lähes koko energiantuotanto on maaseudulla.
Metalliteollisuuden tuotanto ja alihankinta ovat pääosin maaseudulla.

Nuo edellä mainitut taitavat edustaa bkt:sta reilua enemmistöä ??

Lue lisää

Ne 'vekottimet' joilla ahneet amisroskat keittää sitä sellua on joko ostettu ulkomailta tai sitten tehty Metson konepajoilla etelässä. Paperin kysyntä vähenee kokoajan.

tilastoa_lantavarpaalle kirjoitti:

Tilastokeskus, YRITYSTEN toimipaikkakohtainen brutto- ja jalostusarvo

Bruttoarvo
Suomi 273 883 505 €
Uusimaa 112 922 277 € (= 41,2%)

Jalostusarvo:
Suomi 93 908 240 €
Uusimaa 38 202 544 € (= 40,7%)


Uudenman väestä on 29% Suomen väestöstä


http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__yri__alyr/010_alyr_tau_101.px/table/tableViewLayout1/?rxid=63f3700b-65de-44a0-a4db-ee82a1db6769

Lue lisää

nämä hommat aikuisille ??

Pelkästään BKT oli vuonna 2015 n. 209 000 000 000€ ja sinä piipität jostain kahdestasadasta miljoonasta. Vittu mikä taukki, suksi vittuun...

JospaJätät kirjoitti:

nämä hommat aikuisille ??

Pelkästään BKT oli vuonna 2015 n. 209 000 000 000€ ja sinä piipität jostain kahdestasadasta miljoonasta. Vittu mikä taukki, suksi vittuun...

Lue lisää

Älä keuhkoa, unohtui merkitä näköjään taulukon kerroin (x1000)

suksi_itse_paviaani kirjoitti:

Älä keuhkoa, unohtui merkitä näköjään taulukon kerroin (x1000)

Tuo oli selvää jo suuruusluokasta. Ei kai kukaan niin tyhmä ole, että kuvittelisi teollisuuden jalostusarvon olevan alle 100 miljoonaa. Tietenkin kyse on miljardeista. Mitenkäs ne neljän miljardin maatalous- alue- jne tuet saataisiin maksettua, jos teollisuus ei tuottaisi miljardeja?

A-Celle kirjoitti:

Tuo oli selvää jo suuruusluokasta. Ei kai kukaan niin tyhmä ole, että kuvittelisi teollisuuden jalostusarvon olevan alle 100 miljoonaa. Tietenkin kyse on miljardeista. Mitenkäs ne neljän miljardin maatalous- alue- jne tuet saataisiin maksettua, jos teollisuus ei tuottaisi miljardeja?

Lue lisää

Puhumattakaan vaikka työttömyystuesta 6 miljardia kankkulan kaivoon, maataloustuella sentään tuotetaan ruokaa..

Työttömyystuki johtuu siitä, että ihmiset ovat vastoin tahtoaan työttömiä.

Maataloustuet johtuvat siitä, että jotkut haluavat harrastaa maanviljelyä ja valtio haluaa tätä harrastusta tukea.

Joo, vehnää voi aivan hyvin viljellä Mannerheimintiellä ja atomivoimala vaikka eduskuntalon katolle ja kaivoksethan on maan alla..

sdafsdfsdfsdf kirjoitti:

Joo, vehnää voi aivan hyvin viljellä Mannerheimintiellä ja atomivoimala vaikka eduskuntalon katolle ja kaivoksethan on maan alla..

Joo, ja ydinvoimalan voi sijoittaa vaikka pankkopaviaanin navettaan ja sellutehtaan maajussin kyökin hellan viereen...