Nykyäänkin vaurauden lähde on maaseudulla. Metsäteollisuutemme tuotanto tehdään kokonaan pienissä taajamissa maaseudun raaka-aineista, ja muukin vientiteollisuus on pitkälti maakuntien taajamien varassa. Helsinki on hallinnon (verotuksen) ja elinkeinoelämän palvelusten keskittymä, jonne tuo maakunnissa viennin kautta tuotettu vauraus erilaisina puroina kulkeutuu, Helsinki ei edelleenkään ole itse vaurauden lähde.
Ilman vientiteollisuutta, siis tuota vaurautamme lähdettä, Helsinki, ja muut hallintokeskittymät, kuihtuisivat hyvin nopeasti. Talous kun ei pyöri loputtomiin vain toistemme paitoja pesemällä ja cafe-lattea keittelemällä. Jostain pitää tulla sitä käyttövoimaa joka mahdollistaa kulutukseen perustuvan talouden kasvun. Se tulee viennistä - ja sitä Helsingillä ei ole.
Ilman vientiteollisuutta, siis tuota vaurautamme lähdettä, Helsinki, ja muut hallintokeskittymät, kuihtuisivat hyvin nopeasti. Talous kun ei pyöri loputtomiin vain toistemme paitoja pesemällä ja cafe-lattea keittelemällä. Jostain pitää tulla sitä käyttövoimaa joka mahdollistaa kulutukseen perustuvan talouden kasvun. Se tulee viennistä - ja sitä Helsingillä ei ole.
Vastaukset 117
Vanhimmat
Helsinki ei edelleenkään ole itse vaurauden lähde.
Ilman vientiteollisuutta, siis tuota vaurautamme lähdettä, Helsinki, ja muut hallintokeskittymät, kuihtuisivat hyvin nopeasti...
hehehh tää sekokaveri elää vielä 1900-luvun alkupuolta...
Tosiasia on, että pikkupaikkakunnilla erilaiset pelle pelottomat tekevät valtaosan kaikesta tuotannosta, siis sellaisen tuotannosta jolla tämä maa elää.
mm. Pohjanmaa on metka alue, sitkeitä sissejä ja erilaisia juttuja väkäävet, välillä paremmilla ja välillä huonommilla tuloksilla, eivät kuitenkaan anna periksi.
<<Tosiasia on, että pikkupaikkakunnilla erilaiset pelle pelottomat tekevät valtaosan kaikesta tuotannosta>>
Tuo oli hyvin trumppimainen "totuus".
Tosiasia kuitenkin on, että teollisuuden jalostusarvo vuonna 2015 oli Uudellamaalla yli 9 miljardia, kun seuraavaksi paras maakunta oli Pirkanmaa, jossa teollisuuden jalostusarvo oli alle kolmasosa Uudenmaan jalostusarvosta. Jos mukaan otetaan myös palvelut Uusimaa on vielä ylivoimaisempi.
Olen pahoillani, jos (oikeiden) tosiasioiden mukaantuonti keskusteluun koetaan häiritsevänä.
9 miljardia, onhan se n 10 prosenttia teollisuustuotantomme arvosta, jalostetaan muualta maasta tuotettuja raakaaineita, muualta tuetetulla enegialla ja työvoimalla..
Se+on+31%.+Eikö+maaseudulla+ole+edes+päteviä+matematiikan+opettajia?
pikkupaikkakunnilla maataloustukikeisarit tuottavat veronmaksajille laskuja ja kuitenkin kuvittelevat elättävänsä muun yhteiskunnan
Olet edehtynyt perinpohjin, maaseudulla tuotetaan mm ruokaa pilkkahinnalla kaupunkilaisten ahnaisiin kitoihin.
A' Tuliko leipäruista,
vai menikö taas vituks,
pelkkää rehua,
älä huoli,
puolanpoika osaa,
siltä saadaan kelvollista...
Paskaa meil tuotetaa. Onneks saa oikeet ruokaaki.
Historiallinen totuushan on nimenomaan se, että maaseutu on ollut koko kansakunnan vaurauden lähde.
Turkikset, terva, kala, riista, vilja, metallit, puutavara, sellu, paperi... kaikki oman aikansa menestystuotteet tulevat maasedulta tai maakuntien pikkutaajamista, jopa Nokian suuruuden perusta oli Salon ja Äänekosken tuotantolaitoksilla, Salorasta ja Televasta Mobiran kautta Nokialle siirtynyt radiolaitteiden kehitystyö ja valmistus alkoi juuri noilla paikkakunnilla.
Tällä hetkellä orastava talouden nousu pohjaa sekin maakuntien vahvaan panokseen. Metsäteollisuus investoi uudentyyppisiin jalostamoihin, bioenergialaitoksia on suunnitteilla useita ja jopa city-vihreiden märkä uni, tuulivoima, tuotetaan metsien keskellä.
Kaupungeissa, etenkään Helsingissä, ei kyetä tuottamaan mitään uutta lisäkasvua, vain pyörittämään muualla ansaittua vaurautta keittelemällä lattea toinen toiselleen ja toimittamalla palveluita uusavuttomille kaupunkilaisille.
maaseutu kansakunnan vaurauden lähde...jos vaurauden kehitys olisi jäänyt kaltaistesi viljelijäporukoiden varaan niin ajaisimme yhä hevosvaunuilla
Uusimaa on Suomen tuottavinta aluetta. Kakkossijaa pitää Ahvenanmaa.
Laitetaanko aita kehäkolmoselle ja katsotaan miten asia on..
laitetaan ...tukieläteiltä tai muualta voi sitten ostaa tarvittavan...ilman musertavia tukirasitteita.
mites teillä elätti?
Muurin päälle lasinsiruja ja piikkilankaa niin tukielätit pysyvät omalla puolella kepulandiassa...
ps. Ulkomailta saa kaikki maataloustuotteet puolet halvemmalla ja ilman 4 miljardin tukisia.
milläs ostat kun verovirrat maakunnista ehtyvät..
verovirrat maakunnista po. verovirrat maakuntiin...
mistä ostat? oletko oikeasti noin palikka... naapureilta vaikka
Uusimaa+ei++ole+tuottavinta,+vaan+on+bkt:lla+mitattuna+suurin.+Siinä+on+vissi+ero.+
no mikäs alue sitten on tuottavinta?
Vientituloilla mitattuna Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi, sitten Pohjanmaa ja niitä seuravat metsäteollisuusmaakunnat Kymenlaakso ja Keski-Suomi.
Järjestys vaihtelee esim sen mukaan miten suuria laivoja Turusta lähtee tai mikä on sellun hinta.
nooh palikka?
Vaikka nyt Lappi, hakkaa etelän mennen tullen..
et oo tosissas noin tyhmä?
Lappikin elää viennillä. Turismi on vientiä. Lapin matkailussa vuosi vuodelta isompi osa tulee mualimalta.
Kemi ja Torniokin ovat lappia. Sellu, paperi ja teräs tuovat rahaa näiden kaupunkien kautta. Kromikaivos myös, terästehtaan kautta.
miksi juuri Lapissa sijaitsevat eniten yhteiskunnan tukia tarvitsevat kunnat?
"verovirrat maakunnista". Mihin suuntaan ne verovirrat kulkeekaan? Valtionosuustasausjärjestelmän kautta järjestään vain isoista kaupungeista maakuntiin. Ylivoimaisesti suurin maksaja on Helsinki, kintereillä siinä tulee Espoo, Tampere, Turku ja Vantaa. Useimmat muut kaupungitkin on saajia. Maalaiskunnat kaikki.
Kunnat ja valtio ovat osa sitä yhteiskuntaa joka tukia jakaa, joten jo määritelmäsi on vaikea ymmärtää, miten yhteiskunnan tukea saa kunta? Yksilöt saavat yhteiskunan tukea., kunnat valtiontukea.
Eniten valtiontukea saa Helsinki, absuluuttisena rahana mitattuna.
Eniten valtiotukea suhteessa väkilukuun saavat pohjoisen harvaanasutut kunnat ja saariston pikkukunnat.
Mitä tarkoitat, kun sanot eniten yhteiskunnan tukea tarvitsevat kunnat?
Kultaa, metalleja, sähköä, matkailua. porotaloutta, maailman suurin kelkkatehdas, tälläistä kaikkea mitä Helsingistä puuttuu..
sitä mitä sanoin... kehitysalueiden kunnat tarvitsevat eniten tukia pystyäkseen täyttämään velvoitteensa. eniten jaetuista tuista hyötyvät näiden kuntien asukkaat.
mikä tässä on sulle niin vaikeaa myöntää?
En nyt puutu tuottavuuteen, mutta liikevaihdon perusteella Uudellamaalla tuotetaan noin 40 prosenttia koko maan teollisuustuotteista. Siis pelkästään teollisuustuotteista. Mitenköhän tämä on mahdollista, jos muu maa muka elättää Suomea?
Linkiksi Tilastokeskuksen teollisuustuotantotilasto vuodelta 2014.
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__yri__alyr/003_alyr_tau_030.px/table/tableViewLayout1/?rxid=43cd316b-5cd8-49f0-af85-f0d4edea195f
Kepuloiset kuittaavat tuon tilaston vasta-argumenteilla
"paskaputki, halosen eläke ja homot"
Jalostetaan muualta maasta tuotuja raakaaineita, huvittavaa että maitopurkitkin tehdään Helsingiss ja jokin aika lehmätkin tutkittiin siellä, onneksi sentää joitain tutkimuslaitoksia on onnistuttu hajauttamaan muualle Suomeen..
Sinulla on kovin valikoiva ja tarkoitushakuinen historianäkemys. Taloutemme perusydin oli maaseudulla 1900-luvun alkuun saakka. Sen jälkeen teollisuustuotanto alkoi vähitellen kasvaa ja teollinen tuotanto edellytti totuttua suurempien asutuskeskittymien sekä väyläyhteyksien rakentamista. Näin syntyivät teollisuuskapungit ja myös Helsinki oli myös aikoinaan savupiipputeollisuuskaupunki.
Kehitys kehittyy ja teollista vaihetta seurasi teknologian vallankumous sekä finanssipalvelujen tarve. Elintason nousun myötä vaihdanta kasvoi räjähdysmäisesti. Teknologinen vallankumous perustui korkeaan koulutusasteeseen ja sen kehtoina olivat yliopistokaupungit ennen muuta Helsinki. Finanssipalvelut sijoittuivat painotetusti suuriin kaupunkeihin. Vaihdannan osalta määrääväksi tekijäksi nousi markkinoiden koko. Tämä johti syrjäseutujen palvelujen rapistumiseen suhteessa suurten kaupunkien yltäkylläisyyteen. Lisäksi logistiset yhteydet ja mahdollisuudet kansainväliseen yhteistyöhän nousivat tärkeäksi tekijäksi. Tämä keskitti korkean teknologian osaamista yhä vahvemmin suuriin kaupunkiehin ja niistä eritoten Helsinkiin.
Suomi ei poikkea tästä yleisestä kansianvälisestä kehityksestä muutoin kuin, että se on ollut meillä hitaampaa kuin muualla. Oireellista on ollutkin viime vuosina se, että talouskasvumme on ollut kehnompaa kuin muualla Euroopassa. Meillä elää edelleen vahvana ajatus siitä, että elämme metsistä. Tässä suhteessa olemme aika lailla metsässä, jos emme älyä rakentaa teollista rakennettamme modernimpaan suuntaan. 1990-luvulla alkoi kehitys oikeaan suuntaan, mutta se on Nokian kännykkäteollisuuden kaatumisen myötä valitettavasti taas hiipunut.
Nimenomaan jalostetaan. Sitähän teollisuus on. Se tarkoittaa jalostusarvon lisäämistä omavaraistalouteen verrattuna. Afrikassa on maita, jotka toimivat omavaraistalouden ehdoilla ja tuottavat ja jalostavat tuotteensa paikan päällä saman tien. Siksi ne ovat köyhiä ja köyhinä myös pysyvät. En ole jaksanut koskaan oikein ymmärtää, miksi kepulaiset ihannoivat tuollaista.
En silti edelleenkään ymmärrä miksi maitopurkit pitää jalostaa Helsingissä ja köyhyys on kovin suhteellista, Intialainen mies hoiti neljää lehmää kadulla, ainoa omaisuus lannevaate, sanoi olevansa onnekas mies, elanto on taattu, maitoa tissista ja yöt saa nukkua lämpimän lehmän viedessä ja lehmien omistaja suojelee rosvoilta.
1860-luvun+lopulla+asiat+eivät+enää+olleet+hyvin.+Kuumesairaala+oli+perustettu+Mikkeliin+vuonna+1866,+mutta+kun+sitten+suuret+nälkävuodet+koettelivat+koko+Suomea+ja+myös+Mikkelin+ympäristöä,+oli+sairaala+järjestettävä+muilta+seuduilta+saapuvia+varattomia+varten.+Se+avattiin+tammikuussa+1868+heti+sen+jälkeen,+kun+edellisen+vuoden+joulukuussa+oli+saatu+avattua+majatalo+ja+työtalo+köyhille.+Näiden+onnettomien+määrää+kuvaa+esimerkiksi+se,+että+kolmen+kuukauden+aikana+talossa+tarjottiin+lähes+9+000+ateriaa.++
Missä huurussa sinä oikein elät?
Kuten todettua, maaseutu on ollut koko kansakunnan vaurauden lähde. Maaseutuun luetaan maakuntien pienet taajamat jotka nimenomaan jalostavat sitä vaurautta, sahat, sellu- ja paperitehtaat, konepajat jne.
Teknologian ja teollistumisen nousu ei todellakaan perustunut korkeaan koulutusasteeseen, vaan päinvastoin siihen, että maaseudulla oli työvoimareserviä siirtymään tehtaisiin ja muihin tuotantolaitoksiin tekemään perusduunia, luomaan sitä vientiä jolla vaurautta syntyi kansantalouteen. Nokiankin radioteknologian juuret ovat nekin siellä maakuntien kauppaloissa, Salossa ja Äänekoskella. Siellä luotiin se teknisen osaamisen perusta, jolle sitten alettiin matkapuhelimia ja matkapuhelinverkkoja kehittää.
IT-teknologian osaamiskeskuksia meillä ovat Espoo ja Oulu, jossain määrin myös Tampere. Ilmeisesti pidät näitä ns. korkean teknologian keskittyminä. Helsinki ei kuulu niiden joukkoon, mutta sinulle ei näemmätuota vaikeuksia valehdella tussakin asiassa, Espoo ei ole Helsinkiä.
IT-alasta on tullut muuta tuotantoa tukevaa toimintaa, itsessään se ei enää ole "korkeaa tegnologiaa". Syvällä Savossa tehdään merkittävää vientituotetta, Ponssen metsäkoneita. Ne ovat hyvä esimerkki korkeasta teknologiasta, jossa tietotekniikka on avustavassa roolissa. Koneet kommunikoivat reaaliajassa tehtaiden järjestelmien, logistiikkaketjun, jopa lopputuotteen tilaajien (sahatavara) järjestelmien kanssa. Tuota kehitystyötä ei suinkaan ole tehty Helsingissä.
Terveydenhoitoalalla on syntymässä paljon uutta, tietotekniikkaa hyväksikäyttävää liiketoimintaa, jos vaan meillä sallitaan yksityisen sektorin osallistuminen terveyspalvelujen tuottamiseen. Kognitiivinen tiedonkäsittely voi tuoda miljardien busineksen, sen uuden Nokian, jos tietokannat (mm. Kela) hyödynnetään ja yritykset pääsevät kehittämään sovelluksia lääkäreiden ja terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön. Valitettavasti joillakin poliittisilla toimijoilla on kivikautinen näkemys, että terveydenhuollon alalle ei saa synnyttää minkäänlaista yksityistä liiketoimintaa. Jos näin ikävästi kävisi, että ala suljetaan pelkästään julkisen sektorin toimijoille, maamme talouden tärkeä piristysruiske jää saamatta ja koko kansakunta vajoaa sinne kivikauteen.
Kovin paljon tuo nimimerkkisi ei kyllä vastaa substanssia, mistä kirjoitat.
En ole väittänytkään, että teollisuustyöväestö olisi ollut erityisen koulutettua. Teollisuudessa tarvittiin paljon liukuhihnatyöntekijöitä. Teollisuuslaitokset sen sijaan sijoittuivat asutuskeskuksiin tai teollisuuslaitosten ympärille muodostui asutuskeskittymiä. Se ei enää ollut mitään maaseutua vaan savupiippujen kyllästämää teollisuusaluetta.
Sen sijaan teknologian kehittäminen on vaatinut korkeaa koulutusastetta. Elektoronisia laitteita ei kehitetä missään maaseudun perunakellareissa. helsinki on ollut keskeinen yliopistokaupunki tekniikan yliopistotasoisessa tutukimuksessa ja opetuksessa. Siitä vastasi Helsingin teknillinen korkeakoulu (engl. Helsinki University of Technology), jonka kampus myöhemmin kyllä sijaitsi Helsingin kupeessa eli Espoon Otaniemessä. Yhtäkaikki tämä opinahjo oli siis helsinkiläinen. Helsingin yliopistolla on kyllä tutkimusasemia eri puolella maata, mutta ei se muuta yliopiston helsinkiläisyyttä muuksi.
Nokian radioteknologian juuret eivät myöskään ole missään kauppaloissa. ne juuret ovat Helsingin kaapelitehtaassa, jonka elektroninen osasto alkoi kehitellä näitä puhelimia jo 1960-luvun alussa. Mainittu kaapelitehdas, joka oli siis osa Nokia-konsernia, sijaitsi Helsingin Salmisaaressa lähellä Alkon päätehtaita. Näillä seuduin Nokialla on edelleen paljon toimitiloja. Nokialla oli kyllä merkittävä kokoonpanotehdas Salossa ja Nokia laajensi toimintaansa eri puolille Suomea. Mutta koitapa nyt vaan tutkailla sitä historiaa, niin kyllä sieltä tulee vastaan helsingin Salmisaari, mistä kaikki elektroniikan osalta sai alkunsa.
Nokia tuntee kyllä juurensa eikä senkään vuoksi ole ihme, että Nokian entinen pääjohtaja on useaan otteeseen vaatinut maan suurimman metropolin kehittämistä ja ihmetellyt sitä, kuinka poliitikot ovat syrjineet rahanjaossa tätä maan veturia. Samoin aikein on nyt liikkeelle Rovion entinen johtaja Peter Vesterbacka.
Nokian kaapelit tehtiin Helsingissä, mutta elektroniikkaan ka tietoliikenteeseen (verkkoihin) Nokia tuli mukaan ostamalla Mobiran, jonka takana oli taas Televa ja Salora. Nokian ensimmäisten puhelimien merkkikin oli Mobira.
Nokia yritti hetken PC businekseen Mikro-Mikoilla, mutta se meni ns kiville ja myytiin ICL:lle. Niiden tuotekehitys ja kokoaminen tapahtui muuten Espooon Kilossa, ei siis Helsingissä sekään. Salmisaaren osalta puhut varmaan kondensaatoreista ja muista sähköverkon yliaaltosuojaukseen käytetyistä komponenteista joita Salmisaaressa tehtiin Nokia elektroniikka ryhmän nimissä, kaapeleiden ohella. Niissä on toki elekroniikkaa, mutta enemmin ne ovat mekaanisia laitteita kuin tietotekniikkaa.
Nokialla ei ole enää Helsingissä toimitiloja, yhtiö myi matkapuhelin liikeryhmän Microsoftille joka sittemmin ajanut toiminnot alas. Tämä ilmeisesti on jäänyt sinulta huomaamatta, mikä ei ole ihme tietosi tuntien. Nokian nykyinen pääpaikka on Espoon Karaportissa. Salmisaaressa Nokia harjoitti viimeksi kiinteistökehitystä, sai Helsingiltä entisen Lepakon tontin puoli-ilmaiseksi ja teki siihen talon jonka myi Ilmariselle.
Tilastoinnista se johtuu.
Uudellemaalle kirjataan vienniksi niiden yritysten tuotteet, joiden pääkonttori on Uudellamaalla, vaikka tuotanto olisi muualla. Näin esin UPM:n liikevaihto kirjautuu Helsinkiin, vaikka kaikki sen tehtaat sijaitsevat muualla maassa.
Et kait sinä todella ole noin tyhmä, ettet ole tuota tilastointitapaa tiennyt??
Tai no, eihän siellä Sirola Opistolla ehkä tuollaisia perusasioita varmaan opetettu
Ei tullut mihinkään mukaan vasta ostamalla Saloran. Kuten kerroin kaikki sai alkunsa Nokian kaapelitehtaassa jo 1960-luvun alussa. Kaapelitehdas julkaisi ensimmäisen VHF-puhelimensa jo vuonna 1964. Sattui vain olemaan niin, että myös Salora alkoi innostua samoista asioista ja hynttyyt lyötiin sitten yhteen mutta vasta noin 20 vuotta sen jälkeen, kun kaapelitehtaalla oli jo tehty työtä puhelinsuunnittelun eteen.
Sinällään ei ole suurta merkitystä, missä varsinainen kehitystyö on tehty. Jokaiselle on vain selvää, ettei sellainen onnistu maaseudun perunakellareissa. Pointti on tässä vain se, että suurissa kaupungeissa ja niistä erityisesti Helsingissä annetaan korkeatasoista yliopistokoulutusta ja suoritetaan tutkimusta, joka sitten poikii tällaisia innovaatioita. Ne ovat kaikkialla maailmassa tyypillisesti samaa kaavaa noudattelevia. Yliopistot luovat ratkaisevalla tavalla valmiudet ja lahjakkaat opiskelijat sitten toteuttavat oppimaansa. Koska tällainen edellyttää laadukasta asiaosaamista, se tarkoittaa monasti laajaa yhteistyötä ja myös kansainvälistä yhteistyötä. Tämä puolestaa ohjaa keskittymiä suuriin kaupunkeihin. Kovin suuri ihme ei ole, että esim. peliteollisuus on kehittynyt Suomessa tämän kaavan mukaisesti.
Taloudellinen toimeliaisuus ja kasvu kulkevat kaikkialla maailmassa käsi kädessä kaupungistumisen kanssa eikä tälle näy loppua. Se on kyllä totta, että monet sellaiset kaupungit, jotka ovat jättäytyneet vanhakantaisen teollisuuden varaan ovat alkaneet rapistua. Tsätähän oli paljolti kyse myös USAn presidentinvaaleissa, missä taantumusta edustavat "perusamerikkalaiset" saivat tällä kertaa voiton. Se voittoo jää vaan realisoitumatta, sillä jatkossakin USAssa tulevat porskuttamaan it-alan yritykset ja sellaiset toimijat kuin Amazon, Facebook, Google jne. Autoteollisuutta ei saada uuteen kukoistukseen kuin uusimalla se kokonaan suosimaan vähäpäästöisiä malleja. Detroitissa ei Trumpinkan kaudelle tule olemaan lohdullinen tulevaisuus. Kalifornia jyrää edelleen.
En ole esitellyt tässä vientitilastoja. Tilastokeskuksen tietopohjakuvauksessa kerroraan, että yritystilastot perustuvat toimipaikkatasolla tehtyihin tiedonkeruihin. Näin ollen liikevaihtotiedot eivät tämän perusteella ole pääkonttorikohtaisia. Luottaisin tässä asiassa enemmän tiedontuottajan ilmoituksiin kuin sinun taikka Sirolan tietoihin.
Täytyy valistaa sinua hieman lisää, sinulla on näemmä tekniikan alaltakin enemmän luuloja kuin tietoja.
VHF puhelimia, "metsäradiota", niinkuin sitä tekniikkaa tuntevien piireissä kutsutaan, ei suinkaan kehittänyt Nokia. VHF-radiopuhelimia oli jo paljon ennen Nokian malleja mm merivartiolaitoksella, Helsingin poliisilaitoksella ja palolaitoksella ja taisipa taksienkin kutsujärjestelmä olla olemassa ennen Nokian metsäradiota. Metsäradioksi laitetta kutsutaan, koska se on edelleen metsästysseurojen yhteydenpitoväline.
Puhelinkäyttöön soveltuva soluverkkotekniikka oli sekin jo tuon Nokian VHF laitteen lanseerauksen aikaan kehitetty, ja Televa kehitti Posti- ja lennätinhallitukselle ensimmäiset liikkuvan puhelimen ja kiinteän tukiasemaverkon laitteet joskus 1960 luvun loppupulella. Järjestelmää alettiin kutsua ARP;ksi, ensimmäisiä ARP-radiopuhelinten valmistajia olivat AGA, Salora ja Televa.
ARP:sta kehitettiin automaattinen NMT järjestelmä Mobiran ja Nokian toimesta ja siitä alkoi Nokian nopea nousu maailmanluokan toimijaksi langattomissa verkoissa ja päätelaitteissa. GSM oli digitaalinen versio NMT:stä ja sittemmin on näitä päivityksiä saatu niin, että G5 versio tekee tuloaan. GSM toi mukanaan datasiirron, esim tekstiviesti (SMS) oli tämän ominaisuuden yksi suomalainen innovaatio. Keksijä oli muuten Oulun yliopistossa, ei Helsingissä tai Otaniemessä, oppinsa saanut. Oulun Yliopisto olikin langattoman viestinnän tärkein kehittäjä Suomessa.
että Turku ja Uusikaupunki ovat maaseudun ydinalueet, olet oikeassa. Niistä nuo valoisimmat näkymät nyt on tulleet. Meinaan Turun telakan ja Uudenkaupungin autotehtaan suuria, työllistäviä tilauksia. Talvivaara on kyllä maaseutua, mutta siellä tilanne on hiukkasen huonompi.
Edelleen kauhulla odottelen, niitä kustannuksia joita tuo "telekkaihanuus" tulee veronmaksajille maksamaan. Uusikaupunki työpaikkojen kasvunsa kanssa, kuolee luultavasti tälläkin kerralla pikku hypähdyksen jälkeen sauhuun.
Telakkaa pyörittää yksityinen firma, jolle valtio antaa rahoitustakauksen laivojen valmistusajaksi. Maksu kun tulee vasta kun laiva luovutetaan. Rsiki on, että telakka tai varustamo menee konkurssiin. Riski on otettava jos aioitaan ylipäätään pärjätä. Parempi tuo takaus kuin vaikkapa edellisen omistajan vaatima suora rahoitus telakan omistajan pääomittamiseksi.
Uudessakaupungissa ei tiettävästi käytetä veronmaksajien rahaa tehtaan lisäkapasiteetin saamiseen, ei ainakan merkittävästi. Siis aika puhdas yksityisen firman laajeneminen.
Vituttaako Tommia kun ihmiset pääsevät oikeaan työhön eivätkä elä enää Tommin itsensä tavoin sossun tuella?
Ei pitäisi olla veronmaksajien tehtävä taata yhtään mitään yksityisen yrityksen riskeistä.
Ei käytetä tiettävästi, siinäpä se, mutta varmasti on valtion rahoitukset/takuut pelissä.
Sehän se arveluttaakin, kun ne sopimukset ovat piilossa, ja ne paljastuvat pikku hiljaa.
Kuules nyt saatanan räyhähenki. Sinä tunnut tässä tukien varassa elävän, koska niitä niin mieluusti tarjoilet, samoten uhoat niin rehvakkaasti "työstä", että sellaista tuskin olet koskaan tehnyt !
Minulla on tällä hetkellä 23 työntekijää Suomessa, 17 Virossa ja 11 Venäjällä, ja jumalauta tiedän taatusti asiat paremmin kuin sinä rääväsuinen mulkku. yli 30 vuotta yrittäjänä on opettanut sentään jotain, mutta ei kaltaisilta luusereilta sentään ottamaan vastaan ihan mitä tahansa.
Yli viisikymmentä henkilöä työllistävä yrittäjä ei jouda notkumaan päivä ja yökausia tämmöisellä keskustelupalstalla, joten tukipummi se Tommi on, ei mikään muu.
Todellinen yrittäjä ei myöskään ryhtyisi arvostelemaan autotehtaan tai telakan menestystä, sellaista tekee vain sossun tuilla elävä pummi pelätessään joutuvansa töihin.
Koeta keksiä parempi juttu itsestäsi seuraavan kerran
ääliö vitsin murjaisi. Yritysjohtaja viettää yöt ja päivät lällättämässä paskaa kepusaitilla. Voi vittu näiden rupujen mielikuvitusta, on se hereä : )))
Onko varmasti poliisilla nyt oikea saitti ???
Niitähän käsitellään mielenterveysongelmia aivan muualla.
Sitä nyt ei luusereille ole tarvis selitellä sen enempää.
Suomi käyttää terveydenhoitoon kuusi prosenttia BKT:sta. Maaseutu maalaiskaupungeineen on sairainta aluetta.
Suomessa myöskään ei juurikaan tunneta sellaista käsitettä, kuin hoitamaton sairaus. Meillä kulut syntyvt sairauksien alkuvaiheissa, niitä kalliimpia sairaala yms. hoitopäiviä vähentäen. Siis terveydenhoitokulut meillä korkeammat, sairauksien hoitoon käytettävät rahamäärät pienempiä.
Onko tämä sitä kuuluisaa pankkolängvitsiä ??
Sinulta se kaikesta päätellen on jäänyt hoitamatta.
Eihän sitä normaalia suomenkieltä lukihäiriötä poteva maalaistollo ymmärrä. Maaseudulla on muuten kaikista surkeimmat oppistulokset.
oppistulokset kohdallaan ??
Jaa Jaa ! ? Miksi ette ota niitä Tukiaisia sieltä metsästä (maalta) Miksi ne pitää työläisten maksaa veroillaan ??? Montako Traktoria ???
täällä tarvitse mainostaa notta olet idiootti, kyllä se muutenkin tiedetään.
Tuolla "logiikalla" maailman vaurainpia seutuja ovat ne joilla tuotetaan raaka-aineita ja jossa työskennellään perustuotannon parissa. Todellisuus on tietenkin se, että nuo seudut ovat ne maailman köyhimmät.
On turhanpäiväistä vänkäämistä väitellä siitä, syntyykö lisäarvo jalostamalla vai perustuotannossa. Puut tietenkin kasvavat metsässä, mutta ne kasvavat metsässä ihan riippumatta siitä asuuko siellä täällä metsän keskellä tukiaisilla eläviä ihmisiä vai ei. Missään muussa kunnassa asuu enemmän metsänomistajia kuin Helsingissä?
Tosiasia on myös se, että Suomi on vaurastunut samalla kun se on kaupungistunut. Mitä vähemmän väkeä häärää perunoiden kasvatuksen ja lampaiden paimentamisen parissa, sen parempi on työn tuottavuus. Tosiasia on myös se, että kaupungistuminen jatkuu ja se on talouskehityksen kannalta hyvä asia.
Appleja ei täällä synnä. Me jämptit kasvatetaha mieluummi apeloo vaurahessa
Joo kasvaa ne puut metsässä ilman metsänhoitoakin, ajattelee kaupunkilainen. Ilman järjestäytynyttä metsänhoitoa, metsät olisivat vänkyräpuita täynnänsä, eikä kunnon puuta saataisi kuin murto-osa nykyisestä. Kaupunkilainen ei näköjään ymmärrä, että metsät ovat nykyään ns "puupeltoja", jossa suurin osa puustosta kasvaa hyvälaatuisiksi tuotantopuiksi. Käsittääkö kaupunkilainen asiat niin, että puut voi "vain hakea" pois metsistä, ja luonto hoitaa uudet tilalle? Ei se kuule niin mene. Kyllä ne päätehakkuiden jälkeen ihan ihminen käy siellä istuttamassa uudet kuuset tai männyt sinne kasvamaan, sitten se ihminen käy joka kevät raivaussahan kanssa perkaamassa koivut ja pajut pois häiritsemästä kasvua.
Kaupunkilainen voisi nyt vain keskittyä sähkön ostamiseen pistorasiasta, eikä miettiä sen monimutkaisempia asioita.
"Tuolla "logiikalla" maailman vaurainpia seutuja ovat ne joilla tuotetaan raaka-aineita ja jossa työskennellään perustuotannon parissa. "
Itse asiassa juuri noin asia on.
Norja, jossa tuotetaan öljyä (=raaka-aine) ja kalaa (=alkutuotanto) on yksi maailman vauraimmista kolkista. Kanada, jossa on paljon mm. kaivos- ja metsäteollisuutta on sekin varsin vauras. Uusi-Seelanti joka on maailman suurimpia lampaanlihan (alkutuotantoa) tuottajia ei köyhä maa ole sekään. Kaikista vauraimpia taitavat kuitenkin olla raaka-aine nimeltä öljyn tuottajat.
Öljymaat toki ovat rikkaita - useimmiten. Poikkeuksiakin on, kuten Nigeria. Mutta mikä oli se maataloudella vaurastunut maa? Suomen elintason nousu alkoi teollistumisesta ja on aina ollut riippuvainen kaupungistumisesta.
Kyse oli maaseudusta, josta suomen vauraus on peräisin.
Puut ei siis kasva ilman maalaisten halailua? Tämä on uudempaa biologiaa. Suomessahan ei oikeita ikimetsiä oikein tahdo löytää (Helsingin keskuspuistossa on toki vanhaa metsää), mutta kun kävin Kanadassa melomassa, niin siellä oli kymmeniä tai satoja tuhansia neliökilometrejä järeää metsää, jossa puiden runkojen läpimitta oli metri tai yli. Miten ahkeria metsänhoitajia ne kanadalaiset oikein ovat, kun suuri osa noista järeistä ikimetsistä oli vieläpä hyvin vaikeakulkuisilla seuduilla?
Toki talousmetsää kannattaa hoitaa, mutta kaupunkilaisesta ei se ei tunnu kovin kovalta työltä, jos metsässä ei tarvitse käydä edes kymmenen vuoden välein. Suomessa on alle 4000 metsuria, joka sekin kertoo miten suuresta työmäärästä metsien korjuussa ja harventamisessa on kyse.
harvistappa 1 hetaari metsää ja otetaan uudesta puheeksi kova työ..
Kansalliset maataloustuet ovat edelleen EU:n korkeinta tasoa.
Suomen maantaloustuet ovat maailman korkeinta tasoa. Vain joku öljyllä rikastunut Norja pääsee samaan suuruusluokkaan.
maalaisliittolaisten mielestä mikään muu ei luo vaurautta kuin runsaasti tuettu alkutuotanto, eritoten maa-ja metsätalouden raaka-ainetuotanto.
metsätalouden tuotanto yli 20 miljardia euroa vuodessa. Jotainhan sitä silläkin...
Onko siskon pillu niin hyvää, että pitää pitää emäntänä vaikka tuilla jos ei muu auta.
Ja kuka hoitaa kauppaneuvottelut ja muut 'tilpehöörit', ei ainakaan kielitaidoton äänekoskelainen kepuli.
Kemijärven tehdashanketta valmisteleva Boreal Bioref julkisti viime viikon torstaina kiinalaisen kumppaninsa, jonka ansiosta tehtaan toteutumisen todennäköisyys kasvaa hurjasti. CAMCE on 60-prosenttisesti valtiollisen Sinomachin omistama listattu yhtiö. Sinomach taas on jättikonserni, jonka liikevaihto viime vuonna oli yli 35 miljardia dollaria: se on liikevaihdoltaan siis liki yhtä suuri kuin Suomen kolme suurinta yhtiötä eli Nokia, Neste ja UPM yhteensä. CAMCEn ja Sinomachin rahat eivät heti lopu...
Niin+siis+koko+metsäteollisuuden+arvo+on+tuo+n.+20+miljardia.
lukuja+horiset+??
olet siis sitä mieltä että puunjalostuslaitos riittää?
moniko kotikyläsi sahuri vie tuotteitaan?
menekin luovat R&D, myynti, markkinointi, hallinto jne sijaitsevat Helsingissä.
Lisää vietiteollisuutta tulossa maakuntiin. Tällä se Helsinkikin elätetään
https://www.uusisuomi.fi/raha/208550-jopa-1000-tyopaikkaa-suomeen-te-nyt-loksahti-kemijarven-tehtaalle-jattiomistaja-kiinasta
Stora Enso teki yhden liiketoimintahistoriansa suurimmista mokista sulkemalla kannattavan tehtaan, pääjohtaja saikin kenkää jonkin aikaa tuon päätöksen jälkeen. Businessmaailmassa tuon kokoluokan mokat johtaa potkuihin.
Nyt Kemijärvelle siis puuhataan uutta tehdasta kiinalaisrahalla.
Kiinalaiset on ennenkin vähäisiä rahojaan hukanneet paskaan, kuten esimerkiksi Ukrainassa.
Turku, Rauma, Uusikaupunki, Pietarsaari, Äänekoski, Oulu, Kemijärvi, Kemi, Kajaani ja Kuopio. Pitkä rivi alkavia ja suunnitelmissa olevia investointeja.
Helsinki: pitempiä työpöytiä papereiden siirtelyyn.
Alueilla on eroa.
maaseutu on pelkkä matalan osaamisen raaka-ainelähde esim kaivannais- ja metsäteollisuudessa.
esim. puunjalostuslaitoston suunnittelua ei ikipäivänä tehdä sijaintipaikkakunnilla ja laitosten rakentamiseenkaan eivät paikalliset voimat kelpaa kuin alimman tason rajattuihin suorittaviin tehtäviin.
pysyvän työvoimankin osalta, muu kuin alin suorittavataso, tulee pitkälti etelästä.
"...laitosten rakentamiseenkaan eivät paikalliset voimat kelpaa kuin alimman tason rajattuihin suorittaviin tehtäviin, pysyvän työvoimankin osalta, muu kuin alin suorittavataso, tulee pitkälti etelästä. "
Tuo on totta. Rakentajat tulevat etelästä. Mutta ei Etelä-Suomesta, vaan Virosta, Liettuasta, Puolasta, Valko-Venäjältä jne.
Vaativimpien rakennsuvaiheiden tekijät taasen tulevat maakunnista, samoin työnjohto ja projektien ylin johto.
Helsinkiläisestä projektinhallinta osamisesta hyvä esimerkki on Länsimetro. Ei kait tuota tarvitse sen tarkemmin selittää.
Länsimetro on esimerkki siitä kun varastetaan liikaa, rahat loppuu..
Investointeja sataa maahan, mutta ei yhtään Helsinginseudulle? Onko epäselvää?
Vuonna+2015+Uudenmaan+teollisuuden+jalostusarvo+oli+yli+9+miljardia+eli+vajaa+kolmannes+koko+maan+teollisuuden+jalostusarvosta.+Kun+jalostusarvo+nousi+koko+maassa+vuodesta+2014+vuoteen+2015+noin+4%,+niin+kasvu+Uudellamaalla+oli+15%.
9 prosentia on silti vain alle 10 prosenttia muun maan tuotannosta ja väkilukuun suhteutetuuna muutama prosenti..
Lukihäiriö?
Mites sitten asukaslukuun suhteutettuna, pääkoåonkiseutu ?
Uudellamaalla suurin tuottavuus myös asukasta kohden
http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/indikaatori/Sivut/ind.aspx?ind=5001&th=500
Tämäkö kepupaviaaneja v...ttaa?
Näiden maaseuturomantikkojen ongelma on faktat.
Katsotaan teollisuuden jalostusarvoa, palvelutyöpaikkoja, verotettavia tuloja, maksettuja palkkoja, tuottavuutta, tyäpaikkojen määrän kehitystä, muuttoliikkettä tai mitä tahansa oikeaa talouden mittaria, niin on selvää, että kasvukeskukset (etenkin pääkaupunkiseutu ja Tampere) ovat Suomen talouden veturi.
Rehuperunan kasvatus ja lampaiden paimennus ei Suomen taloutta nosta.
pitää maassamme rattaat pyörimässä ja takoo kiihtyvällä voimalla työtä ja vaurautta Helsinkiläisille laten keittäjille.
Mihin tämä maa joutuisi ilman sinun tukiaisilla viljeltyjä rehuperunoitasi.
Maaseutu Suomessa ei näytä juurikaan synnyttävän mitään muuta kuin suurta tyhjyyttä ainakin tähän asti.
"Vaativimpien rakennsuvaiheiden tekijät taasen tulevat maakunnista, samoin työnjohto ja projektien ylin johto." Näinhän se on!
tuhatpäisin joukoin peräsuolen viihdekäyttöä joka kesä.
Se on hyvä asia, koska näin hesalaiset eivät lisäänny ja se on maallemme menestykseksi.
Voisit tosin kertoa harrastukistasi muilla palstoilla.
Tosiasiallisesti maaseudulla ei tuoteta muuta kuin passskaa ja tämä on tosiasia. Lähes kaikki vientitavarakin tuotetaan kaupungeissa, maalaiset ovat pelkkä rasite yhteiskunnalle.
Olen minä siellä homokaupunkissa käynyt, en nähnyt yhtää paperitehdasta saati atomivoimala.
Joo, olen minä siellä maaseudulla käynyt, eikä näkynyt yhtään paperitehdasta, saati atomivoimalaa. Sensijaan näkyi lehmän ja sian passsskaaa ja ihmispaassskakasoja, sekä tukipummeja.
Homot hyppi silmille.
http://www.helsinkipride.fi/wp/wp-content/uploads/2016/05/kulkue_rekat-1024x683.jpg
Sulla sitten vakio linkki joka juttuun sopivana - sama linkki?
Ystävän neuvona: seuraavan kerran maalla liikuessasi katsele ympärille älä tuijota jatkuvasti peiliin.
Ei pitäisi elämöidä..
Ai jaa...ja paskan jauhanta perustuu myöskin maaseutuun!Vitun havukengät!
Tämän ketjun luettua on kaikille tullut selväksi se tosiasia, että ne jotka yrittivät pitää Helsinkiä jonakin tuottavana paikkana, eivät osanneet mitenkään asiallisesti perustella näkemystänsä.
Loppupäätelmä on se mikä avauksessa tuli esille, elikkä maaseutu elättää koko suomen!
Kaikki metsävarat ovat maaseudulla, samoin metsäteollisuus.
Kaikki elintarvikkeiden alkutuotanto on maaseudulla, samoin pieniä poikkeuksia lukuunottamatta elintarviketeollisuus,
Kaikki koivosteollisuus ja rikastus ovat maaseudulla.
Lähes koko energiantuotanto on maaseudulla.
Metalliteollisuuden tuotanto ja alihankinta ovat pääosin maaseudulla.
Nuo edellä mainitut taitavat edustaa bkt:sta reilua enemmistöä ??
Tilastokeskus,+YRITYSTEN+toimipaikkakohtainen+brutto-+ja+jalostusarvo
Ne 'vekottimet' joilla ahneet amisroskat keittää sitä sellua on joko ostettu ulkomailta tai sitten tehty Metson konepajoilla etelässä. Paperin kysyntä vähenee kokoajan.
nämä hommat aikuisille ??
Pelkästään BKT oli vuonna 2015 n. 209 000 000 000€ ja sinä piipität jostain kahdestasadasta miljoonasta. Vittu mikä taukki, suksi vittuun...
Älä keuhkoa, unohtui merkitä näköjään taulukon kerroin (x1000)
Tuo oli selvää jo suuruusluokasta. Ei kai kukaan niin tyhmä ole, että kuvittelisi teollisuuden jalostusarvon olevan alle 100 miljoonaa. Tietenkin kyse on miljardeista. Mitenkäs ne neljän miljardin maatalous- alue- jne tuet saataisiin maksettua, jos teollisuus ei tuottaisi miljardeja?
Puhumattakaan vaikka työttömyystuesta 6 miljardia kankkulan kaivoon, maataloustuella sentään tuotetaan ruokaa..
Työttömyystuki johtuu siitä, että ihmiset ovat vastoin tahtoaan työttömiä.
Maataloustuet johtuvat siitä, että jotkut haluavat harrastaa maanviljelyä ja valtio haluaa tätä harrastusta tukea.
uudet tuotantolaitokset kemijärvelle, Äänekoskelle, kuopioon, kaikki kaupunkeja. Rikastuslaitokset ovat myös kaupungeissa, kuten myös elintarviketeollisuus. maalle ei jää kuin puuntuotanto ja erittäin kalliiksi yhteiskunnalle tuleva maatalous.
Näin oikeassa elämässä.
Joo, vehnää voi aivan hyvin viljellä Mannerheimintiellä ja atomivoimala vaikka eduskuntalon katolle ja kaivoksethan on maan alla..
Joo, ja ydinvoimalan voi sijoittaa vaikka pankkopaviaanin navettaan ja sellutehtaan maajussin kyökin hellan viereen...
Jotaiha siel maaseudul pitää olla pieles, kun kämpänki saa kuukauden palkalla. Mut ei kai ykskää tervepäine...