Katseltuani tätä valtavaa pahaa oloa näissä kirjoituksissa, olen miettinyt miksi.
Monissa nousee seksi siksi erottavaksi, toinen on että, ei vielä olla valmiita sitoutumaan parisuhteeseen. Monikaan ei tunnu käsittävän, että samalla ei enää olekaan sinkku. Nyt asioita pitäisi sopia ja tehdä yhdessä, se tuntuu vain olevan monella hakusessa, moititaan ja alistetaan toista. Alussa varmasti joka suhteessa on
niitä yllätyksiä, sillä jokainen tulee vähän erilaisista ympäristöstä, on tehty asioita eri tavoin, nyt pitäisi löytää se oma yhteinen tapa. Tämän voisi monesti välttää pitemmällä seurustelulla ja tutustumalla toisen sukuun, silloin näkisi asioita ja osaisi suhtautua niihin paremmin.
Nostan kuitenkin yhden asian hyvin tärkeäksi ja se on rahan ja taloudellisten asioiden tasapano. Kun se on kunnossa jo silloin sinkkuaikana, silloin luistaa tuo muukin paljon paremmin. Joten jo kouluihin pitäisi saada tätä elämäntapa oppia paljon enemmän ja opettaa rahan kanssa elämistä. Elämä ei voi luottokorttielämää, se tie vie kyllä pohjan pois kaikelta. Kun ymmärtää, että ensin pitää laske mitä tarvitaan normaalin elämisen kuluihin ja vasta sen jälkeen katsoo mitä jää.
Jokaisen kannattaisi tehdä sen verran näiden asioiden eteen, että tekee laskelman siitä, mitä mihinkin asiaan menee ihka varmasti ja mukaan joka vuodeksi 10 %:n lisäys, silloin on jotenkin perillä mitä tarvitsee. Toinen on että, jättää nuo kulutusjuhlat vähemmälle ja oppii säästämään jonkun kympin. Se on sellainen oppi, että kun säästä kasvaa, ei sitä noin vain kulutakaan, vaan miettii tarkemmin mihin kuluttaa.
Uskon jokaisen perheen riitojen olevan paljon vähemmässä, kun tämä asia on kunnossa ja siten se parisuhdekin säilyy ainakin tämän asian puolesta riidoitta.
Uskon kuitenkin tämän tasapainon olevan niin suuri asia, että myös elämä muutoin on nautittavampaa.
Monissa nousee seksi siksi erottavaksi, toinen on että, ei vielä olla valmiita sitoutumaan parisuhteeseen. Monikaan ei tunnu käsittävän, että samalla ei enää olekaan sinkku. Nyt asioita pitäisi sopia ja tehdä yhdessä, se tuntuu vain olevan monella hakusessa, moititaan ja alistetaan toista. Alussa varmasti joka suhteessa on
niitä yllätyksiä, sillä jokainen tulee vähän erilaisista ympäristöstä, on tehty asioita eri tavoin, nyt pitäisi löytää se oma yhteinen tapa. Tämän voisi monesti välttää pitemmällä seurustelulla ja tutustumalla toisen sukuun, silloin näkisi asioita ja osaisi suhtautua niihin paremmin.
Nostan kuitenkin yhden asian hyvin tärkeäksi ja se on rahan ja taloudellisten asioiden tasapano. Kun se on kunnossa jo silloin sinkkuaikana, silloin luistaa tuo muukin paljon paremmin. Joten jo kouluihin pitäisi saada tätä elämäntapa oppia paljon enemmän ja opettaa rahan kanssa elämistä. Elämä ei voi luottokorttielämää, se tie vie kyllä pohjan pois kaikelta. Kun ymmärtää, että ensin pitää laske mitä tarvitaan normaalin elämisen kuluihin ja vasta sen jälkeen katsoo mitä jää.
Jokaisen kannattaisi tehdä sen verran näiden asioiden eteen, että tekee laskelman siitä, mitä mihinkin asiaan menee ihka varmasti ja mukaan joka vuodeksi 10 %:n lisäys, silloin on jotenkin perillä mitä tarvitsee. Toinen on että, jättää nuo kulutusjuhlat vähemmälle ja oppii säästämään jonkun kympin. Se on sellainen oppi, että kun säästä kasvaa, ei sitä noin vain kulutakaan, vaan miettii tarkemmin mihin kuluttaa.
Uskon jokaisen perheen riitojen olevan paljon vähemmässä, kun tämä asia on kunnossa ja siten se parisuhdekin säilyy ainakin tämän asian puolesta riidoitta.
Uskon kuitenkin tämän tasapainon olevan niin suuri asia, että myös elämä muutoin on nautittavampaa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Niinpä. Mummoni sanoin: siihen ne ensin hinkuu ja siinä ne sitten vinkuu.