Mies jahkailee, pelkää epäonnistumista

Jokainen päättää itse. Joku asia puuttuu. Ei ole halua tarpeeksi.
Mä en huolisi jahkaajaa. Ei ole ehkä!
Kun bussi ajaa ohitse...sä et pääse koskaan perille...

He's just not that into you.

Jos ei uskalla edes kokeilla suhdetta ei sillä suurempia tunteita silloin ole sinua kohtaan. Itse kun rakastuin ei mennyt kuin muutama viikko oltiin jo yhdessä. Kyllä sen tietää ja kertoo. Mekin heti alussa lupasimme mitä Seuraavana päivänä teemme. Olimme yhdessä jokapäivä kun rakastuneena ei voi olla erossa. Toki työssä piti käydä. Silloin oltiin ainoastaan erossa. Muutoin yhdessä. Mikään muu ei pidä rakastunutta paria erossa kuin työ. Muut jää silloin pois ja tuo suhde saa kaiken huomion. Silloin on tunteet kohdallaan kun ei voi erossa olla.

Mitä ihmettä sä tekisit tollasella miehellä?! Äitiä sillä vain on ikävä.

En usko, että kyse on pelkästään siitä, että mies pelkää suhteen epäonnistumista. Onko sulle tullut mieleen, ettet sä ole sellainen nainen, jonka kanssa mies haluaa parisuhteeseen? Siksi epäröi? Vaikka sä hänet haluat, onneksi et voi pakottaa häntä siihen. Tulee mieleen, että oletko sä sellainen ihminen, joka haluaa aina kaiken, keinolla millä hyvänsä? Että kaikki tanssii sun tahtiin?
Jätä mies rauhaan ja etsi sellainen, joka heti hyppää sun kanssa suhteeseen. Hän ei tunne sua kohtaan niin suuria tunteita kuin sä häntä kohtaan. Mietis noita.

Jospa joudutat asiaa lopettamalla suhteen itse, josta et tule saamaan, mitä haluat. Jos ihminen jahkaa ja pomppii välillä lähelle ja sitten taas kauas, niin se syö vaan sun omia voimavaroja, jos itse tiedät mitä haluat eli parisuhteen. Voit haluta miehen, mutta et saa häneltä sitä, mitä toivot ja odotat.

Nää kaikki on niin totta. Syvästi rakastunut ja ihastunut mies kyllä haluaa sen oikean parisuhteen eikä aikaile. Joten miksi yrität panostaa tähän mieheen, joka selvästikään ei tunne sinua kohtaa suuria tunteita? Voithan tietysti ajan kanssa painostamalla ja väsyttämällä saada hänet suostumaan, mutta suhde ei tule koskaan olemaan täydellinen ja miehellä on aina tunne, että hänet on huijattu suhteeseen. Siinä on suuri vaara olemassa, että mies rakastuu toiseen ja jättää sinut kuitenkin, jossain vaiheessa. Sitten itket.

Sua varten on joku toinen mies, jota et ehkä vielä tunne. Kyllä sen sitten huomaat kun se kohdalle tulee. Se ei aikaile sun suhteesi eikä "pelkää epäonnistumista," mikä on siis tämän nykyisen kaverisi eräänlainen selitys sille, että ei ole sinuun oikeasti rakastunut. Kun mies ( ja nainen ) rakastuu, se ei edes ajattele mitään mahdollisia epäonnistumisia, koska sellaiset painuu taka-alalle ja on yhdentekeviä siinä tilanteessa. Epäonnistuu jos epäonnistuu, mutta tämä kortti on nyt käytettävä! Kyllähän sä sen tunteen tiedät. Mutta sen tunteen on oltava molemminpuolinen. Et säkään viitsisi paljon panostaa suhteeseen, jossa sulla ei ole kauhean varma ja kotoisa olo.

Kuinka kauan olette tunteneet? Siinä on vähän eroa että oletteko tavanneet 5 kertaa vai 50, tai 500 kertaa. Tässäkin ketjussa on monta mielipidettä joiden mukaan pitäisi suunnilleen heti hypätä suhteeseen tai ei ole oikeita tunteita, tai se ei voi toimia, mutta eipä se ihan niinkään mene.

Voi hyvin olla että tässä tapauksessa onkin niin että miehellä ei vain ole riittävän vahvoja tunteita sinua kohtaan, mutta ei välttämättä.

Ei se läheskään aina niin mene, että mitä nopeammin suhde aloitetaan, niin sitä parempi se on. On paljon pareja jotka ovat tunteneet toisensa hyvinkin pitkiä aikoja ennen kun mitään romanttisia tunteita on herännyt ja silti ovat päätyneet onnelliseen ja kestävään suhteeseen toistensa kanssa. Kavereita, työkavereita, kaverin kavereita jne jne.

Tässäkin keskustelussa on vähän se ongelma, että ihmiset ottavat pohjaksi vain omat kokemuksensa ja sitten yleistävät ne joksikin ehdottomaksi faktaksi. Että kun jollain naisella on mennyt niin että heti on pitänyt olla umpirakastunut että suhde on toiminut, niin sitten sen pitäisi kaikilla muillakin mennä niin ja se on totuus asioista. Mutta kun ei. Ihmiset ovat edelleen erilaisia. Se joka toimii toiselle, ei välttämättä toimi toiselle, eikä kumpikaan tapa ole sen huonompi. Aika paljon on niitäkin pareja, joissa suhde on alkanut roihuavalla salamarakkaudella, 2 viikon kuluttua on muutettu yhteen ja siitä kuukauden kuluttua jo erotaan vihaten toisiaan.

Ongelma on lähinnä siinä. jos kaksi hyvin eri tyyppistä ihmistä yrittävät suhdetta keskenään. Jos toinen uskoo salamarakkauteen ja hyvin nopeaan etenemiseen ja toinen haluaisi tutustua rauhassa pidempään, niin molemmat turhautuvat. Kummankaan tapa ei ole se ainoa oikea, tai edes toista huonompi.

Vain se mies itse lopulta tietää, mitä hän oikeasti ajattelee. Sinun pitäisi keskustella hänen kanssaan, eikä tehdä päätöksiä joidenkin satunnaisten nettikirjoittelijoiden neuvojen perusteella.

Entä kun mies sanoo, että rakastaa ja tahtoisi kovasti olla mun kanssa, mutta jotain pelkää niin ettei homma etene? Mikä avuksi?