EU:n hybridiuhkien keskus tulee Helsinkiin myös

SUOMI perustaa EU:n hybridiuhkien torjuntaa varten osaamiskeskuksen, jonka rakenne on kevyt ja verkostomainen.

Toistaiseksi vasta keskuksen projektipäällikkö on nimitetty. Suojelupoliisin osastopäällikkö Matti Saarelainen on tehtävässä seuraavat puoli vuotta.

Osaamiskeskuksella on laaja kansainvälinen hyväksyntä ja sitä pidetään ilmeisen tarpeellisena. Valtioneuvoston kanslian mukaan ”riittävän” määrän kiinnostusta osallistumiseen on ilmaissut 11 valtiota, muiden muassa Baltian maat ja Yhdysvallat. Toiminnot käynnistyvät keväällä 2017 ja ensimmäiset rekrytoinnit tehdään silloin.

Keskus perustetaan Helsinkiin ja sen henkilöstön vahvuudeksi tulee neljästä kuuteen ihmistä. Asiasta kertoi maanantaina Valtioneuvoston kanslia. Perustamiskokous pidettiin viime viikolla Helsingissä.

Työtä on paljon enemmän kuin suunniteltua isompikaan keskus saisi tehtyä. Ensi töikseen osaamiskeskuksen pitää määritellä omat tehtävänsä.

HYBRIDIUHKA ON yhdistelmä erilaisia uhkia, jotka eivät ole pelkästään sotilaallisia.

Julkisuudesta tutuimpia esimerkkejä hybridiuhkista ovat Krimin valtauksessa käytetyt tunnuksettomat sotilaat eli ”vihreät miehet”, terroristijärjestö Isiksen toiminnan kaltainen sissisota, verkkovakoilu ja tiedon sabotointi, kyberhyökkäykset kriittiseen infrastruktuuriin ja informaatiovaikuttaminen.

KATTOKÄSITE muistuttaa sekametelisoppaa, jossa yhden ainesosan voi huoletta korvata toisella ilman, että lopputulos lakkaa olemasta hybridiä. Kaiken lisäksi nämä uhat ovat kasvamassa, ja niiden luonne muuttuu.

Euroopan komissio listasi oman tulkintansa hybridiuhista viime keväänä. Komission mukaan hybridiuhka tarkoittaa diplomaattisia, sotilaallisia, teknologisia tai taloudellisia keinoja, joita voi kohteen horjuttamiseksi käyttää joko valtiollinen tai ei-valtiollinen toimija – tai jotain ihan muuta, mitä ei ole vielä aiemmin edes havaittu.

PERIAATEPÄÄTÖS hybridiuhkien torjunnasta tehtiin Euroopan komissiossa jo kesäkuussa 2015.

Hybridiuhkien osaamiskeskuksen lisäksi EU päätti keväällä hybridiuhkien ”solun” eli tilannekeskuksen perustamisesta. Tilannekeskuksen on tarkoitus toimia EU:n tiedustelukeskuksen INTCENin ja unionin ulkotoiminnoista osaltaan vastaavan EEAS:n yhteydessä.

SUOMEEN SYNTYVÄN osaamiskeskuksen on tarkoitus tehdä läheistä yhteistyötä Naton osaamiskeskusten kanssa. Tällaisia ovat esimerkiksi terrorisminvastaisen työn, energiaturvallisuuden, vastatiedustelun, rannikkoalueiden sodankäynnin ja kylmien olosuhteiden operaatioiden osaamiskeskukset.

Suomella on edustajat paitsi rannikkoalueiden sodankäynnin osaamiskeskuksessa Saksassa, myös kyberpuolustuksen ja strategisen viestinnän osaamiskeskuksissa Viron Tallinnassa ja Latvian Riikassa.

Ainakin Virossa toimiva kyberpuolustuksen osaamiskeskus CCDCOE ja Latviassa toimiva viestinnän osaamiskeskus StratcomCOE ovat EU-hankkeessa.

”Ne ovat kiinteästi mukana”, sanoi Valtioneuvoston kanslian apulaisosastopäällikkö Jori Arvonen maanantaina.

Osaamiskeskuksen kokonaiskustannukset ovat noin kaksi miljoonaa euroa, joista Suomi kattanee suurimman osan. Kustannuksia pyritään myös jakamaan osallistujien kesken. Organisaatiosta on tarkoitus tulla kevyt ja verkostomainen.

PROJEKTIPÄÄLLIKÖN tehtävää nyt hoitava Matti Saarelainen korostaa, että osaamiskeskus ei ole viranomaistyötä, ainakaan pelkästään. Mukaan pyritään saamaan myös akateemista osaamista Suomesta ja muualta.

Osallistujamaille määritellään vuosittainen jäsenmaksu. Jäsenvaltioilla on erilaisia vaihtoehtoja osallistumiselle: esimerkiksi oman edustajan lähettäminen, resurssien osoittaminen omasta maastaan, tai vaikka osallistuminen erilaisten ryhmien voimin. Ryhmä voi vaikkapa keskittyä johonkin tiettyyn uhka-alueeseen: esimerkiksi informaatiovaikuttamiseen tai energiaturvallisuuteen.

Hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen toimintamalli on aikamoinen hybridi itsekin. Toistaiseksi se herättää enemmän kysymyksiä kuin se tarjoaa vastauksia.

ALUSTAVA suunnitelma osaamiskeskuksesta muistuttaa rakenteeltaan jonkin verran Naton ulkokehällä toimivia, päämajan akkreditoimia osaamiskeskuksia.

Esimerkiksi Latviassa toimivalla Naton osaamiskeskuksella on johtaja, apulaisjohtaja, tiedottaja ja henkilöstöpäällikkö sekä viisi osastoa, joissa työskentelee isäntämaa Latvian sekä seitsemän osallistujamaan edustajia.

Latvian ei ole järin suuri, eikä sen toimialueelle kuulu kuin strategista viestintää. Strateginen viestintä on informaatiosodan- ja rauhan kannalta se kolikon kirkkaampi puoli, himmeällä puolella ovat propaganda ja vielä synkemmät informaatio-operaatiot.

JUURI HYBRIDIUHKIA varten Natolla ei osaamiskeskusta ole. Siksi EU:n keskus vaikuttaa henkilökuntansa ja budjettinsa puolesta kovin pieneltä.

Euroopan komissio on linjannut, että Suomeen sijoittuva hybridiuhkien osaamiskeskus ”voisi keskittyä hybridistrategioiden soveltamisen tutkimiseen ja edistää uusien käsitteiden ja teknologian kehittämistä jäsenvaltioiden kestokyvyn parantamiseksi.”

Päänvaivaa saattaa aiheuttaa myös EU-maiden monimuotoisuus