Alettu jo vähän räknäämään mitä maksaa.
Nyt kielto päällä uutta ei saa tehdä.
http://tuulivahinko.fi/
Ympäristö ym näkökohtia alettu tutkimaan.
kts valtioneuvosto
Nyt kielto päällä uutta ei saa tehdä.
http://tuulivahinko.fi/
Ympäristö ym näkökohtia alettu tutkimaan.
kts valtioneuvosto
Vastaukset 25
Vanhimmat
Linkki?
Toisaalta tukijono täyttyi ajat sitten, joten uusia hankkeita ei olla paljon käynnistämässä, vaan vanhoista etenee sitten ne mitkä etenee.
VALTIONEUVOSTO PÄÄTTI.
Etsi sieltä, itse sain tiedon radiosta päivä ajolla.
Uutinen oli että kaikki nyt keskeytetään.
kts Yle STT jne. ja Valtioneuvoston päätöksistä.
Ei liene vaikea arvata kuka laittaa hanttiin tällekkin, vihreät ja vanavetensä vasurit.
-melkein 85 € MW tuulisähkö maksaa. Ei ole järkeä sen lyhyen historian mitä myllyt on toiminnassa. Nyt jo purettu 2000 luvulla rakennettuja, ja uusia tilalle, saavat tuet siihen.
EI MITÄÄN JÄRKEÄ !
Susi mikä susi.
Vesivoimala rakentaa, tulee sähkö tyvenelläkin, ja on ainakin puhdasta.
-Sierilä -kohta
-Vuotos -tulee.. ottaa aikasa
-Kollaja, nyt hetkeksi kuopattiin, eiköhän tule kun järki-ihmisiä astuu remmiin.
Jo aiemmin ilmoitettiin selkeästi ja ihan ministerin suulla, ettei Sierilää, Vuotosta ja Kollajaa tule. Siihen on varmasti hyvät syyt, ettei niitä rakenneta nyt eikä tulevaisuudessa.
Syitä ei ole hyviä, kun sähköä tarvitsemme.
Se kielto vain politiikkaa, ei käytäntöä.
Jos käytännön ihmiset olisi asialla, ne olisi jo rakennettu aikapäiviä sitten.
Meidän vain tulee edelleen sietää vihreitä ja vasureita.
Uusiutuvat ja bioenergiat ovat valtavien tukien varassa. Ne tuet maksaa kansa ja keinottelijat tienaa rahaa täyttämällä kaavakkeita Keskustan toimistoissa. Kannattamaton työ pitää lopettaa ja sitä suosivat poliitikot hävittää luottamusasemista. Tämä merkitsee valitettavasti Keskustan loppua.
Kepuhan sen tuulivoimatuen junaili, sitä voi sitten miettiä kun sähköjäsi pätkitään pakkasilla, kun hiilivoimalaitoksia on lopetettu useita.
Tarvitaan ehdottomasti lisää ydinvoimaloita, ei kyllä noita Fransujen touhuja, juollaan vanhuuteen ennen kuin saavat laitoksensa sähköä tuotamaan.
Tommi, olen kerrankin kanssasi samaa mieltä.
Huomaan että osaat näitä. Annettu politiikan välineiksi kylmänmaan energian teko. Ei voida tuudittautua aina siihen, että saadaan halvahkoa Norjan vesisähköä, kuin Ruotsinkin. mm Ruotsi jo teki periaate päätöksen 8 uuden ydinvoimalan rakentamisesta, ne tulee olemassa olevien tilalle, jos käsitin oikein. Etteivät voi kuitenkaan luopua ydinvoimasta.
Saksa ? siellä watteja palaa, ja ilmoittivat luopuvansa ydinvoimasta.
Sinne suuntaan taitaa tulevaisuuden Norjan et Ruotsin ylijäämäsähkö mennä. Meillä nyt kuitenkin tulossa lähiaikoina (vuosina) ydinsähköä lisää 1800 MW se helpottaa, kun saadaan surullisen kuuluisa laitos joskus käyntiin.
Tästä olisi juttua vaiika kuin, joskus avasin sitä takavuosina, mikä jäi tekemättä aikanaan, ja missä tilassa oltaisiin nyt ydinsähkön osalta.
Kuin silloin olisi pitänyt näitä pienempiä ydinlaitoksia tehdä, jotka nyt jauhaisi edullista sähköä. Ne meni vuosituhannen vaihteessa ohi ja aiemminkin. Silloin suhteessa olisi ollut rakentaminen paljon halvempaa.
Hyvä nyt, että saatu Venäjä kumppaniksi, siitä ydinvoima saralla vain hyvää sanottavaa.
Itse olen niin vesivoima immeisiä, tietoa siitä olemassa paljon.
Ei mitään tulisteluja, vesipaine tekee tehtävänsä, vesivoimalaitokset iältään paljon kauemmin, kuin esim, tuulimyllyt, joita jo puretan 2000 -luvulla tehtyjä.
Oma arvio on vesivoimalaitoksen iästä, ainakin 150 vuotta, heitän siihen vielä sata päälle. Nyt ollut esim Kemijoen suulla n 1950 alkaen, ja ei mitään perusvikoja. Ne laitokset on itsensä maksaneet moninkerroin, ilman tukeja.
"Itse olen vesivoima immeisiä, tietoa siitä olemassa paljon".
Kertomasi mukaan kävit pari vuotta sitten tarkastamassa Kemijoen kaikki vesivoimalat. Mikä tuolloin oli tittelisi ja kuka / mikä taho valtuutti sinut tarkastamaan ne voimalat?!
Eiköpä tuon titteli ole aina ja kaikkialla yksiselitteisesti kylähullu.
Vesivoimala olisi kylähulluun rinnastettava.
Sähköä tarvitaan me kaikki tarvitsemme.
Sähkö nyt halpaa ettei ole ollut näin aikoihin.
Sähkönsiirtoon tullut hintaa lisää paljon.
Sähköä saa nyt jopa alle 4 euron / kW.
Itsellä sähkösopimuksessa 4,37 €, ja kuukausimaksu parineuron paikkeilla. Tuulivoiman takuuhinta tuottajille on 85,30 €/MWh, eli maksaa takuuhinnan ja pörssisähkön hinnan erotuksen sähköntuottajille. Pörssisähkö nyt kaikista halvinta.
Nyt jo laitettu ja laitetaan lahtiin 2000 luvulla rakennettuja tuulimyllyjä.
Osin uusia tilalle, kun tuet niin mittavia.
-me ne kaikki maksamme, ei ole muita maksajia.
Vihreitten ja vasureitten mukaan sähkönhintaa pitäsi nostaa, samoin kehitysapuun pitäisi laittaa paljon lisää.
Me nekin kaikki maksamme.
Sitten köyhä vasuri huutaa, että ei riitä raha.
Sinulla on pakkomielle vasureihin ja vihreisiin sekä heidän sanomisiin. Keskustan mokat jätät täysin huomiotta ja tuomitsematta.
Toimiiko kepulainen ajatusmallisi siten, että vaikka (keskusta tai keskustalainen) tekisi kuinka väärin, se on helpompi hyväksyä kuin jokin (vasureiden ja vihreiden) merkityksetön lausahdus?
Nyt kun seuraavaksi peruisivat suunnitelman siitä sähköauto tuesta. Uutisissa oli juuri, että sähköstä tulee taas pakkasten tultua pula. Mistä hallitus ja vihreät hörhöt aikovat sen ylimääräisen sähkön hankkia mikä menee jos nopeasti sähköautoja hankitaan kymmeniä jopa satojatuhansia joka on tarkoitus lähivuosina. kaikkein nopein päästöjen aleneminen saadaan jos hankitaan vähän pienempiä ja vähempi kuluttavia autoja. Yksi hyvä päästöjen vähentämistapa olisi maailman laajuiset autojen nopeusrajoitukset. Jos kaikkialla sallittaisiin maksimissaan esim. 100 km nopeus päästöt vähenisivät todella hurjaa vauhtia. Muutoinkaan kylmässä ja pitkien välimatkojen Suomessa ei sähköautossa ole mitään järkeä. Sen sijaan biokaasun käyttöä olisi järkevää lisätä autojen polttoaineena, lisäämällä mm. jakeluverkostoa ympärimaata.
Tuo perkeleen sähköauto on varsinainen idiotismin tuote, tänne pitkien välimatkojen ja kylmään pohjolaan. Veronmaksajien tuella totta kai !
Voi vittu !
Suomessakin kehittelevät sähköautoa, ja minkälaista!
Auto on varsinainen superauto niin kiihtyvyytensä kuin nopeutensakin puolesta. Nollasta 400 km/h nopeuteen peräti 11 sekunnissa ja huippunopeus on 450 km/h. Vääntö on sanalla sanottuna mahtava!
Vaikka urheiluauto onkin, niin toimintamatka on keskimäärin 515 km.
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomalaisesta-superautosta-paljastui-lisaa-ihmeita/X2ABFPPR
Niin, mitä hittoa tuollaisella tehdään ?
Niin, sanoppa !
Maassa pääosin 80 km nopeudet, valtateillä 100 km.
Miksi siihen 450 km kulkeva.
Kesällä kantatiet paljolti 100 km/h
Valtatiet samoin, jotain moottoritietä vähän 120 km/h
Ei sitä tuotantoon ole tarkoitetukaan, vaan kyseessä on mainosmielessä tehty taidonnäyte, johon liittynee teknisiä ratkaisuja, jotka voidaan myydä patentteina sähköautoihin tosissaan panostavalle suurteollisuudelle.
Voi käydä samoinkin kuin 1900-luvun alussa, että polttomoottoritehtaat ostavat sähkömoottoreiden kehittäjien patentit ja pistivät ne saman tien kassakaappiin, jotta sähköautosta ei tulisi heidän versiolleen kilpailijaa. On sanottu, että episodi toistui 1970-luvun öljykriisin jälkeen. Patenttien ostajina olivat sillä kertaa öljyntuottajamaat.
Kun normaalin pensa tai diesel auton tankaus kestää noin 3-4 minuuttia. Niin sitten voit ajella taas lähes tuhat kilsaa. Sähköauton akkujen lataus pysäyttää matkan ainakin pariksitunniksi. Sitten ne hyytyy taas 200 kilsan jälkeen ylämäkeen, muiden riesaksi.
Kuka tuollaisia leluja tarvitsee, ruokakassin hakuun lähi marketista, ehkä sopivat.
Mutta perheessä täytyy olla myös oikeita autoja että matka-ajo myös onnistuu.
Tuolla prototyypillä on päästy testiolosuhteissa keskimäärin 515 kilometriin, mikä käytäntöön sovellettuna lähes 400 kilometrin toimintasäteellä sopisi jo ihan kohtuullisesti Etelä-Suomen taajamien väliseen liikennöintiin. Perheautot ja pitkien matkojen liikenne on tietysti asia erikseen, toimintasäde lyhenee.
Todennäköisempää onkin, että tulevaisuuden sähköauto on hybridiauto, jossa on sekä sähkömoottori että polttomoottori, jos sellaisen hinta putoaa sarjavalmistuksen myötä tavallisen kansalaisen ulottuville.
En oikein ymmärrä sähköautojen ihannointia ympäristöystävällisenä ratkaisuna ikään kuin sähköä tulisi pistorasiasta saasteettomasti tai ilman ydinvoimaloihin liittyviä uhkakuvia.
Biokaasu auto tuntuu suhteellisen järkevältä ratkaisulta. Kaasuna voi käyttää maakaasua sekä biokaasua. Autossa on normaali bensiinitankki sekä kaasusäiliö. toimintasäde on yhteensä noin 1300 km, josta kaasun osuus noin 400 km. Eli jos maahan saataisiin kattava maa ja biokaasun jakeluverkosto voitaisiin lähes koko ajan ajaa pelkällä bio tai maakaasulla, joka on täysin päästötöntä. Kaasuautoja puoltaa myös hinta. Kaasuauto maksaa vai muutaman satasen enemmän kuin normaali bensiiniauto. Lisäksi myös vanhat autot on helppo muuttaa kaasuautoksi. Myös autojen moottorin kestävyyshaittoja ei kaasulla ole toisin kuin muilla biopolttoaineilla.
Itse aikanaan ajelin parivuotta kaasuautolla.
Se oli silloista mallia, auto oli Citroen DS -73, oli jo
silloin 5 -vaihteinen. Moottorina kaasutin bensa,
Kaasuttimen suuaukkoon laitettiiin osa, kuin kaasuhelloissa
oleva, jossa liekki paloin, se antoi kaasun näin imuaukkoon.
Peräkontissa oli kaksi butaanikassupulloa a 11 kg ns
moottorikaasua, jota ihan yleisesti trukit käytti samalla
periaatteella.
Kaasuputki meni helmapellin sisällä konehuoneessa olevaan
höyrystimeen (tähän kaasu tuli nestemäisenä), hyörystymistä
oli kaksi vesiletkua jotka lämmitti sen (lämmityslaitekennon paluupuolen vesiletku tuli sen kautta), höyrystymisestä sitten kaasuttimeen, siinä oli sähköistä venttiiliä välillä, myös bensaputkessa,
kajuutassa oli hanikka, jolla saatiin poikki tai auki, joko kaasu tai bensa.
Yhdellä 11 kg kaasupullolla ajoi melkein 200 km. Käyntiin lähti pelkällä kaasulla vielä -15 asteessa.
Höyrystimessä oli iso alipainekalvo joka säännösteli kaasunvirtauksen tarpeen mukaan.
Jos sattui että oli pakkasemsppi tullut yönaikana, sitten kaasuhanikka kiinni ja bensa auki, muutama sekunti starttausta, niin kaasuttimeen tuli bensa. Tämän saattoi annakoida, kun pakkasta oli, loppupäässä bensahana auki, ja kaasuhana kiinni, oli valmiina kohokammiossa bensa.
Pakoputkesta tuli vain pääosin vesihöyryä, joka lämpimänä haihtui kuumana huomaamatta ilmaan, kylmänä huomasi vesihöyryn. Haisi kuin vanhakellari, jos johonkin pakokaasu hajua vertaisi.
Moottoriöljyt ei isommin sillälailla sotkeutuneet kuin bensa-autossa.
Tulpat pysyi aina puhtaana.
Ajoltaa täysin nykimätön. Teho vähän laski, mutta vääntö kasvoi, eli oli hyväksi vain niinkin, kun väännöllä paljon ajetaan, tietenkin tehokin näyttelee, mutta kun sitä kuitenkin ylitarjontaa normi ajoon.
Butaanikaasun oktaaniluku on 108, kun bensa siihen aikaan korkeampi oli 100, nythän 98, ja 96 oktaania ja vielä seassa, vähän tehottomampaa kasviöljyä, jota nyt ei kukaan huomaa, tehoissa.
Moottoria entraamalla, olisi saatu parempi hyötysuhde, eli puristusta nostamalla, sinne asti, että olisi 108 oktaaniselle sopivaksi.
Taisi mennä vähän tekniseksi liikaa, mutta niin se oli tämä tapaus kohdallani.
Kun kaasu teki loppua tieajossa, se ensin vähän nykäisi, sitten kohta alkoi hiipumaan vauhti, namiskasta bensalle, ja sekunneissa taas meni kuin ennenkin. Jokaiselta huoltoasemalta sai kaasua, ei ollut silloin sitä ongelmaa. Kaasu oli alkupäässä huomattavasti halvempaa, kuin bensa, mutta alkoi siinä pikkuhiljaa hintakipuaan kaasulla, ettei sitten parinvuoden päästä ollut kannattavaa enään, kun piti dieselvero maksaa kaasukäytöstä.
Aika oli sitä kun alkoi petrooliautoja olemaan jo hajusta päätellen liikaakin. SAAB teki sitä ihan tehdastekoisena. Joka silloin ajeli petrooliauton perässä, joko ohitti, tai antoi tulla välimatkaa ainakin 300 m, oli niin kikkerä haju.
Pitkä tuli, mutta tulipa kerrottua melkein kaikki oleellinen.
"nythän 98, ja 96 oktaania ja vielä seassa, vähän tehottomampaa kasviöljyä, jota nyt ei kukaan huomaa, tehoissa".
96? Tarkoitatko 95e10 bensaa? Sillä bensalla on huonompi hyötysuhde kuin 98:lla. Sen huomaa heti, kun 98:n tilalle tankkaa "ruokaöljyä". Teho huononee, kiihtyvyys heikkenee ja kulutus lisääntyy.
Kokemuksia löytyy, kun laitat Googlen hakuun 95e10 haitat.
Aiheesta oli paljon polemiikkia silloin, kun 95e10 tuli myyntiin. Sitä ei suositella kaikille vanhemmille eikä hieman uudemmillekaan autoille, koska tiivisteet saattavat kärsiä.
Tehottomasta ja harmillisesta bensasta oli jupinaa veneilijöidenkin keskuudessa. Eikä ihme, kun seuraukset voivat olla tuhoisat.
http://kipparilehti.fi/jutut/uutta-95-e10-bensaa-ei-suositella-venekayttoon
Itse en ottanut mitään lainauksia juttuun, muistelin noin.
Siksi tulee herkästi nippelitieto eroja.
95 oktaanista tietenkin tarkoitin, anteeksi erehdys. Olin niin vanhassa ajassa ja 96 oktaanissa.
Myös Etanolin oktaaniluku on 110, jos tähän mainitsemaani butaaniin verrataan.
Jos vielä jatkan "oktaanilla", se itseasiassa on aine, on saanut nimensä moottoripolttoaineiden puristuskestävyyttä mittaava oktaaniluku, siis Oktaanin mukaan.
Jos nyt tulen Osmiumin alueelle, kun tämän C8H18 muistin.
Oktaanin rakennekaava on sitten eri, ettei sekottaa tähän.
Otetaan vielä tuo Etanoli, kun sen Oktaani on 110, ja miten se käyttäytyy moottoreissa. Nopeasti maalaisjärellä, se sopii oikein hyvin Oktaanin perusteella, kun sillä ilmineerataan moottorin puristuskestävyyttä. Jos muistellaan aikaa taaksepäin, moottorit jotka oli suunniteltu sen ajan korkeampi Oktaanille, ja laitettiin 92 Oktaanista, miten moottorit saattoi kilistä tai nakuttaa, jos sen valistan vielä tuohon.
Oktaaniluku kertoo polttoaineen puristuskestävyydestä.
Tavoite, että polttoaine-ilmaseos syttyy vasta kipinästä.
Jos polttoaineen Oktaaniluku on liian pieni, seos syttyy ennenaikaisesti, rasittaen moottorin osia. Puhutaan ”nakutuksesta, ja kilinästäkin”, joka kuvaa samalla syntynyttä ääntä. Muistetaan miten saattoi olla nakutus epäsäännöllistä.
Kun Oktaani korkeampi, kestää korkeamman puristuksen ennen leimahtamista, kone ei nakuta niin herkästi ja saadaan parempi vääntö. On parempi hyötysuhde, kuin esim dieseleissä, joissa korkea puristus.
Dieselissä ilmaistaan "setaani" luvulla polttoaine. Se oma tarinansa...
Juu, näin se oli.