Juuri nyt: Guggenheimin historia on synkkä.

Lopullisen iskun museo sai kun Guggenheim-säätiön silloinen johtaja Thomas Krens luopui virastaan. Krens oli alunperin ajanut museon laajennushankkeita ympäri maailmaa, myös juuri Las Vegasiin.

Rahoitusongelmat kaataneet useita hankkeista
Brasilian Rio de Janeirossa uskottiin tosissaan Guggenheimin houkutusvoimaan 2000-luvun alussa. Yleinen ilmapiiri museota kohtaan oli myös Riossa hyvin kahtia jakautunut. Useat kansalaiset haastoivat kaupungin, sen pormestarin sekä Guggenheim-säätiön oikeuteen. Lopullinen sinetti projektille tuli kun pormestarin lupaukset rahoituksesta ja tonteista todettiin lainvastaisiksi.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000004882267.html
36100
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 36

Vanhimmat

Sitähän tullaankin katsomaan kiinnostuksesta siihen, että MILLAISIA OVAT NE SAATANAN TYHMÄT, JOTKA ON TUOLLAISEEN LANGENNUT.

Äänestä
  • Maailmalle kaavailtujen Guggenheimien historia on synkkä: vain harva toteutui ja niistäkin osa suljettu

    Suomeen suunniteltu Guggenheim jakaa mielipiteitä vahvasti. Tällä viikolla Helsingin kaupunginhallitus äänesti museon rakentamisen puolesta. Lopullinen päätös asiasta tehdään marraskuun lopussa. Useat poliitikot ovat kuitenkin vastustaneet museon rakentamista alusta alkaen.

    Ulkoministeri Timo Soini on toistuvasti lausunut julkisuudessa, ettei Guggenheimille tulla antamaan rahaa valtion kassasta tämän hallituskauden aikana.

    Helsinkiin kaavaillun Guggenheim museon hinnaksi kertyisi lopulta jopa 80 miljoonaa kaupungin puolesta maksettavaksi.

    Kolme museota suljettu avaamisen jälkeen
    Viimeisin suljettu museo löytyy Berliinistä. Saksan pääkaupungissa sijaitseva museo avattiin vuonna 1997 ja se sulki ovensa lopullisesti vuonna 2012. Museo sijaitsi samassa rakennuksessa yhteistyökumppaninsa Deutsche Bankin kanssa.
    Yhdysvalloissa New Yorkissa museon toinen haara, joka sijaitsi Manhattanin SoHon alueella, suljettiin jo vuonna 2001. Museo avasi ovensa vuonna 1992. Museo ei tavoittanut arvioituja kävijämääriä ja remonttien yhteydessä sen tiloja pienennettiin vielä vuonna 1999.
    Las Vegasissa sijainnut Guggenheim-museo taas sulki ovensa vain seitsemän aukiolovuoden jälkeen vuonna 2008. Las Vegasin museo sijaitsi kasinohotellin yhteydessä. Se onnistui keräämään aukiolonsa aikana 1,1 miljoonaa kävijää. Museon ongelmista oli huhuiltu jo aiemmin
    Brasilian Rio de Janeirossa uskottiin tosissaan Guggenheimin houkutusvoimaan 2000-luvun alussa. Yleinen ilmapiiri museota kohtaan oli myös Riossa hyvin kahtia jakautunut. Useat kansalaiset haastoivat kaupungin, sen pormestarin sekä Guggenheim-säätiön oikeuteen. Lopullinen sinetti projektille tuli kun pormestarin lupaukset rahoituksesta ja tonteista todettiin lainvastaisiksi.
    Meksikon Guadalajaraan suunniteltu museo ei myöskään päässyt suunnitteluvaihetta pidemmälle. Projekti lyötiin tulille vuonna 2004, kun yksityiset tahot palkkasivat Guggenheim-säätiön tekemään kannattavuustutkimusta museon rakentamisesta alueelle. Museon arkkitehtikilpailun voittajakin ehdittiin jo valita ja kaupunki oli valmis lahjoittamaan museolle kaavaillun tontin 24 kerroksisen tornin rakentamiseksi. Rakennus olisi maksanut arviolta 170 miljoonaa, ja Guggenheimin lisenssi 20 miljoonaa. Hanke peruttiin lopullisesti vuonna 2009.

    Liettuan pääkaupunki Vilnaan kaavailtiin museota vuodesta 2008 alkaen. Liettuan hallitus lupasi kuitenkin hankkeelle vain osan sen vaatimasta 117 miljoonan euron rahoituksesta. Hanke kaatui kuitenkin korruptioskandaalin myötä ja museohanke siirrettiin Suomeen.
    Ainoa rakennusvaiheeseen asti edennyt uusi projekti on museo Abu Dhabissa Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa. Suunnitelmat museota varten lyötiin lukkoon jo vuonna 2006. Rakennustyöt päästiin aloittamaan vasta vuonna 2011. Museon arvioidaan maksavan noin 200 miljoonaa dollaria.

    Museon on tarkoitus avata ovensa ensi vuonna, mutta sen avajaisia varjostaa yli 100 taiteilijan boikotti. Rakennushankkeen aikana on herännyt useita kysymyksiä ihmisoikeuksista työmaalla, eikä näihin ole saatu vastauksia. Siirtotyöläisiä on selvitysten mukaan pidetty epäinhimillisissä työoloissa ja palkkataso rakennustyömaalla on ollut erittäin alhainen.
    http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000004882267.html

    Äänestä

  • "Helsinkiin kaavaillun Guggenheim museon hinnaksi kertyisi lopulta jopa 80 miljoonaa kaupungin puolesta maksettavaksi."

    Tuosta tulee aivan mielisairas lasku noille hunsvoteille. Mä oon nähnyt ite, miten hankalaa on kulttuurista tienata ja nyt on tosi kovat ajat, ei ole rahaa menne Helsingin keskustaan taidetta katsomaan.

    Kaikesta päätellen, tämä kulu SDP ja Vihr. päätöksellä lykätään valtiolle. Olen täysin vakuuttunut, että vuositulo 80 000 000 € jää tulematta.

    Moniko "vetää itsensä hirteen" noista päättäjistä. Konkkayritys on ollut aina alussa yhtä lupaava ja toive maksajista ja käyttäjistä on vastaavaa laatua. Se on normaalia optimismia, mutta nyt on melkein kuin kolmekymmentäluvun lama, vain rikkaat ovat varoissa eikä niillä ole aikaa museoon.

    Vain joku Vesa Keskisen Tuuri pystyy myymään tarpeeksi kulujen eteen ja kävijöitä on rahan kanssa liikkeellä.

    Äänestä

  • Mikään kauppakaan ei tuota ylimääräistä 80 miljoonaa. Montakohan vuotta tuon pitäisi olla maksussa. Vuosi myynti alle miljoona, ehkä? Ja kulut monta milliä, palkkoineen?

    Tämähän on varmasti laskettu, mutta epäilyttävä silti.

    Äänestä

  • Toivotonta_1100 kirjoitti:

    Mikään kauppakaan ei tuota ylimääräistä 80 miljoonaa. Montakohan vuotta tuon pitäisi olla maksussa. Vuosi myynti alle miljoona, ehkä? Ja kulut monta milliä, palkkoineen?

    Tämähän on varmasti laskettu, mutta epäilyttävä silti.

    vghjcf

    Äänestä

  • bhjcghj kirjoitti:

    vghjcf

    Upupupup

    Äänestä

Sehän on ihan päivänselvä asia, että kopiot eivät useimmiten menesty. Disney World on poikkeus, Pariisin Disneyland menestyy, mutta ei niitäkään määrättömiin kannata perustaa. Guggenheimin idea ei ole siihen verrattavissa. Se on ainutkertainen menestys.

Guggenheim oli menestys Bilbaossa, mutta Helsingissä se olisi myöhäsyntyinen kopio vanhasta ideasta. Vain idiootti kuvittelee, että siitä tulisi Helsingissä samanlainen menestystarina, kuin Bilbaossa. Sillähän sitä Helsingin museohanketta perustellaan.

Äänestä

Luulisi tyhmimmänkin poliitikon tajuavan, että lottovoitto on todennäköisempi kuin kylmään ja synkkään helsinkiin kaavaillun Guggenheimin mahdollisuus olla tuottoisa.

Äänestä
  • juuri noin

    Äänestä

  • tuuuuurissa kirjoitti:

    juuri noin

    mhj

    Äänestä

  • synkältä

    Äänestä

Miljoona kaupungeissakaan tuohon ei ole uksottu, kuinka se voisi menestyä helsingissä, voi ziisus sentään.

Äänestä

New Yorkin Guggiksessa oli vuonna 2013 hitusen alta 1,2 miljoonaa kävijää. Kaupungissa käy vuodessa noin 50 miljoonaa turistia. Helsingissä kävi viime vuonna vajaa 3,5 miljoonaa matkailijaa ja nyt oletetaan että Guggiksessa kävisi 550 000 henkeä/v?

Äänestä

Olen aina pitänyt Donneria ylimielisenä hurridorkana, mutta tällä kertaa hän on oikeassa sanoessaan Gyggenhaimia vedätykseksi. Jos tämä hanke menee läpi niin menetän lopunkin uskoni ihmiseen. Eliittikusipäät saa sen jälkeen mädäntyä alimmassa helvetissä.

Äänestä
  • Donner on ylimielinen hurri, mutta ei missään nimessä dorka.

    Äänestä

  • Miksikähän kukaan pankkipohatta ei ole sanonut maksukyvystä mitään? Jos lehdet kysyisivät vaikka OP:n, Dansken, S-pankin, Nordean yms. johtajilta onko lupaava sijoitus? Sijoittaisitko omia rahojasi tähän rakennelmaan ja ideaan?

    Äänestä

  • Donner on tehnyt varmaan elokuvalalla konkan? Ja tämä formaatti, että jenkkisiionisitit ovat franchingilla myymässä tänne käyttöoikeutta nimelle, näyttely kiertää jne. on luultavasti Donnerin omatekoisten tuotantojen jälkeen käsitettävissä sen mittaluokan rahastukseksi, että vain tyhmä mumanisti, idealisti ja maailman kritiikitön halaaja sortuu?

    Pankeilta pitäisi tehdä nyt lehtihaastatteluja ja pyytämättä antaa lukuja, vuosia, kuluja. Tekisikö joku iltalehti noista artikkelin?

    Äänestä

Tuota vielä jotkut älykääpiöt tukevat.

Äänestä
  • Jokaiselta Guggenheim hihhulilta pitäisikin kysyä, että lähtisitkö Ecuadorin pääkaupunkiin Quitoon vain siksi, että siellä olisi Guggenheim museo? Vai pitäisikö siellä olla jotakin muutakin kiinnostavaa.
    Sama mikä pätee Quitoon, pätee myös Helsinkiin.

    Äänestä

  • "Sama mikä pätee Quitoon, pätee myös Helsinkiin."

    Yrityksen perustamisen A ja O. Mitä sellaista tässä on, joka saisi matkailijan tulemaan Helsinkiin ja siellä katsomaan näyttelyä? Jos nyt ajattelee, että täällä olisi vuosittain suuri tapahtumia, kongresseja, kisoja, ym. niille ajanvietettä. Siitäkin on kaupungilla lukuja, miten monta kongressia ja monelleko iltaohjelmaa tarjotaan. Päälle hotellituristit, ilman näitä tapahtumia.

    Tämä pitäisi aloittaa niin, että eka vuosi talossa pidettäisiin vaikka paikallisnäyttelyitä ja tilattaisiin kiertäviä välillä muualta, niitähän on. Laskettaisiin vuosikäynnit. Sitten vasta kallis Guggenheim.

    Voisiko kaupungin "humanistitollot" edes verrata johonkin toiseen asiaa, josta jää voittoa 80 miljoonaa, kulujen ja verojen jälkeen?

    Äänestä

  • Yksi matkailijaryhmä on "cruisaajat", risteilymatkailijat. Laiva voi pysähtyä Helsinkiin joksikin aikaa ja vierailu näyttelyyn on ohjelmassa. Niitä tapahtumia on myytävä aktiivisesti, joten uusi markkinointi-ihmisiä jouduttaisiin palkkaamaan, palkat kalleinta yrityksissä rakennusten jälkeen.

    Tulisiko risteilyturisteja kautta vuoden, paljonko? Sitten aktiivinen myynti muille vieraillekin. Se kaikki maksaa.

    Äänestä

Ei kannattanut Saksassakaan.

Deutsche Guggenheim oli Berliinissä Deutsche Bankin rakennuksen alakerrassa sijaitseva taidemuseo. Se oli Deutsche Bankin ja Solomon R. Guggenheimin säätiön yhteisyritys,[1] joka päättyi vuoden 2012 lopussa.

Unter den Lindenin varrella sijaitseva museo avattiin vuonna 1997 rakennuksessa, joka on valmistunut vuonna 1920. Näyttelyhallin suunnitteli amerikkalainen arkkitehti Rickhard Gluckman, ja siinä oli näyttelytilaa noin 350 m².[2] Taidemuseossa järjestettiin kolmesta viiteen merkittävää taidenäyttelyä vuosittain.[3]

Guggenheim-museon ensimmäinen johtaja Hilla Rebay muutti New Yorkiin Preus...

Äänestä

bbasbelintornins jonnekki muualkem vaik ruotsiin sopis paremmin sinne.

Äänestä

Ketkä poliitikot sitä ajaa? Kenelle voisi lähettää postia sosiaalisessa mediassa? Puolueet kai on jakaantuneet.Muualla mailmassa on vanhanaikainen ihmisoikeusasioissa ryvettynyt laitos.

Äänestä

Täähän käy sitten suomeen kun nyrkki p*****seen. Tännehän pitää kaikki paska tunkea vaikka liukuvoitteen kanssa.

Äänestä

Maailan suurin turhake koko Guggenheim. Suomessa pienen eliitin ryhmän pakkomielle, ei muuta.

Äänestä

Täytyy kyllä olla epäpätevä poliitikko, jos kansan Guggenheim vastustus ei ole tavoittanut.

Äänestä

Voisi rakentaa tuolla rahalla paperittomille asuntoja!

Äänestä

Tuo olisi vielä sairaampi ehdotus.

Äänestä

Suomi alkaa muistuttaa kleptokratiaa yhteiskuntana: Talvivaara-Terrafame, Turvapaikkabisnes ja nyt Guggenheim... ja mitähän muita yhteisten rahojen puhalluksia onkaan jotka ovat pysyneet julkisuudelta piilossa?

Äänestä
  • Terrafamen paikalle vaan hesan metro. Kaikki muut vie rahaa ikuisesti, Terrafame tuottaa jo parissa vuodessa ja työllistää paljon.

    Äänestä

Niilläkin rahoilla polttouuneja .

Äänestä

Meillä puhalletaan todella rajusti.Miksi terve maalaisjärki on kuopattu.Jos hesa haluaa kukkeleita niin maksakoot.Jos hesa haluaa mutuja maksakoot.Mutta koko kansa ei halua maksajan osaa.Miksei meitä kuunnella?

Äänestä

Pelottava rahareikä. Tuon suosittelijat pitäisi vangita.

Äänestä

Onneksi jopa pakkoruotsin suuri ystävä Paavo Lipponenkin vastustaa tätä hullua Guggenheim hanketta.

Äänestä

Pakkoruotsi onkin ok Guggenheimin rinnalla.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


davidd kirjoitti:

Lopullisen iskun museo sai kun Guggenheim-säätiön silloinen johtaja Thomas Krens luopui virastaan. Krens oli alunperin ajanut museon laajennushankkeita ympäri maailmaa, myös juuri Las Vegasiin.

Rahoitusongelmat kaataneet useita hankkeista
Brasilian Rio de Janeirossa uskottiin tosissaan Guggenheimin houkutusvoimaan 2000-luvun alussa. Yleinen ilmapiiri museota kohtaan oli myös Riossa hyvin kahtia jakautunut. Useat kansalaiset haastoivat kaupungin, sen pormestarin sekä Guggenheim-säätiön oikeuteen. Lopullinen sinetti projektille tuli kun pormestarin lupaukset rahoituksesta ja tonteista todettiin lainvastaisiksi.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000004882267.html

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu