Sipilällä vaikuttaa olevan psykoottinen häiriö ja oireet sopivat kyllä skitsofreniaankin. Taudin määrittely edellyttää kuitenkin enemmän taustatietoja ja keskustelua lääkärin kanssa. Siksi olisi ensiarvoisen tärkeää, että Sipilä menisi psykiatrin puheille ja mielellään saattajien kanssa, jotta lääkärillä on mahdollisuus saada kaikki tarpeellinen tieto, miltä se arki näyttää. Jos sitten todetaan psykoottinen häiriö, niin keskeistä on lääkehoito ja se helpottaa ajan oloon oireita.
Toinen ongelma on yleensä omaisilla, että miten suhtautua ajatuksiin, jotka vaikuttavat selvästi harhaisilta ja kaikin puolin asiaankuulumattomilta. Pitääkö niitä myötäillä, vai kieltää vai miten tulisi toimia. On tärkeää ymmärtää, että psykoosissa oleva ihminen ei näyttele, eikä tahallaan ole hankala. Psykoosissa aivojen johdotus on pahasti pielessä ja seurauksena on vakavia häiriöitä ymmärtämisessä, asioiden hahmottamisessa sekä todellisuuden tulkinnassa. Kaiken lisäksi psykoosiin liittyy usein hyvin voimakasta ahdistuneisuutta ja pelkoakin. Ääniharhojen yhteydessä kuuloaivokuori aktivoituu ja siten äänteen kuuleminen tuntuu täysin luonnolliselta. Terveet ihmiset kuulevat äänet myös, kun kuuloaivokuori aktivoituu, mutta se ei aktivoidu itsestään, kuten psykoosissa. Vainoharhaiset ajatukset kumpuavat juuri väärintulkinnoista ja peloista. Oireiden vaikutus käyttäytymiseen on hyvin paljon riippuvainen myös siitä, että mikä on ollut lähtötaso. Jos on ehtinyt opiskella ja on muutenkin älykäs henkilö, ei tason lasku näy välttämättä samassa määrin kuin heikommin varustetulla ihmisellä, joten sairaus voi olla pitkälläkin. Kaikilla kuitenkin toimintakyky laskee ja kognitiivinen kapasiteetti eli kyky hahmottaa ja tulkita asioita sekä toimia asianmukaisesti.
Ei ole tarpeen myötäillä harhoja, mutta ei kannata ehdottomasti kieltää, koska toiselle se on todellisuutta. Sen sijaan voi kysyä, että onko asianomainen ihmetellyt sitä, että muut eivät kuule samoin tai koe samoin. Jos sellainen aiheuttaa vielä ahdistusta, voi vedota siihen oireeseen ja pyytää hakemaan apua, koska on hyvin vaikea elää, jos on kovin ahdistunut ja pelokas. Jankkaaminen ei auta. Kognitiivisesta tason laskusta johtuu pitkälti se, että ajatukset konkretisoituvat ja toiminnanohjaus ei pelaa kuten pitäisi. Siitä johtuen, voi olla, että, jos pyytää ihmisen vaikka suihkuun, niin hän ei välttämättä peseydy siellä, tai jos pyytää kauppaan, niin hän ei ehkä osta mitä pitäisi. Lisäksi harha-aistimukset saattavat häiritä niin pahasti keskittymiskykyä, että ei edes pysty huomioimaan ympäristöä ja sen vaatimuksia. Kyse ei siten ole ilkeydestä vaan toimintakyvyn laskusta. Omaisella tämänkaltaiset olosuhteet voivat olla kovin raskaat, siksi on hyvä hakeutua saamaan apua ja neuvoa. Omaisyhdistykset auttavat tässä paljon ja heidän yhteistietoja saa hoitopaikoista.
Toinen ongelma on yleensä omaisilla, että miten suhtautua ajatuksiin, jotka vaikuttavat selvästi harhaisilta ja kaikin puolin asiaankuulumattomilta. Pitääkö niitä myötäillä, vai kieltää vai miten tulisi toimia. On tärkeää ymmärtää, että psykoosissa oleva ihminen ei näyttele, eikä tahallaan ole hankala. Psykoosissa aivojen johdotus on pahasti pielessä ja seurauksena on vakavia häiriöitä ymmärtämisessä, asioiden hahmottamisessa sekä todellisuuden tulkinnassa. Kaiken lisäksi psykoosiin liittyy usein hyvin voimakasta ahdistuneisuutta ja pelkoakin. Ääniharhojen yhteydessä kuuloaivokuori aktivoituu ja siten äänteen kuuleminen tuntuu täysin luonnolliselta. Terveet ihmiset kuulevat äänet myös, kun kuuloaivokuori aktivoituu, mutta se ei aktivoidu itsestään, kuten psykoosissa. Vainoharhaiset ajatukset kumpuavat juuri väärintulkinnoista ja peloista. Oireiden vaikutus käyttäytymiseen on hyvin paljon riippuvainen myös siitä, että mikä on ollut lähtötaso. Jos on ehtinyt opiskella ja on muutenkin älykäs henkilö, ei tason lasku näy välttämättä samassa määrin kuin heikommin varustetulla ihmisellä, joten sairaus voi olla pitkälläkin. Kaikilla kuitenkin toimintakyky laskee ja kognitiivinen kapasiteetti eli kyky hahmottaa ja tulkita asioita sekä toimia asianmukaisesti.
Ei ole tarpeen myötäillä harhoja, mutta ei kannata ehdottomasti kieltää, koska toiselle se on todellisuutta. Sen sijaan voi kysyä, että onko asianomainen ihmetellyt sitä, että muut eivät kuule samoin tai koe samoin. Jos sellainen aiheuttaa vielä ahdistusta, voi vedota siihen oireeseen ja pyytää hakemaan apua, koska on hyvin vaikea elää, jos on kovin ahdistunut ja pelokas. Jankkaaminen ei auta. Kognitiivisesta tason laskusta johtuu pitkälti se, että ajatukset konkretisoituvat ja toiminnanohjaus ei pelaa kuten pitäisi. Siitä johtuen, voi olla, että, jos pyytää ihmisen vaikka suihkuun, niin hän ei välttämättä peseydy siellä, tai jos pyytää kauppaan, niin hän ei ehkä osta mitä pitäisi. Lisäksi harha-aistimukset saattavat häiritä niin pahasti keskittymiskykyä, että ei edes pysty huomioimaan ympäristöä ja sen vaatimuksia. Kyse ei siten ole ilkeydestä vaan toimintakyvyn laskusta. Omaisella tämänkaltaiset olosuhteet voivat olla kovin raskaat, siksi on hyvä hakeutua saamaan apua ja neuvoa. Omaisyhdistykset auttavat tässä paljon ja heidän yhteistietoja saa hoitopaikoista.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Sipilä ei tiedä missä on ja mitä tekee.