Kuka on oikeesti onnellinen?

Parisuhde hankaloittaa elämää ja seksikin laimenee ja vähenee. Sinkkuna olen iloisempi ja seksiäkin saa aina, kun haluaa. Parisuhteessa toinen aika ajoin ärsyttää, eikä tee silloin mieli seksiäkään, joka on vierasta minulle. Olen halukas ja innokas seksissä, parisuhde tappaa sen innon.

Pitää kyllä erota, eikä koskaan alkaa enää vakisuhteeseen.

Mahtaako itsessäkin olla vikaa eikä siinä kumppanissa pelkästään. Meepäs itseesi. Ehkä sillä kumppanillakin on helpompi olla ilman sua. Ootkos sitä tullut ajatelleeksi.
Hänellä on huomattavasti helpompaa kui. Itsekäällä ihmisellä siinä vieressä.

Mitä paskalla, kun ei ole peltoakaan 😁

Minä. Olen aina ihan täpinöissä kun joku rypee paskassa liitossa. Ihmisten epäonnistuminen saa
minut todella onnelliseksi, tunnen olevani parempi kuin muut.

Noinhan se menee munkin suhteessa. Käytännön asiat hoituu samoin talous kunnossa kun ollaan yhdessä, seksi ja läheisyys on puuttunut vajaan vuoden suhteesta. Jos ja kun tiet eroaa naiseni kanssa en todellakaan halua uutta parisuhdetta se on varma. tietty voi välillä treffailla ja nauttia seksistä mutta ei muuta. Yksinkin on parempi, kukaan ei määräile mitä teet ja koska on mitäkin. Kyllähän se turruttaa että ennen kiihkeä ja hyvä suhde muuttunut asuin kumppanuudeksi. Ja kun naisenikin sanoi että ei ylipäätään halua seksiä' eikä mullakaan löydy seksuaalista halua naistani kohtaan mutta näin toistaiseksi.

Minä ainakin. Ehdin olla ex-liitossani (28vuotta sitä lystiä) pari vuotta oikein onneton (niin henkisten, kuin taloudellisten ja käytännöllisten asioiden vuoksi). Erosin, ja tsädäm, onni alkoi taas potkia! Löysin deittipalstalta myös pian uuden miehen. Sellaisen juuri minulle räätälöidyn ja sopivan :).

Voi kun minäkin löytäisin juuri minulle tarkoitetun. Nykynen suhde sellasella tolalla, että lopun alkua meinaa.

Haha. Parisuhteessa on tärkeintä, että talous ja käytäntö sujuu. Sillä jos ne eivät suju, niin ryppyjä tulee varmasti myös rakkauteen sekä sen kautta myös seksiin. Näin se menee.

JOS tai KUN kokee oman parisuhteensa epätyydyttäväksi, niin ei auta kuin keskustella siippansa kanssa. Ellei mitään saada muuttumaan halutulla tavalla, tai puolison mielestä "kaikki on hyvin", on valittava eron tai epätyydyttävän suhteen välillä. Itse suosittelen edellistä. Ihmisten pitäisi erota enemmän, jos liittoa ei ole saatu päivitetyksi nykyisyyteen. Raskasta elää suhteessa, jota ei enää oikeasti ole. On vain kämppikset, jotka riitelevät tai mököttävät keskenään.

noj ei kukaa

Minä olen ainakin onnellinen.
Rakastan perhettäni ja miestäni yli kaiken! On meilläkin vastoinkäymisiä ollut (ei liity parisuhteeseen eikä lapsi-vanhempi suhteeseen), mutta emme silti riitele keskenämme. Yhdessä olemme päässeet huonoista/surullisista ajoista yli.

Lapset olemme kasvattaneet aikuisiksi, vanhemmat lapset ovat jo maailmalla ja kuopus armeijassa. Mieheni kanssa jo mietimme ja suunnittelemme, että mitä tehdään kun jäämme eläkkeelle. Kummallakin on omia haaveita ja sitten tietysti niitä yhteisiä, joita limittelemme jotta kumpikin saa haaveensa toteutettua. Ja juu, kyllä tiedän, että voihan olla etteivät ne ikinä toteudu, mutta se on sen ajan murhe. Haaveita täytyy olla!

Rakastan miestäni yhä vieläkin, vaikka vuosikymmeniä on kulunut tapaamisestamme. Vatsakin on kasvanut, niinkuin minullakin ja askel hidastunut, kaikenlaista pikku kremppaa tahtoo jo 5-kymppisenä tulla. Koti-illat ja mökki vievät voiton monesta muusta menosta, mutta käymme toki matkoilla, ravintolassa syömässä ja elokuvissa.
Pääasia on kuitenkin se, että viihdymme yhdessä!

Eräs pitkään yhdessä ollut pariskunta sanoi lehtihaastattelussa ihanasti suhteestaan: rakkauskin on joskus ollut hiipumaan päin, muttei koskaan kummaltakin yhtäaikaa. Eli silloin kun toinen vähiten ansaitsee rakkautta niin silloin hän sitä eniten tarvitsee!

Toivon kaikille teille onnea parisuhteisiinne, oli ne sitten millaisia tahansa!

Hakeudu hoitoon, sitä sinä tarvitset.
Ja mitä siit , jos muut on deittipalstoilla, se ei ole ongelma heille, vaikka sinulle on.
Jos suhteesi on huono, on myös sinun juttusi, että se on huono , ei pelkästään kumppanisi. Voisit itse miettiä miksi suhteesi on huono.


Jospa yrittäsit itseäsi muuutumaan, jotta suhteesi toimisi vai jätätkö sen aina suhteessasi toisen hartiollle ja teet mitä itseäsi huvittaa välittämättä miltä siitä toisesta tuntuu, koska se on just hyvä sinulle, mutta et välitä siitä toisesta.

Minä!

Ensin olin vuonna 1 ja 2 onnellinen ex-liitossani, vuosikaudet. Kunnes ex muuttui aivan kummalliseksi ja omituiseksi. Lisäksi kiusasi lapsia. Erosin viimein, koska ex ei itse tiedostanut ongelmiaan eikä hakenut niihin apua.

Eron jälkeen voin olla taas onnellinen! Sen kruunasi vielä uusi miesystävä, jonka löysin netistä. Hyvin lyhyen etsinnän jälkeen. Älä mollaa deittipalstoja!

Parisuhteessa on tärkeää, suhteen ohella, että raha-asiat ja käytännön asiat hoituu. Tottakai on. Toimiva taloudenpito on kaiken perusta. Jos raha-asiat eivät ole balanssissa, vaan täysin kuralla, niin on aika vaikea olla onnellinen. Vai mitä?