Olemme eroamassa ja muutin omaan asuntoon ja yhteinen koti jää miehelle. Asunto on loistavalla paikalla lasten kannalta ja heidän syntymäkotinsa. Lapset asuvat pääosin minun kanssani, mutta paljon myös isällään etenkin viikonloppuisin ja yleensä menevät sinne myös aina koulun jälkeen. Tuntuisi aika raa'alta viedä tähän hässäkkään vielä lapsilta kotikin.
Miehellä ei ole varaa ostaa minua ulos asunnosta, ilman että asunto menisi myyntiin. Onko joku aikaraja minä aikana ositus pitää tehdä. Voiko sitä esim. lykätä 5 vuotta, että lapset olisivat isompia? Vai vanheneeko asia ja sitten sanotaan että voi voi, miksette tehneet ajallaan? En todellakaan halua antaa osuuttani asunnosta edes vahingossa miehelleni, mutta ositusta voisin lykätä lasten hyvinvoinnin takia.
Miehellä ei ole varaa ostaa minua ulos asunnosta, ilman että asunto menisi myyntiin. Onko joku aikaraja minä aikana ositus pitää tehdä. Voiko sitä esim. lykätä 5 vuotta, että lapset olisivat isompia? Vai vanheneeko asia ja sitten sanotaan että voi voi, miksette tehneet ajallaan? En todellakaan halua antaa osuuttani asunnosta edes vahingossa miehelleni, mutta ositusta voisin lykätä lasten hyvinvoinnin takia.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ei voi. Mikään ei ole riskitöntä eikä ainakaan ositus. Omaisuutenne arvotetaan eron vireilletulopäivän mukaan. Asuntonne arvo voi laskea esim. viidessä vuodessa reilusti, siinä todetaan homevaurio tai iso remontin tarve (tai tulee putkiremontti) tai kukaan ei halua ostaa sitä, ainakaan sillä hetkellä mikä sen arvo oli eron vireilletulopäivänä.
Niin, se riski siinä tietenkin on, mutta arvon alenemisen kestän kyllä jos sellainen yllätys eteen sattuu tai talo vaikka palaa jne. Mutta sitä en kestä että menettäisin miehelle osuuteni, joka on tällä hetkellä noin 80 000e.
Miten siis laki suhtautuu siihen jos haluan osituksen viiden vuoden päästä ja mies ei? Riitatilanteessa tietty pitäis hankkia pesänjakaja (vai mikäseoli) ja sekin maksaa, mutta eniten pelottaa, että jossain kohtaa oikeuteni hakea ositusta raukeaa, enkä saa mitään?
Ositukselle ei ole aikarajaa, viimeistään se on tehtävä toisen kuoltua. Tietenkin se on hankalampaa kun aikaa on kulunut, mutta tosiaan se tehdään viimeistää toisen kuoltua, muuta aikarajaa ei ole.
Onko talosta velkaa? Miten olet laskenut tuon 80000e omaksi osuudeksesi? Onko teillä muuta omaisuutta kuin asunto?
Verottaja muodostaa kiinteistöstä kiinteistöyhtymän sille ajanjaksolle, joka jää eron ja osituksen väliin. Itse aikoinani selvittelin monenlaiset vaihtoehdot eron jälkeen, aluksi yritettiin vuoroasumista talossa ja kävin asianajajan luona kysymässä, olisiko järkevää tehdä jonkinlainen yhteisomistajuussopimus kiinteistöstä. Asianajajan neuvo oli se, että ei kannata, selkeintä on tehdä ositus, jolloin jompikumpi ostaa toisen pois. Tämä sen vuoksi että eron jälkeen elo ei aina ole ruusuista etkä sinäkään varmaan lempeästi hymähtele sille, että exäsi tuo yhteisomistuksessa olevaan kotitaloonne uuden naisen asumaan. Kiinteistön huollon ja ylläpidonkin kannalta on parempi, että sinun ei tarvitse vastata exäsi kuluista ja mahdollisesta kiusanteosta (voihan sen putkivahingon aiheuttaa tahallaankin). Parempi erota taloudellisesti kerralla kuin pitkittää löysässä hirressä elämistä. Sinä saat rahasi talosta ja exällesi myönnetään lainaa, kun on talo sen vakuutena. Lapset kasvavat ja ex voi myydä talon myöhemmin tai sitten maksattaa uudella naisellaan asuntolainansa.
"voihan sen putkivahingon aiheuttaa tahallaankin"
Erittäin hyvä pointti. Talon arvoa voi ihan piruuttaan laskea monella tavalla. Ei se mitään, jos itsekin siitä kärsii, mutta se ilo, että saa toisen mielen happamaksi. Voi jee.
Voihan sitä lykätä mutta se joka ei asu siinä asunnossa voi vaatia hyvityystä siltä joka asuu yhtteisessä talossa mutta jos kekenänne pystytte sopimaan asian eikä toinen vaadi hyvitystä vaikka 5v niin voi niin tehdä. Joissain tapuksessa toinen puoliso on pitkittnyt osituksen tekoa ja toinen ottanyt asioista selvää ja vaikka 5 vuodelta lasketaa 500€ hyvitystä siltä jokaasuu yhteisessa asunnossa niin tekee 30 tonnia ja se on menelle tullut yllätyksenä jos pitkittää osituksen tekoa.
Ei kannata lykätä ositusta. Ihan turhaa ajanhukkaa. Tosiasiat kannattaa kohdata heti; ellei miehellä ole varaa lunastaa osuuttasi, talo myyntiin.
PS. "Lasten koti" on vanhempien/vanhemman luona. Ei talo, asunto ole koti. Kodin tekevät ihmiset.