Onko muilla ollut eron jälkeen vaikeuksia kavereiden kanssa?Minusta tämä kaikki on vielä vaikeampaa, kun kaverit eivät tiedä miten suhtautua. Ovat olleet minun ja mieheni "yhteisiä" kavereita ja nyt minun on pitänyt jo monta kertaa pahoittaa mieleni, kun ei asiat ota onnistuakseen. Mikään ei palaa enää ennalleen......:(Olen niin hajalla.
vastaavia
kokemuksia?
5796
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
ero ahdistaa muita koska joutuvat ajattelemaan omankin parisuhteensa "täydellisyytä!
Eron jälkeen yhteisten kavereiden suhtautuminen muuttuu.Mutta jos niissä kavereissa on jo todellisia ystäviä se kyllä säilyy ja jopa vahvistuu. Itselläni on parhaaksi ystäväksi (isolla YY:llä) tullut ex-mieheni sisko ja on muuten ihminen jolle voin kertoa aivan kaikki asiat. Nenä pystyyn, huomaat kyllä ketkä on ystävyytesi arvoisia. Yritä iloita pienistäkin asioista.Omat voimavarani oli eron jälkee(n.2v.sitten) nollassa. Nyt jo aurinko paistaa, huomenna tanssimaan... ihanaa...
Minä menetin kaikki kaverini ja ystäväni eroni myötä, aluksi se tuntui pahalta kun juuri silloin olisin tarvinnut ystäviä, mutta nyt kymmenkunta vuotta jälkeen päin ajattelen, ehkä se oli hyvä, sain pikkuhiljaa uusia ystäviä, ystäviä jotka eivät muistuta menneisyydestä ja ovat MINUN ystäviä.
Useimmat ystäväni tiesivät vaikeuksistamme jo ennen eroa, ja näkivät miten rikki olin. He pysyivät rinnallani eronkin jälkeen. Yksi ystävä sen sijaan katsoi hyväksi närkästyä erostamme - nimenomaan minulle - ja päätti alkaa exän ystäväksi. Kutsui sitten exän lapsiemme kanssa mökilleen ja kaveerasi niin mahdottomasti että! Ennen tämä ystävä ei ollut voinut sietää kyseistä miestä, joten aika oudolta tuntui. Harmi sinänsä, että olimme toistemme lasten kummejakin, välit eivät ole koskaan korjaantuneet. No, onneksi kaikki eivät toimineet samalla tavalla. Hädässä ystävä tunnetaan...
heippa!olen itse hiljattain eronnut ja yksi todellinen ystävä on jäljellä ja se ystävä on itse eron joskus kokenut jotenka tietää miltä tuntuu minusta nyt ja tietää myös että olkapää ja juttelu kaveri on todella tarpeen...mutta oma siskoni välttelee minua ja ex-miestäni kuin ruttoa?!ihan kuin olisimme sairastuneet johonkin tarttuvaan tautiin ja se vi******ja muut tutut katselee pitkin seiniä ja puhuu kaikkee muuta ei mene minun järkeen..tsemppiä sulle.