Metsoa ei olisi ja Rauma-Repolan suurin toimiala olisi syvänmerenlaitteet. Näin olisi saattanut käydä, ellei Yhdysvallat olisi näkymättömillä mutta tehokkailla keinoilla tuhonnut suomalaisten bisnestä. Vuorineuvos Tauno Matomäki paljastaa tässä ensi kertaa taustat sukellus-pallo-operaatiosta, joka johti hänet suurvaltapolitiikan syövereihin.
"Enää en sekaannu mihinkään missä voi mennä vettä korviin”, sanoo Rauma-Repolan entinen pääjohtaja, vuorineuvos Tauno Matomäki happamasti.
Kovien kokemusten syy on Rauma-Repolan Neuvostoliittoon vuonna 1987 toimittamat syvänmeren sukellusalukset. Kaksi kuuteen kilometriin sukeltavaa tutkimusvedenalaista käsittänyt toimitus sai aikaan painostavan diplomaattisen tilanteen Suomen, Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välille. Kriisin seurauksena Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA tuhosi Rauma-Repolalta erittäin lupaavan bisnesalueen, josta oli määrä kehittää yksi yhtiön päätoimialoista.
Konepajakonserni Rauma-Repola oli tuohon aikaan Suomen kuudenneksi suurin yritys, joka työllisti lähes 18 000 henkeä. Osaa yhtiön toiminnoista jatkaa nykyinen Metso Oyj. Jos Rauma-Repola olisi saanut rakentaa meriteollisuuttaan, yhtiö olisi Matomäen arvion mukaan saattanut valita sen päätoimialakseen ja myydä puunjalostuskoneisiin liittyvät toimintonsa. Rauma-Repola olisi tässä tapauksessa edelleen menestyvä yhtiö ja Metso olisi jäänyt syntymättä.
Sukellusalukset olivat Yhdysvalloille kuuma peruna, koska sillä itsellään ei ollut - eikä ilmeisesti ole edelleenkään - yhtä syvälle sukeltavia ja yhtä toimintakykykyisiä aluksia kuin venäläiset Mir I ja Mir II. Ne ovat tänäkin päivänä ylivoimaisesti parhaat tähän tarkoitukseen tehdyt alukset. Mirit esiintyvät näyttävästi esimerkiksi Steven Spielbergin Titanic-elokuvassa. Niillä tehtiin myös ensimmäiset tutkimukset uponneeseen Kursk-sukellusveneeseen. Syvänmeren sukellusalukset työskentelevät turvallisuussyistä pareittain samalta tukialukselta.
Yhdysvaltain puolustusministeriö Pentagon pelkäsi venäläisten pääsevän Mireillä esimerkiksi noukkimaan pois ydinsukellusveneiden paikannuslaitteita, joita amerikkalaisilla on valtamerten pohjalla. Matomäellä ei ole tietoa, että Mirejä olisi todella käytetty sotilaallisiin tarkoituksiin, mutta ”piru sen tietää, mitä kaikkea niillä voisi tehdä”.
Mirien käyttöä salaisiin operaatioihin rajoittaa olennaisesti, että ne tarvitsevat pinnalle tukialuksen joka paljastaa niiden sijainnin.
Yksi peruste amerikkalaisten pelkoon on, että puolet Yhdysvaltain suurkaupungeista sijaitsee syvänmeren altaiden äärellä. Venäjällä ainoa tällainen kaupunki on Vladivostok.
http://www.tekniikkatalous.fi/metallitekniikka/2008-12-05/CIA-tuhosi-Rauma-Repolan-parhaan-bisneksen-3263996.html
"Enää en sekaannu mihinkään missä voi mennä vettä korviin”, sanoo Rauma-Repolan entinen pääjohtaja, vuorineuvos Tauno Matomäki happamasti.
Kovien kokemusten syy on Rauma-Repolan Neuvostoliittoon vuonna 1987 toimittamat syvänmeren sukellusalukset. Kaksi kuuteen kilometriin sukeltavaa tutkimusvedenalaista käsittänyt toimitus sai aikaan painostavan diplomaattisen tilanteen Suomen, Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välille. Kriisin seurauksena Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA tuhosi Rauma-Repolalta erittäin lupaavan bisnesalueen, josta oli määrä kehittää yksi yhtiön päätoimialoista.
Konepajakonserni Rauma-Repola oli tuohon aikaan Suomen kuudenneksi suurin yritys, joka työllisti lähes 18 000 henkeä. Osaa yhtiön toiminnoista jatkaa nykyinen Metso Oyj. Jos Rauma-Repola olisi saanut rakentaa meriteollisuuttaan, yhtiö olisi Matomäen arvion mukaan saattanut valita sen päätoimialakseen ja myydä puunjalostuskoneisiin liittyvät toimintonsa. Rauma-Repola olisi tässä tapauksessa edelleen menestyvä yhtiö ja Metso olisi jäänyt syntymättä.
Sukellusalukset olivat Yhdysvalloille kuuma peruna, koska sillä itsellään ei ollut - eikä ilmeisesti ole edelleenkään - yhtä syvälle sukeltavia ja yhtä toimintakykykyisiä aluksia kuin venäläiset Mir I ja Mir II. Ne ovat tänäkin päivänä ylivoimaisesti parhaat tähän tarkoitukseen tehdyt alukset. Mirit esiintyvät näyttävästi esimerkiksi Steven Spielbergin Titanic-elokuvassa. Niillä tehtiin myös ensimmäiset tutkimukset uponneeseen Kursk-sukellusveneeseen. Syvänmeren sukellusalukset työskentelevät turvallisuussyistä pareittain samalta tukialukselta.
Yhdysvaltain puolustusministeriö Pentagon pelkäsi venäläisten pääsevän Mireillä esimerkiksi noukkimaan pois ydinsukellusveneiden paikannuslaitteita, joita amerikkalaisilla on valtamerten pohjalla. Matomäellä ei ole tietoa, että Mirejä olisi todella käytetty sotilaallisiin tarkoituksiin, mutta ”piru sen tietää, mitä kaikkea niillä voisi tehdä”.
Mirien käyttöä salaisiin operaatioihin rajoittaa olennaisesti, että ne tarvitsevat pinnalle tukialuksen joka paljastaa niiden sijainnin.
Yksi peruste amerikkalaisten pelkoon on, että puolet Yhdysvaltain suurkaupungeista sijaitsee syvänmeren altaiden äärellä. Venäjällä ainoa tällainen kaupunki on Vladivostok.
http://www.tekniikkatalous.fi/metallitekniikka/2008-12-05/CIA-tuhosi-Rauma-Repolan-parhaan-bisneksen-3263996.html
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.