Joitakin aikoja sitten sain tietää mieheni rinnakkaissuhteesta, jota oli jatkunut hieman yli puoli vuotta. Kaikkien ohjeiden mukaan istuuduin persiilleni ja mietiskelin asioita ihan itsekseni.. Siis mietin parisen kuukautta, ettei vain siinä ensi kiukussa tekisi mitään hätiköityä.
Puolison kanssa en keskustellut. Annoin miehen niin ikään olla omassa olossaan ja miettiä(?) asioita.
Toissa viikolla sitten tein ratkaisun ja laitoin eron vireille. Hänellä oli omat aatoksensa uskottomuutensa syystä ja minulla omat aatokset siitä, kuinka tälle liitolle tulisi lopulta käymään. Ja olin asian pähkäillyt mielessäni niin, että mieheni täytyy olla kiintynyt toiseen, jos suhdetta jatkuu niinkin pitkään.
Mies sai eron hakemisesta kamalan "kohtauksen". Alkoi huutaa ja itkeä, että tuhoan meidän liiton, jossa ei loppujen lopuksi ole mitään hätää; taloudellisesti menee hyvin ja hän väittää rakastavansa. Lapsia meillä ei ole.
Nyt en ymmärrä.. Tietoinen riski oli aloittaa rinnakkaissuhde, eikö totta? Tiedossa oli myös se, että petettynä minulla on oikeus päättää, haluanko enää jatkaa liittoani, eikö näin? Mutta miksi ihmeessä nyt minä tuhoankin liiton?! Eikö liitto ole jo silloin ohi, kun tarvitaan rinnakkaissuhde? Miksi pettäjä haluaakin sitten jatkaa väen väkisin liittoa?!
Asiallisia kommentteja, kittos!
Puolison kanssa en keskustellut. Annoin miehen niin ikään olla omassa olossaan ja miettiä(?) asioita.
Toissa viikolla sitten tein ratkaisun ja laitoin eron vireille. Hänellä oli omat aatoksensa uskottomuutensa syystä ja minulla omat aatokset siitä, kuinka tälle liitolle tulisi lopulta käymään. Ja olin asian pähkäillyt mielessäni niin, että mieheni täytyy olla kiintynyt toiseen, jos suhdetta jatkuu niinkin pitkään.
Mies sai eron hakemisesta kamalan "kohtauksen". Alkoi huutaa ja itkeä, että tuhoan meidän liiton, jossa ei loppujen lopuksi ole mitään hätää; taloudellisesti menee hyvin ja hän väittää rakastavansa. Lapsia meillä ei ole.
Nyt en ymmärrä.. Tietoinen riski oli aloittaa rinnakkaissuhde, eikö totta? Tiedossa oli myös se, että petettynä minulla on oikeus päättää, haluanko enää jatkaa liittoani, eikö näin? Mutta miksi ihmeessä nyt minä tuhoankin liiton?! Eikö liitto ole jo silloin ohi, kun tarvitaan rinnakkaissuhde? Miksi pettäjä haluaakin sitten jatkaa väen väkisin liittoa?!
Asiallisia kommentteja, kittos!
Vastaukset 10
Vanhimmat
Elämässä on otettava riskejä, mutta miksi eroa pidetään aina "ratkaisuna", vaikka se on luovuttamista? Joskus vain tulee tilanteita, joiden ohittamisesta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Rinnakkaissuhde ei tarkoita ollenkaan sitä, etteikö miehesi voisi rakastaa sinua ja olla naimisissa kanssasi eikä ollenkaan väen vängällä.
Avioliitossa on kaksi ihmistä, joilla on tällä hetkellä aivan eri aatokset jatkosta. Niin kuin sanoin, mietin itseni kanssa pitkään; siis voinko jatkaa elämää mieheni kanssa tapahtuneesta huolimatta. Uskottomuus ei unohdu koskaan, mutta parhaimmillaan sen tiedon kanssa voi elää arkea niin, ettei se ole mielessä jatkuvasti negatiivisena peikkona.
Kuuntelin itseäni ja olen rehellinen. En voisi enää luottaa. Minulle jokainen tärkeä ihmissuhde perustuu aina luottamukseen. Ei riitä, että luottaa kumppaniin, täytyy uskaltaa luottaa myös itse suhteeseen. Minä en tee enää kumpaakaan.
Ratkaisuja tällaisessakin tilanteessa on varmasti ainakin kaksi: erota tai jatkaa. Minulla ei ole halua laittaa kumpaakaan meistä siihen "rääkkiin", jota vaatisi luottamuksen uudelleen rakentaminen. Ja kun siitä ei ole edes mitään takuita. Enkä halua pakottaa itseäni toisen ratkaisuun, jos se ei siltä tunnu.
Uskottomuus on tietoinen valinta ja siinä tietoisesti laitetaan olemassa oleva parisuhde vaakalaudalle. Lisäksi ongelmia aiheuttaa tuo toinen nainen, jonka mies heitti heti ulos. Nyt tuo toinen on soitellut minulle ja kertonut, että on muuttamassa kotiimme, että josko minä pitäisin liirettä pois muutossa. No, ositus vasta menossa, niin ei tässä kenenkään tarvitse mihinkään lähteä.
Mutta ymmärrän todella hyvin sen, mitä tarkoitit. Kaikenlaisia kriisejä mahtuu niin parisuhteeseen kuin sen yksilöidenkin elämään. Joku tarttuu pulloon, toinen pettää. Joku alkaa syöpöttelemään. Jostain asiasta haetaan helpotusta omaan pahaan oloon. Uskon, että joillekkin uskottomuuden jälkeen jatkaminen on mahdollista - ainakin jos on lapsia niin toivoo, että perheet yrittäisivät korjata tilanteen. Meillä ei ole; 11 vuotta olemme olleet yhdessä joista 7 naimisissa.
Kiitos hyvästä kommentista =) Aikaa onneksi jo sen verran mennyt, että ei suuria tunnekuohuja päällä.
Miksi pettäjä haluaakin sitten jatkaa väen väkisin liittoa?!
siihen sanoisin että riippuvuus ja oma itsetunto on josssain maton alla.
Ja siksi parempi lopettaa liitto tähän. Oman puolison "omahoitajaksi" en taällaisessa tilanteessa halua lähteä.
Nyt jälkeenpäin, kun luin tarinasi täältä, sain ahaa -elämyksen. Samanlaisen miehen, kuin tuleva ex-miehesi, kanssa on minulla se suhde. Olen vain toinen nainen.
Näyttäisi siltä, että miehet haluavat pitää kakun ja syödä sen. Kuvittelevat varmaan, että voivat pompottaa sekä vaimoaan että toista naista mennen tullen.
Itse erosin petettyäni. En voinut elää liitossa, jossa en luota itseeni. Petettyäni ja hyvän ystävän sanottua, uskoin, että liittomme on ohi. En vain nähnyt sitä aiemmin. Pettäminen oli minulle sellainen piste ii:n päälle. Jos liitossa olisi ollut kaikki kohdallaan, en varmaan olisi edes harkinnut pettämistä. Ja tämä ainokainen kerta sai minut tajuamaan, kuinka huonosti liittomme voi. Ex-mieheni ei pettämisestä tietääkseni (huom!) tiennyt. Minä lähdin.
Nyt exllä on uusi ja hän näyttää tyytyväisesltä. Minä olen tyytyväinen elämääni, mutta tyytymätön toisen naisen osaan. En halua rikkoa enempää kuin olen jo rikkonut, mutta voinko estää toisen liiton sortumisen vain sillä, että jätän moninkertaisen pettäjän? Jos joku ihmettee tätä viimeistä virkettä, niin selitys löytyy "Toisen naisen mietteitä" -otsikon alta.
"mutta voinko estää toisen liiton sortumisen vain sillä, että jätän moninkertaisen pettäjän?"
Tuo kohta oikestaan kertoo, missä sinun suhteessa on kyse. Siis voi todellakin olla, että kriisiin ajautuneessa suhteessa kuvioihin tulee rinnakkaissuhde. Paljastuminen saattaa pakottaa parin puntaroimaan suhdetta ja jos suhde korjataan, niin rinnakkaissuhde "kuolee" pois.
Mutta jos onkin kyseessä tapa-pettäjä, niin silloin uskottomuutta on, vaikka liitossa ei sitten loppujen lopuksi olisikaan mitään vikaa tai että kyseessä petäjän henk. koht. esim. ikään, työhön tms. liittyvä sisäinen kriisi.
Ja leikitään hetki jos leikkiä.. Mies eroaa ja aloittaa parisuhteen kanssasi. Kuinka reagoit, kun arkistuneeseen suhteeseen ilmaantuu kriisin poikasia? Mietitkö, että kumppani hakeutuu toiseen syliin hakemaan apua parisuhdeongelmiin? Luulen, että pelosta muodostuisi sinulle vankila.
Niin, miksi pettää ja sitten yllättäen nähdäkkin kamalasti vaivaa sen takia, ettei haluakkaan erota..? Tätä minäkin nyt mietin ja ihmettelen..
Olen usein itsekin miettinyt, miten kävisi kuvailemassasi "jos" -leikissä. En tiedä, miten reagoisin kriisin sattuessa, mutta sen tiedän, että pettämistä en anteeksi antaisi, ja potkisin miehen pellolle samantien. Ehkä pelko ei tulisi niin voimakkaana, koska olen itsekin tehnyt syrjähypyn. Toisaalta tiedän, mikä voi olla se pahin ratkaisu kriisin sattuessa, ja osaisin selvittää kriisin ennen kuin tilanne ajautuu pettämisen tielle. Mutta sitähän ei kukaan voi ennalta arvata enkä edes ryhdy sitä tässä vaiheessa pohtimaan.
Ja kuka sitä tietää, mitä elämä tuo tullessaan?
Niin, oletko ajatellut sitä, että kyllä miehesi varmasti rakastaa sinua ja haluaa olla kanssasi vaikka "elämänsä loppuun asti" tästä rinnakkaissuhteesta huolimatta.
Meitä vain on sellaisia ihmisiä, jotka olemme onnellisesti naimisissa, mutta silti seksuaalisuus on vahva ja voimme pitää pelkän hyvän seksin takia rinnakkaissuhdetta. Se on vain puhdasta ja kaunista seksistä, toisesta välittämistä ja hetkittäistä pakoa arjesta. Rakastajan / rakastajattaren kanssa kun ei tarvitse kasvattaa lapsia, suunnitella talon remonttia, tehdä asuntokauppoja, väitellä tai tapella kasvatusmetodeista, rahan käytöstä, yms. Elämä on ihmeellistä, sitä se on! Voipi jopa kestää vaikka vuosiakin tälläinen rinnakkaissuhde. Silloin se toimii parhaiten kun molemmat ovat varattuja ja tahoillaan onnellisessa perhe-elämässä eläviä!
.., että kyseessä voi olla pelkkä seksi jne. Ja hyväksyn se, että mieheni ajattelee näin.
Mielestäni on vähintäänkin reilua, että minuakin ymmärretään. Koen olevani väärä kumppani miehelleni, koska en itse halua samanlaista suhdtta itselleni, mutta en halua sitä miehellänikään olevan.
Olemme siis tässä asiassa niin erilaiset, ettei yhteiselämällämme ole tulevaisuutta.
Ymmärrän hyvin että et haluasi jatkaa suhdetta miehen kanssa joka viitsii tehdä tuollaista ja vielä koittaa laittaa sen sinun syyksi kun haet eroa.
Itse olen ajatellut aina silloin tällöin mitä tehdä kun luottamus toiseen on aika vähissä...En pysty enää luottamaan kun mieheni lähtee yksin juopottelemaan kun on 7vuoden aikana tullut ilmi ainakin 6-7 uskottomuutta ja jokainen niistä on sattunut todella paljon.
Miksi jäädä kun toinen satuttaa niin paljon??aina pyydetään anteeksi ja sanotaan ettei enää ikinä mutta mistä sen tietää.