en kestä enää

pellepelkuri

Olen 19v nuori ja pelot hallitsevat elämääni. Tuntuu että koko ajan pitäisi olla jotain pelättävää. Pelkään sairauksia mutta samalla pelkään lääkärille menoa. Jouduin viime viikolla varaamaan itselleni ajan lääkärille ja jo pelkkä puhelu sinne sai minut melkein sydänkohtauksen rajalle. Sain huomiseksi ajan ja nyt jo pelottaa. Pelottaa se että jos jotain löytyykin ja sitten pelottaa se että jos mitään ei löydy ja teen itseni vain naurunalaiseksi. Siinä olivat lievinmmät pelkoni. Pelkään kuollakseni painajaisiani ja en esimerkiksi niiden takia uskalla mennä tietyn metroaseman ohi jollei ole ihan pakko. Koska useimmat painajaiseni sijoittuvat kuitenkin kotiini istun huoneessani päivät pitkät paniikissa, tällä hetkellä mummolla on ainoa paikka josta en ole nähnyt painajaisia joten vietän siellä aikaa niin paljon kuin on mahdollista. Huolehdin toisista ihmisistä ihan liikaa. Erityisesti sisarukseni ovat jatkuva huolenaiheeni. Haluan että he vain pysyvät kotona jotta tiedän että he ovat turvassa ja usein suostuttelen heitä jäämään kotiin mielummin kuin että he menisivät leikkimään ystäviensä kanssa. Minulla itselläni ei ollut rajoitettua lapsuutta ja tiedän tekeväni väärin kun rajoitan heidän elämäänsä omien pelkojeni takia. Lisäksi en selkeästikkään ole tunteellisesti stabiili. Nykyään mitä kummallisemmat asiat meinaavat saada minut itkemään. Tuntemattomille puhuminen meinaa tuoda kyyneleet silmiin. Lisäksi olen säästänyt rahoja lomakohteeseen ja olen katsellut eri lomamaa vaihtoehtoja. Tämäkin sai minut itkemään enkä yhtään tajua mikä minua vaivaa. Tosin tuskin uskallan lähteä lomailemaan koska minulla on lentopelko joka on myös tullut tyhjästä. Viimeksi lentokoneella matkustaessani mitään pelottavaa ei edes tapahtunut se oli hauska kokemus. Tämä pelko on vain tullut jostain näiden muiden pelkojen kanssa? Tällainen elämä on todella stressaavaa ja olen todella väsynyt. Pyydän, mitä voisin tehdä tilanteen parantamiseksi jos sitä edes voi parantaa enää.

8

200

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • herkän.tytön.äiti

      Kyllä voi parantua, ja ainakin oppia hallitsemaan pelkonsa. Sinulla kuulostaisi olevan jonkinlainen yleinen angsti, kohdistuu koko elämään?
      Eihän noin voi elää. Jospa uskaltaisit mennä sinne lääkärille ja kertoa siellä sama kuin täällä? Jos luulet että auttaa, ota kopio omasta kirjoituksestasi ja näytä se lääkärille.
      Parasta olisi, jos voisit saada psykoterapiaa. Pelkkiä rauhoittavia nappailemalla elämä jää puolinaiseksi ja rajoitetuksi, sitä paitsi ne koukuttavat ja aiheuttavat tottumusta ja toleranssi nousee koko ajan.
      Jos pääsisit sen juurelle, mistä pelkosi juontuvat ja saisit apua sen ymmärtämiseen ja hallitsemiseen, saisit elämäsi takaisin! Näin kävi minun tyttärelleni joka linnoittautui kotiin jo 14-vuotiaana. Avun hyväksyttyään ja saatuaan on kuin toinen ihminen. Työskentelee vakityössä pankissa ja on sosiaalinen ja avoin! Pelot on edelleen siellä, mutta hiljaisina kuiskauksina taustalla, ikään kuin taustamelua niin kuin hän itse sanoo. Hän on nyt oman elämänsä herra ja säätelee sitä itse, ei pelot.
      Kunpa nyt uskaltaisit ottaa sen ensimmäisen askeleen!

    • pellepelkuri

      No kiitos. En oikein tiedä mistä sitä apua saisi. Näin viimeyönä KAKSI painajaista sisaruksistani ja en voi päästää heitä enään silmistäni. Olen aivan umpipaniikkissa, elämä tuntuu unelta. En halua hullujen huoneelle mutta jos haen apua joudun sinne. Mitä oikein teen.

    • affadffa

      Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö.

    • Tiutauk

      Kuulostaa yleistyneeltä ahdistuneisuushäiriöltä ja sosiaalisten tilanteiden pelolta. Siis ihan tällä lailla mutu-huttupohjalta, mikään ammatti-ihminen en ole, vaan itsellä diagnoosina sosiaalisten tilanteiden pelko, joten aihe on jossain määrin tuttu.

      Soita lääkärille/ terveyskeskukseen ihan ensiksi. Yleislääkärin vastaanotto on varmasti ihan ok. Siellä osataan kertoa, mitä kannattaa seuraavaksi tehdä. Jos tuntuu, että et tiedä mitä sanoisit, niin kirjoita paperille kotona valmiiksi ja anna lappu lääkärille, jos tuntuu ettet pysty puhumaan. Oletko kertonut asiasta ystäville/ perheellesi?

    • pellepelkuri

      En ole kertonut kellekkään. Pelkään ihan hirveästi. En haluaisi lääkärille, en minä ole hullu, olen vain pelokas. Tiedän itsekkin että pelkoni ovat aika naurettavia. Olen hirveä häpeissäni että pilaan sisarusteni lapsuuden omilla peloillani. Pitää käydä lukemassa tuosta yleisestä ahdistuineisuushäiriöstä, ehkä saan itseni ylös täältä suosta. Kiitos.

      • etolehullu

        Olen 23 vuotias mies ja olen käynyt ja käyn läpi samaa. Pelkäsin kuollakseni milloin mitäkin sairautta. Päivät meni pelätessä ja masentuessa, kuolemaa yhä uudelleen ajatellessa. Miltä tuntuu kun menettää kaiken, kuolla kun elämä on vasta edessä. Nyt olen pikkuhiljaa oppinut rahoittamaan itseäni, kääntämään ajatukset muualle, vaikka se aluksi tuntui mahdottomalta ja turhalta. Pelkäämisestä tuli kiierre, pakkomielle. Nyt tietystä syystä johtuva kova pelko muuttunut enempi päivittäiseksi ahdistukseksi ja levottomuudeksi. Yleistynyt ahdistuneisuus siis.
        Luulen että pelkojesi taustalla pohjimmillaan heikko itsetunto ja arvostus: minussa on jotain vikaa, kuolen varmasti pian tai jotain muuta kauheaa sattuu minulle tai läheisilleni. Tästä seurausta pakonomainen tarve huolehtia ja pelätä, käydä pahimmat skenaariot läpi uudelleen ja uudelleen, joko valveilla tai unissa. Ihankuin huolehtiminen ratkaisisi ongelman tai etäisi sen.
        koita nähdä asia pelkäämisen, ei itse ongelman kannalta. Vaikeaa, kun pelon aihe tuntuu niin aidolta, tiedän. Pikkuhiljaa huomaat tunnistavasi pelon ja opit tiedostamaanenemmän että se on vain yksi piirteesi, pelkkä tunne joka puskee läpi itsepintaisesti. Älä estele sitä, sano sille että tulkoon vain. Kirjoita pelkosi paperille ja puhu ammattilaiselle. Herkkyydessä ei ole hävettävää, siinä on hyvätkin puolensa.


    • monellamuullakin

      Et ole yksin. Hyvä että 23-vuotias kertoo.

      Mene vain lääkärin tai psykiatrin juttusille. On hyvä kertoa muille.
      Sinua nyt vain jokin ahdistaa. Yhdessä pohditte tilannettasi ja saat tukea.

      Hyvä että osaat avautua, siitä se lähtee.

      Soita ja tilaa aika.
      Tsemppiä sinulle ja voimia!

      Oliskohan täällä lisää tietoa?
      https://www.mielenterveystalo.fi/Pages/default.aspx

    • Bbjack

      Oli/on just itellä aika vastaava tilanne. Kävin TKssa pari kertaa. Ensin sain rauhoittavia ja sitten jo käynnillä rauhoittavien vaikutuksessa masennuslääkkeitä sekä lähetteen psykiatrian polille. Siinä apu minulle. Kiitos mutta ei käy näin. Oma apu paras apu. Noiden lääkefirmojen agenttien jota lääkäreiksi kutsutaan "apuun" en luottaisi yhtään jollet sitten halua olla huumattuna lopun ikääsi.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kuka maksaa Elokapinan töhrinnän?

      Vieläkö tukevat Elokapinan toimintaa mm. Aki Kaurismäki, Sofi Oksanen, Paleface, Koneen Säätiö ym. ? Kenen kukkarosta ot
      Maailman menoa
      591
      4071
    2. Muuttaisiko viesti mitään

      Haluaisin laittaa viestin, mutta muuttaisiko se mitään. Oletko yhä yhtä ehdoton vai valmis kyseenalaistamaan asenteesi j
      Ikävä
      48
      3418
    3. Valpuri Nykänen elokapina

      Aikas kiihkomielinen nainen kun mtv:n uutiset haastatteli. Tuollaisiako ne kaikki on.
      Maailman menoa
      66
      2959
    4. Jos sinulla kiinnostaisi

      Nyt, miten antaisit minun ymmärtää sen?
      Ikävä
      38
      2901
    5. Oon vähän ihastunut suhun nainen

      Vaikka toisin jokin aika sitten väitin mutta saat mut haluamaan olemaan parempi ihminen :)
      Ikävä
      19
      2234
    6. Jospa me nähtäisiin

      Sinne suuntaan menossa🤣
      Ikävä
      32
      2171
    7. Se että tavattiin

      Hyvin arkisissa olosuhteissa oli hyvä asia. Olimme molemmat lähestulkoon aina sitä mitä oikeasti olemme. Tietysti pieni
      Ikävä
      12
      2107
    8. Elämä jatkuu

      Onneksi ilman sinua
      Ikävä
      29
      1935
    9. Oot pala mun sielua

      Jos toivot, että lähden mä lähden. Jos toivot, että jään mä jään. Koen, että olet mun sielunkumppani, mutta lämmöllä my
      Ikävä
      17
      1930
    10. Hei T........

      Ajattelin kertoa että edelleen välillä käyt mielessä.... En ole unohtanut sinua, enkä varmasti ikinä... Vaikka on kulunu
      Suhteet
      47
      1879
    Aihe