Tässä tullut "sinkkuiltua" vuoden verran ja mukavaa on ollut. Vähän noloa kun muutama ihan kiva nainen työpaikalla on alkanut huomioimaan sen myötä. Ei ne nyt suoraan ehdottele mutta rivien välistä voi kyllä lukea. Kotikasvatuksen ja opiskelun myötä minulla kyllä mättäisi sotkeentua työkaveriin. Joka ikisessä johtamista käsittelevässä teoksessa varoitetaan tästä, seuraukset voivat olla arvaamattomia ja työpaikan vaihto edessä jommalla kummalla.
Olenko vaan tiukkapipo vai kyteekö tässä totuuden siemen....?
Olenko vaan tiukkapipo vai kyteekö tässä totuuden siemen....?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Missäs työskentet
Työpaikka voi vaihtua muutenkin, eikä mikään estä tutustumassa uusiin ihmisiin "muuten vaan"? Mieti asiaa sitten jos oikeasti jostain naisesta kiinnostut. Nyt kuulostaa siltä että tuo kiinnostus on vain pinnallista.
No juu, sanoinhan että ihan kivoja naisia ovat ja ihan muuten vaan olemme tutustuneet. Ei minulla ainakaan muuta ole mielessä kun työkaveruus ja kun en nyt tällä hetkellä halua sotkeutua mihinkään mitä sitten en kuitenkaan hallitse. Pääasiahan on että on ihmissuhteita oli ne sitten millaisia tahansa, harva meistä ykinkään pärjää.
Asiat ei aina ole niinkuin itse olettaa. Kannattaa ottaa selvää.
Tuokin kyllä pitää paikkaansa.
Tyopaikka ja romantiikka ei kulje käsikädessä.
Tyokaverit ovat vain tyokavereita. Tunteiden sotkeminen tyokuvioihin ei yksinkertaisesti kuulu tyopaikalle. PALKKAA maksetaan täysipanoksisestä tyostä, tunteitten epätasapaino vie energiaa tyopanoksesta. Se ei ole reilua ketään kohtaan.
Liian usein romantiikan loppuminen aiheuttaa liikaa kitkaa, jopa niin ettei sama tyopaikka sovi enää aoi.lle. Mielenrauhan takia jompi kumpi poistuu tai poistetaan paikalta, joskus tuhoisin seurauksin.
Tuo ei ole tuulesta temmattua, vain yksinkertaisesti liian usein koettua ja todistettua faktaa.
No näin minäkin ajattelen asiaa, työnantaja on palkannut minut tekemään annettuja työtehtäviä ja niihin ei kyllä käsittääkseni kuulu piehtarointi työkavereiden kanssa. Itse asiassa on selvinnyt että duunissa on parhaimillaan käynnissä kaiken näköisiä säätöjä eikä oikein näytä hyvältä.
Minä olen avoimesti kahvipöytäkeskusteluissa kertonut että en koskaan voisi sekaantua duunikaveriin ja että en hyväksy sellaista....toivon todellakin että saan olla rauhassa kaikilta yrityksiltä..
Ite olin keskijohdossa, alaisena useita naisia. Ihan fiksuja koulutettuja mukavia, varattujakin osa.
Vuosien aikana useampikin teki tuttavuutta ja antoi ymmärtää kiinnostuksesta, myös varatut. Työkaverit, miehet oli kateellisia naisilta saamastani huomiosta.
Mutta oli olevinani korrekti ja järkevä/fiksu joka ei sekaannu alaisiin tai muiden naisiin, periaatteen mies!.
Voi vittu että nyt harmittaa, olis mukava nyt vanhempana muistella miten aikoinaan pani ja rietasteli oikein pitkään ja hartaudella muutamaa varattua hoikkaa 26-30v perheenäitiä.
Mutta tyhmä kun olin en käyttänyt tilaisuutta hyväksi..ei toistu enää..