Tällä palstalla on tullut useampaan kertaan ilmi se, että työttömyystilastoja kaunistellaan eri tavoin – puhtaasti poliittisista syistä. Laskentatavatkin ovat mielenkiintoisia; tilastokeskuksen ja työvoimaministeriön luvut eroavat kohtalaisesti toisistaan. Onko kenelläkään mitään tietoa siitä, mistä saisi ”oikeaa” tilastoitua tietoa työttömyydestä, vai olisiko työllisyys parempi mittari? Eri viranomaistahoille kuten verottajalle kertyy kuitenkin koko ajan tietoa siitä, paljonko palkkatuloja on maksettu ja työtunteja tehty, niin yrityksissä kuin julkisella puolella. Luulisi noiden olevan luotettavampi mittari kuin työttömyys, puhumattakaan osa-aikaisista töistä.
Kysymys
Utelias
12773
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Mene kelan sivuille ja katso sieltä edellisen vuoden tilastot. Sieltä näet kuinka monta päivää on maksettu työttömyyskorvauksia. Kun tämän luvun jakaa vuodessa olevien työttömyyspäivien määrällä (noin 52 x 5), nähdään kuinka moni ihminen on ollut työttömänä vuoden ajan.
Työministeriön tilastoista taas näet sen, kuinka paljon yksi ihminen on keskimäärin ollut työtön vuoden aikana.
Näistä tilastoista yhdistämällä näkee, että Suomessa on viime vuonna ollut työttömänä kaikkiaan 520 000 ihmistä.
Työttömyys on koskettanut suoraan lähes miljoonaa ihmistä eli he ovat olleet osan vuodesta lomautettuna tai työttömänä. Lisäksi jos oletetaan että keskimääräinen perhekoko on 2.7, voidaan todeta että työttömyys vaikuttaa joka toisen suomalaisen talouteen suoraan.
Koska työttömyyden vuoksi aiheutuu tulonmenetyksiä eri syistä (pienet palkat, suuret verot), jokainen suomalainen on menettänyt työttömyytemme vuoksi keskimäärin 6 000 euroa vuodessa.
Koska työtä tekee alle puolet kansasta, keskimäärin työssä olevalta on jäänyt työttömyyden vuoksi saamatta noin 14 000 euroa vuodessa.
Työttömien eliminointi ei tuo tätä 14 000 euron menetettyä tuloa. Sen saamiseksi pitäisi luoda tuottava työpaikka kaikille näille puolelle miljoonalle työttömälle. Se on sinänsä helppo tehtävä, sillä se onnistuu poliittisilla päätöksillä koskien työn tekemisen sallimista, yrittäjyyden rankaisemisen poistamista tai yhteiskunnan ohjauksella.
Viimeisen 15 vuoden aikana on huolehdittu vain siitä, että työttömien määrä pysyy riittävän suurena. Jokainen voi käydä katsomassa eri ministeriöiden sivuilla kunkin ministeriön ohjelmat. Sieltä kannattaa katsoa erityisesti työttömyyden ylläpitämiseen tähtäävät kohdat, joita löytyy lähes jokaisen ministeriön ohjelmista. Erityisesti tässä kunnostautuu työministeriö.
Työministeriön ohjelmassa ei ole yhtäkään kohtaa, jonka avulla syntyisi yksikään uusi tuottava työpaikka Suomeen. Koska työministeriö on keskeisessä asemassa synnyttämään uusia tuottavia työpaikkoja poliittisin keinoin, olisi luonnollista että siellä olisi ohjelmassa kaikki keinot, joilla uusia työpaikkoja alkaisi syntymään.
Jos työministeri tai hänen virkakuntansa ei näitä ohjelmia kykene tekemään, allekirjoittanut voi kyllä ottaa työministerin pestin tai vain kirjoittaa toimivan ohjelman aivan iltahomminaan (ilmaiseksi) ja luovuttaa valmiin, toimivan ohjelman hallituksen käyttöön.
Yrittäjät saavat jo 20% enemmän palkkaa kuin työntekijät, niin että yrittäjyyttä on kannustettu aivan riittävästi. Työttömyys poistuu parhaiten lyhentämällä työaikaa ja lisäämällä veroprogressiota. Silloin suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumaton, rahanahne ja todellisuudessa täysin tuottamaton oikeistolainen lusmusakki muuttaa lupauksensa mukaisesti ulkomaille. Työpaikkoja vapautuu ja yhteiskunnallinen ilmapiirikin keventyy.
1) Työn tekemisen salliminen
Hallitusohjelman mukaan tarvitsemme 500 000 työtöntä. Työn tekemistä ei siis voida sallia kaikille.
2) Yrittäjyyden rankaisemisen poistaminen
Jos yrittämisestä ei rangaistaisi tarpeeksi, yrityksiä ja uusia työpaikkoja syntyisi liikaa ja työttömyys poistuisi. Hallitusohjelman mukainen 5000 000 työttömän määrä alittuisi, joten yrittämisestä on rangaistava riittävästi.
Paras tapa rangaista yrittämisestä on poistaa kaikki sosiaaliedut sellaisilta, jotka edes ajattelevat yrityksen perustamista. Näinhän meillä onkin tehty.
Näin saadaan ainakin työttömät pysymään työttöminä. Jos joku pystyy perustamaan yrityksen, hänen on oltava niin rikas ettei tarvitse sosiaaliturvaa. Ja sellaisia on meillä vähän, joten ei ole vaaraa että he työllistäisivät liikaa.
Onneksi meillä on lisäksi tämä harkintaverotus, jolla voidaan ampua alas yritykset, joiden katsotaan työllistävän liikaa ihmisiä.
3) Yhteiskunnan ohjauksella
Koska yhteiskunta haluaa ylläpitää 500 000 kansalaisen työttömyyttä, ei ole järkevää ohjata maatamme siihen suuntaa että syntyisi lisää työpaikkoja. Kohtien 1 ja 2 mukaisilla toimillahan on voitu ohjata tilanne sellaiseksi, että riittävän monta kansalaista on koko ajan työttöminä.
Muista ohjauksista ei siis kannata edes puhua, vaikka monia ohjauksellisia tapojahan voitaisiin käyttää jos enemmistöllä olisi todellinen halu poistaa työttömyys ja kasvattaa kansalaisten elintasoa.
Onko se niin vaikea tajuta että hallitus ei ylläpidä työttömyyttä.
Työ ikäisia ja kykyisiä ihmisiä on laitettu jopa sairaseläkkeelle ja työtäkin nämä tekevät toisinaan niissä rajoissa, ettei menetetä eläkettä, joten todellista työttömien määrää me emme tule koskaa saamaan tietoomme. Viranomaisten aktiivinen ahdistelu pitää huolen täydellisestä sekasorrosta. Tilastoja on, mutta tilastoissa lukee se jota sinne kirjoitetaan.
Mäkin meen heti töihin kun pääsen jollekin eläkkeelle. Oon jo vuosia ollut työttömänä ja samaan aikaan joutunut kieltäytymään kaikista tarjotuista töistä. Kas kun se lyhyestä työstä saatu raha on pienempi kuin tuet vähennettynä karensseilla.
Tai myyntivoitoista saatu tulo ja niistä maksettu vero ei oikeuta sosiaalitukeen. Jos on valtiolla tukitöissä ja valtio maksaa ne verot ja palkat, niin sitten kertyy tarpeeksi että pääsee työn jälkeen tuille.
Viimeksi pari päivää sitten kun yks ulkomainen taiteen ystävä olis ostanut mun taideteoksen tonnilla. Yritin selittää sille että joudun puille paljaille jos myyn tän ja viranomaiset kuulee siittä. Meidän kela on sellainen hauska laitos, se rankaisee niitä jotka hankkii itse rahaa.
Se ulkomainen kysäsi että eikö se oo oikein että tuki vähenee kun saa muualta rahaa. Kerroin sille että sen kyllä kaikki hyväksyis, mut kun meillä siitä tonnin tulosta menettää tuet moneksi vuodeksi, jos ei loppuiäksi.
Sit se kysy että onks se siis totta että Ahosen pitää sen takia lahjoittaa se voittoauto valtiolle? Vastasin että sama asia, kaikkien suomalaisten pitää saada rahat valtiolta, kukaan ei saa vetää välistä eli hankkia itse rahaa.
Kaveri läks suu auki pois. Pelkäsi kai jäädä Suomeen kelan takia.
Mut jos pääsen eläkkeelle, saan tehdä töitä ja myydä tavaroitani vapaasti ja eläke juoksee täysmääräisenä sit. Rahaa tulee joka luukusta sit.
Varmaan moni muukin tekisi töitä jos niitä saisi vapaasti tehdä. Mutta onneksi meillä on hallituksen suojelema laki, joka estää osalta työn tekemisen. Mitä siitäkin tulisi jos kaikki saisivat tehdä töitä ja uusia tuottavia työpaikkoja syntyisi kaikille?
Nuo työvoimaministeriön ”paljonko on maksettu työttömyyskorvauksia” –tilastot on laadittu lähinnä tavallista karvalakkikansaa silmällä pitäen. Oikeat luvut lasketaan jostain ihan muista lähteistä.
Oikea lukumäärä on luultavasti lähemmäs miljoona; ensinnäkään työttömyyskorvausta ei ole maksettu enää 90 –luvun puolivälin jälkeen vaan puhutaan ansiosidonnaisesta- ja peruspäivärahasta sekä työmarkkinatuesta. Osan maksaa KELA ja osan maksaa kunnan sosiaalitoimi. Sen vuoksi jo tuo ensimmäisen vastaajan antama laskutapa tuottaa väärän lopputuloksen. Sitten ovat työvoimapoliittiset koulutukset, karenssit, työeläkeputket, puolison liian korkeat tulot ... Listaa voi jatkaa pitkään ja tosiasiassa kukaan ei tiedä työttömien lopullista määrää.
Työttömyydellä on suuri kansantaloudellinen merkitys. Luulenpa, että ekonomistit käyttävät ihan eri mittareita. Muistaakseni parisen vuotta sitten, kun ensimmäistä kertaa yritykset ulkoistivat joukolla toimintaansa Suomesta pois, puhuttiin, että XXX tuhatta työtuntia on kadonnut teollisuudesta. Toinen fakta on se, että osa-aikaista työtä tekee yhä useampi; tietty työmäärä tunteina jakaantuu siis yhä useamman kesken – työt eivät siis ole lisääntyneet, vaikka työpaikkoja syntyisikin. Koko työttömyys/työllisyys käsite joutaa romukoppaan.
Toisaalta, jos työttömyys ei merkitse mitään muuta kuin sitä, paljonko avustuksia on ”pakko” maksaa, niin mikäs siinä. Tuohan on tyypillinen kokoomuslaisen mielipide. Kansantalouden kokonaisuuden kannalta työttömyys merkitsee kuitenkin sitä, että suuri reservi niin tuotannosta kuin kulutuksestakin seisoo tyhjänpanttina ja talous pyörii vajaateholla, millä on taas haitallinen vaikutus jokaisen hyvinvointiin.
Varmuudeksi en tiedä, mutta voisiko eu-jäsenyys vaikuttaa leijonafirmaan siten, että meillä on mahdollista pitää hieman suurempaa työttömien ja sosiaalipummien armeijaa. Viranomaistyöskentely esim. sosiaali- ja työvoimatoimistossa pitää huolen siitä, että asiakkaista ei juuri edes haluta eroon, onhan virkamiesten toimeentulo osittain asiakkaista riippuvainen.
Työvoimatoimistossa tämä tarkoittaa sitä, että patistellaan työhön, mutta ei tarjota työtä haettavaksi, mutta muuta huu-haa palvelua on helpostikkin tarjolla.
Viranomaistoimintoja rajoittamalla voisimme kyetä nostamaan omaa ja muiden elintasoa.
Ei millään pahalla, mutta kommenttisi kuulostavat samalta kuin nuo lukemattomat herravihaa tihkuvat lehtien mielipidepalstat, joissa valitellaan kansanedustajien palkkojen/etuisuuksien määrää ym. Muuttaisiko siis parin työvoimatoimiston tai kansanedusjapaikan lopettaminen yhtikäs mitään? Ei todellakaan. Sitä paitsi Suomessa toimii tällä hetkellä useita yksityisiä työvoiman vuokraukseen perustuvia yrityksiä, jotka hoitavat työntekijäkandidaattien haastattelun ym. käytännön yrityksen puolesta. Osa vapaista työpaikoista ei siis välttämättä edes koskaan päädy työvoimatoimiston seinälle.
Alkuperäinen kysymyshän koski työttömyyttä ja sen mittaamista. Tulkitsen asian niin että, kun ei ole kunnon mittaria, ei ole mitään mahdollisuutta parantaa toimintaakaan tai onko kyse edes oikeanlaisesta toiminnasta, joka johtaa pitemmällä aikavälillä haluttuun lopputulokseen.
Kansaedustajan ja työvoimaviranomaisen ero on siinä, että kansanedustajan raha ei ole riippuvainen suuresta työttömyydestä (lähes päinvastoin), mutta työvoimaviranomaisten suuri määrä ja kohtuu pieni palkkataso esim. kansanedustajaan verrattuna aiheuttaa jo isot kustannukset veronmaksajille. Samalla yksittäisellä virkailijalla ei ole kovinkaan ostovoimaa ja raha pyörii näin ollessa ylihintaisen maitotölkin ympärillä. Mikäli rahaa olisi enemmän käytettävissä, niin ostovoimakin riittäisi hieman laadukkaampien tuotteiden ostamiseen ja normaalistihan laadukkaammat tuotteet maksavat itsensä takaisin ajan kuluessa.
Ahtisaari moralisoi jossakin vaiheessa, että elämme Suomessa pian kuin jossakin Saksassa, mutta ihmettelen miksi meidän pitäisi elää kuin jossakin Venäjällä kun kerta halukkaita ja osaavia ihmisiä ja hyvää elämäntasoa on maailma puolillaan.
Työvoimaviranomaiset ovat vain tulppana ja ärsyttävänä lenkkinä työnvälityksessä, joten yritystenkin pitää käyttää yksityisiä palveluita, joka itsessään maksaa jälleen lisää.
Omakohtaisena kokemuksena työvoimatoimistosta ja mjuista tämänpäivän viranomaispalveluista toteaisin, että lähellä on ollut 25-vuoden aikana, etten ole joutunut 'näin käytät tamppoonia kurssille' (olen mies).
Mittaria työttömyydelle ei ole, koska työttömyyttä upotetaan toinen toista turhemman toiminnon ja nimikkeen taakse.
Enpä usko, että maksaa lisää. Kyse on jälleen vain yhden yrityksen toiminnon ulkoistamisesta, joka liittyy tällä kertaa henkilöstöpolitiikkaan tai tarkemmin sanoen rekrytointiin. Uuden työntekijän valitseminen on aikaa vievää toimintaa ja huono valinta se vasta kalliiksi yritykselle tuleekin. Parempi siis antaa tuo tehtävä jollekin sellaiselle taholle, joka sen paremmin osaa.
Oma mielipiteeni työvoimatoimistoista on se, että ne palvelevat sellaista yhteiskuntaa ja sen tarpeita, joita ei enää ole olemassa. Valtio voisi lopultakin myöntää avuttomuutensa tämän ongelman kohdalla ja siirtyä maksamaan ns. ”kansalaispalkkaa”, perustuloa, tai miksi sitä kukin haluaakin kutsua, jokaiselle yli 18-vuotta täyttäneelle. Nykyinen järjestelmä on suoraan 50-luvulta, jolloin kuka tahansa kansakoulun läpäissyt pääsi lapionvarteen työmaille, joita sijaitsi ympäri maata. Suomi oli tuolloin vielä agraariyhteiskunta, nykyään jälkiteollinen palveluyhteiskunta.