Mieletäni koulun juhlien tulisi edustaa monikulttuurisuutta ja eri uskontojen (ja myös uskonnottomien) tulisi näkyä ja kuulua juhlissa sensijaan että juhlista tehdään tylsät ja hiljaiset neutraalit mököttäjäiset. Minua ei ainakaan haittaa jos joulujuhlassa näytellään Kristusta, vietetään Muhammadin syntymä päivää, lauletaan Lucia kulkueessa, pyöritään piirissä joulupukin, nuuttipukin japakkasukon kanssa tai jos juhlassa sytytellään liekkejä menoraan Hanukan kunniaksi. Neutraali on aina tylsän harmaata, hauskaa on sielä missä karneevaleissa soi salsa ja samba sekä paukkuvat papatit. Minä vastustanVapaa-ajattelijoiden edustamaa monokulttuuristamista.
Koulujen juhlista monikulttuurisuude sillisalaatti
Monikulttuurisuus
1760
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Antivapari ahertaa oikein tosissaan vääristelyllään. Juuri tylsästä uskontosidonnaisuudesta vapautuminen mahdollista ilon koulun yhteisissä juhlissa.
Vaparit ajavat harmaata monokuttuuria vaatiessaan neutraalia, minä taas tahdon värikästä monikulttuuria kirjavan monipuolisuuksineen!
Neutraali on monikulttuurista, kun mitään uskontoa ei nosteta muiden katsomusten yläpuolelle.
Mielestäni monikulttuuria on se että kaikki ovat nostettu ylös samalle jalustalle loistamaan näkyviin eikä piilotettu pensaaseen pois silmistä.
Totta, herramme Luciferin ilosanomaa kerrotaan kouluissa liian harvoin. Joulujuhla olisi siihen juuri sopiva paikka.
En muuten tiedä kuinka monissa koulun joulujuhlissa olet ollut. Itse olen käynyt useamman vuoden peräkkäin erään Helsinkiläisen koulun joulujuhlissa, ja ohjelma on aina ollut iloista ja viihdyttävää, ja koululaisilla on ollut silminnähden hauskaa päästä suunnittelemaan, toteuttamaan ja esittämää omia esityksiään - joissa ei ole ollut mukana Jeesus, Muhammed, Odin, tai kukaan mukaan uskonnollinen hahmo. Laahaavaksi ja vaivautuneeksi juhlien tunnelma muuttui vain kerran eräänä vuonna, kun mukaan oli otettu jokin Jeesus-laulu. Seuraavana vuonna palattiin iloisempiin ja pirteämpiin tunnelmiin.
Jos taas omaan jouluusi uskonnolliset hahmot ja opetukset tuovat sen ilon ja autuuden, niin kirkoissa on ihan viikottain juuri sinulle sopivaa ohjelmaa josta voit käydä nauttimassa niin paljon kuin vain haluat.
Kaikki joulujuhlat olivat sellaisia joissa ensin rehtori pitipuheen, sitten joku orkesteri soitti klassista musiikki, sitten pari opettajaa piti kiitos puheen kuluneesta syyslukukaudesta, sitten joku heviyhtye soitti pari rääkyntäkappaletta, sitten ysiluokkalaiset kiittivät kuljneista lukuviosista, ja lopulta päästiin piinasta. Koko juhlien ajan piti takapuoli pitää tiukasti penkissä.
Olisko juhla muuttunut paremmaksi, jos orkka olisi soittanut virren, puheessa olisi ylistetty dionysosta, jeesusta ja muhammedia?
Siis oliko vika sisällössä, vai ohjelmanumeroiden toteutuksessa? Tiedäkö kuka ohjelman oli suunnitellut, rehtori, opettaja vai oppilaat?
Rehtori suunitteli itse joka juhlan eikä mitään mitään uskontoa nostettu esille, olivat tosi tylsiä juhlallisuuksia. Mielestäni eri kulttuurit ja eri uskonnot olisi ihan hyvin näkyä paremmin vaikka ylistäen Dionysiosta ja Mithraa. Myös uskonnottomielle ja uskonnottomien perinteille olisi yyhtä lailla annettu tilaa.
Eli jos samaan formaattiin olisi lisätty jeesusta ja mithraa, olisi juhlasta tullut parempi ja viihdyttävämpi?
On se parempi kuin istua tiukasti kiinni penkillä jaa kuunella hiljaa rehtoien tylsää puhetta koulutusleikkauksista, politiikasta ja jonninjoutavista tulevaisuus näkymistä. Siksi monikulttuurisuus juhlissä näkyviin ja kirkkaasti koulujen juhlissa.
Siis jos rehtori olisi puhunut jeesuksesta ja brahmasta oppilaiden tulevaisuuden näkymien sijaan, juhla olisi ollut heti parempi?
Avaaja ajaa tosiasiallisesti kirkon monokulttuurista ylivaltaa koulussa. Salsa ja samba ovat uskonnollisesti neutraaleja ja värikkäitä, mutta virret ovat sen sijaan ennemminkin harmaita.
Rytmiä nopeuttamalla ja soittimia lisäämällä virsisstä saadaan iloisia ja polvekkaita, oletko muutes koskaan kuulut edes Afrikkalaista gospelia? MIelestäni kaikki laulut ovat tervetulleita koulujen juhliin, mitä enemmän musiikin kirjoa ja monipuolisuutta sen parempi. Joulu on iloinen juhla, oikea monikulttuutinen karnevaali. Musiikki soikoon, riemu raikukoon ja kulttuurit juhlikoon
Uskonnottomuuteen kuuluu sateenkaaren kaikki värit, luterilainen uskonto on mustavalkoinen (taivas-helvetti -dualismi, yksin uskosta -oppi).
Koulun yhteiset juhlat voivat olla monikulttuurisia, ja niissä voi ja kuuluu näkyä, että joulua vietetään Suomessa laajasti uskonnottomasti, ilman Jeesus-kulttia.
Koulun ei pidä käyttää energiaa "joulukirkon" (jumalanpalvelus) sisällyttämiseen lukuvuoden viralliseen ohjelmaan, vaikka tietysti, jos sellainen kuitenkin on tyrkyllä, sille vaihtoehtoinen ohjelma tarjoaakin myös mahdollisuuden värikkääseen monikulttuuriseen ilotteluun ilman uskontoja.
Miksi joulukirkon pitäisi kuulua? Itse puhuin koulun joulujuhlasta, sillä ei ole mitään tekemistä joulukirkon kanssa vaan tapahtuu koulun juhlasalissa/liikuntasalissa. Enkä suosi pelkkää kristinuskoa vaan toisin reippaasti esille kaikki kulttuurit ja uskonnot sekä myös uskonnottomuuden. Miksi mitään pitäisi salata tai piiloon panna, annetaan monikulttuurisuuden loistaa ja näkyä.
Vaparien linjanahan on, että 1) koulun yhteinen joulujuhla olisi monimuotoinen ja monikulttuurinen (eikä pelkästään ev.lut. monokulttuurisesti Jeesus-kultin ympärillä pyörivä) ja 2) tunnustuksellista jumalanpalvelusta "joulukirkonkaan" muodossa ei tarvita koulupäiviin lukuvuoden ohjelmassa.
Tuolta pohjaltahan olemme pitkälti yksimielisiä! Hyvä.
Avauksessasi tämä lause - "Minä vastustanVapaa-ajattelijoiden edustamaa monokulttuuristamista." - toisteli foorumin antivaparin valheita. Sillä perusteella oli syynsä olettaa avaajan olevan samaa sakkia. Mutta ehkä se oli vain täällä liikkuvien antivaparien valehtelun aiheuttama vääärä kuva.
Eipä kai koulua enää voi uskonnollisesti sitouttamattomana pitää, jos se esittelee monien uskontojen juhlakulttuureja. Pikemminkin se voi silloin olla uskontokriittinen, sitä pian alkavat piltit miettiä onko syytä olettaa muita kummemmaksi sitä uskontoa, johon on sattunut syntymään.