Juha Sipilä: Suomella aktiivinen rooli EU:n puolustuksen kehittämisessä
Unionin puolustuspolitiikassa alkoi uusi aikakausi. Jäsenmaiden johto linjasi huippukokouksessaan puolustusyhteistyön syventämisestä.
Suomi on tehnyt kulisseissa töitä jo vuoden yhdessä Ranskan ja Saksan kanssa EU:n yhteisen puolustuksen kehittämiseksi. Näin linjasi pääministeri Juha Sipilä Verkkouutisille torstaina puoliltaöin päättyneessä EU-maiden johtajien huippukokouksessa Brysselissä.
Euroopan puolustaminen oli kokouksen tunnussana. Jäsenmaat linjasivat ensimmäistä kertaa, että EU:lla on merkittävä rooli Euroopan puolustamisessa.
Alkusoitto eritahtiselle yhteistyölle
EU-maat päättivät aloittaa työt yhteisen operaatioesikunnan perustamiseksi ja pysyvän rakenteellisen puolustusyhteistyön paaluttamiseksi. Rakenteellisessa puolustusyhteistyössä olisivat mukana vain halukkaat jäsenmaat.
Puolustuksesta on näin tulossa yhteisvaluutan kaltainen alue, jossa joukko EU-maita syventää yhteistyötä muiden jäsenmaiden jäädessä ulkopuolelle. Yhteistyön sisällöstä ja Suomen kumppanimaista ei pääministerin mukaan vielä keskusteltu.
EU-maat hyväksyivät myös suunnitelmat puolustusrahaston perustamisesta sekä puolustustutkimuksen ja teknologian rahoituksen kasvattamisesta 500 miljoonaan euroon vuodesta 2020 eteenpäin. Esitykset sisältyvät komission tuoreeseen puolustuksen toimintasuunnitelmaan.
Lisäksi nuijittiin EU:n ja Naton yhteistyön syventämisestä. Kaikkiaan toimenpidekokonaisuuksia on seitsemän, esimerkkinä Suomeen perustettava hybridiuhkien torjuntakeskus. Jäsenmaat kehottavat myös kasvattamaan kansallisia puolustusresursseja ja Nato-jäsenten osalta noudattamaan velvoitetta käyttää puolustukseen vähintään kaksi prosenttia bkt:stä.
– Nyt sovitut suunnitelmat sopivat Suomelle erinomaisesti ja antavat meille mahdollisuuden tehostaa puolustustoimintaamme, painotti Sipilä.
Suuret maat sitoutuneet
Puolustus nousi pääaiheeksi myös huippukokousta edeltäneessä eurooppalaisten keskustaoikeistopuolueiden istunnossa. Valtiojohdon keskustelujen yllä leijui USA:n tulevan presidentin Donald Trumpin haamu.
– Trumpin valtakaudella Euroopan on pakko kantaa nykyistä suurempi vastuu omasta puolustuksestaan, totesi kokoukseen osallistunut valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.).
Orpon mukaan Suomen ohella kaikki suuret jäsenmaat vakuuttivat sitoutumistaan puolustusyhteistyön syventämiseen. Kyseessä on iso periaatteellinen muutos: Rauhanturvaamiseen ja kriisinhallintaan keskittynyt toiminta on väistynyt Euroopan puolustamisen tieltä.
Orpo muistutti, että turvallisuus oli yksi keskeisistä syistä, miksi Suomi liittyi unionin jäseneksi. Siksi on selvää, että Suomen on oltava mukana kaikissa EU:n puolustuksen kehittämishankkeissa.
Baltit pelkäävät turvatyhjiötä
EU:n puolustusyhteistyön jarrumaat löytyvät Suomen naapurustosta. Ruotsille EU on talousliitto, ei turvallisuuskysymys. Ruotsin mielestä kova puolustus ei kuulu EU:lle.
Myös Baltian maat suhtautuvat puolustusulottuvuuden syventämiseen kielteisesti. Baltit pelkäävät, että EU:n suunnitelmat heikentävät Naton 5. artiklaa ja antavat kriittisellä hetkellä Yhdysvalloille tekosyyn vähentää puolustuspanostuksiaan Euroopassa. Tuloksena olisi Itämeren alueen turvatyhjiö.
Muutamien jäsenmaiden esittämistä huolista huolimatta puolustusyhteistyötä on tarkoitus viedä eteenpäin nopealla tahdilla. Ehdotuksia käytännön toimenpiteistä on määrä esitellä jo maaliskuussa.
Kuten eräs EU-virkamies luonnehti, puolustuksen kehittäminen on yksi harvoista asioista, joka jäsenmaita nyt yhdistää. Se on myös asia, jossa kansalaiset haluavat EU:lta tekoja.
v
Unionin puolustuspolitiikassa alkoi uusi aikakausi. Jäsenmaiden johto linjasi huippukokouksessaan puolustusyhteistyön syventämisestä.
Suomi on tehnyt kulisseissa töitä jo vuoden yhdessä Ranskan ja Saksan kanssa EU:n yhteisen puolustuksen kehittämiseksi. Näin linjasi pääministeri Juha Sipilä Verkkouutisille torstaina puoliltaöin päättyneessä EU-maiden johtajien huippukokouksessa Brysselissä.
Euroopan puolustaminen oli kokouksen tunnussana. Jäsenmaat linjasivat ensimmäistä kertaa, että EU:lla on merkittävä rooli Euroopan puolustamisessa.
Alkusoitto eritahtiselle yhteistyölle
EU-maat päättivät aloittaa työt yhteisen operaatioesikunnan perustamiseksi ja pysyvän rakenteellisen puolustusyhteistyön paaluttamiseksi. Rakenteellisessa puolustusyhteistyössä olisivat mukana vain halukkaat jäsenmaat.
Puolustuksesta on näin tulossa yhteisvaluutan kaltainen alue, jossa joukko EU-maita syventää yhteistyötä muiden jäsenmaiden jäädessä ulkopuolelle. Yhteistyön sisällöstä ja Suomen kumppanimaista ei pääministerin mukaan vielä keskusteltu.
EU-maat hyväksyivät myös suunnitelmat puolustusrahaston perustamisesta sekä puolustustutkimuksen ja teknologian rahoituksen kasvattamisesta 500 miljoonaan euroon vuodesta 2020 eteenpäin. Esitykset sisältyvät komission tuoreeseen puolustuksen toimintasuunnitelmaan.
Lisäksi nuijittiin EU:n ja Naton yhteistyön syventämisestä. Kaikkiaan toimenpidekokonaisuuksia on seitsemän, esimerkkinä Suomeen perustettava hybridiuhkien torjuntakeskus. Jäsenmaat kehottavat myös kasvattamaan kansallisia puolustusresursseja ja Nato-jäsenten osalta noudattamaan velvoitetta käyttää puolustukseen vähintään kaksi prosenttia bkt:stä.
– Nyt sovitut suunnitelmat sopivat Suomelle erinomaisesti ja antavat meille mahdollisuuden tehostaa puolustustoimintaamme, painotti Sipilä.
Suuret maat sitoutuneet
Puolustus nousi pääaiheeksi myös huippukokousta edeltäneessä eurooppalaisten keskustaoikeistopuolueiden istunnossa. Valtiojohdon keskustelujen yllä leijui USA:n tulevan presidentin Donald Trumpin haamu.
– Trumpin valtakaudella Euroopan on pakko kantaa nykyistä suurempi vastuu omasta puolustuksestaan, totesi kokoukseen osallistunut valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.).
Orpon mukaan Suomen ohella kaikki suuret jäsenmaat vakuuttivat sitoutumistaan puolustusyhteistyön syventämiseen. Kyseessä on iso periaatteellinen muutos: Rauhanturvaamiseen ja kriisinhallintaan keskittynyt toiminta on väistynyt Euroopan puolustamisen tieltä.
Orpo muistutti, että turvallisuus oli yksi keskeisistä syistä, miksi Suomi liittyi unionin jäseneksi. Siksi on selvää, että Suomen on oltava mukana kaikissa EU:n puolustuksen kehittämishankkeissa.
Baltit pelkäävät turvatyhjiötä
EU:n puolustusyhteistyön jarrumaat löytyvät Suomen naapurustosta. Ruotsille EU on talousliitto, ei turvallisuuskysymys. Ruotsin mielestä kova puolustus ei kuulu EU:lle.
Myös Baltian maat suhtautuvat puolustusulottuvuuden syventämiseen kielteisesti. Baltit pelkäävät, että EU:n suunnitelmat heikentävät Naton 5. artiklaa ja antavat kriittisellä hetkellä Yhdysvalloille tekosyyn vähentää puolustuspanostuksiaan Euroopassa. Tuloksena olisi Itämeren alueen turvatyhjiö.
Muutamien jäsenmaiden esittämistä huolista huolimatta puolustusyhteistyötä on tarkoitus viedä eteenpäin nopealla tahdilla. Ehdotuksia käytännön toimenpiteistä on määrä esitellä jo maaliskuussa.
Kuten eräs EU-virkamies luonnehti, puolustuksen kehittäminen on yksi harvoista asioista, joka jäsenmaita nyt yhdistää. Se on myös asia, jossa kansalaiset haluavat EU:lta tekoja.
v
Vastaukset 23
Vanhimmat
Natoon
Mitä vastaan EU puolustautuu, pakolaisia vaiko venäläisiä?
Armeijat eivät puutuu maan sisäisiin asioihin, eivätkä siis vastaa pakolaisongelman hoidosta. Venäjä ei käsittääkseni ole hyökkäämässä EU:hun.
Pakolaiset ovat ongelma, ei Venäjä ainakaan tällä hetkellä. Taas haaskataan EU-rahoja, jotka me maksamme, turhuuteen!
r...än uhkaa tietenkin. Erinomaista että EU vihdoinkin herää ja Länsimaat yhdessä varautuu ja parantaa puolustusta kaikilla tasoilla.
Kaikki Läntinen yhteistyö on hyvä juttu
Natoon
Kyse on puolustusrahaston perustamisesta yhteisiä hankintoja varten.
Mitään yhteistä aseellista puolustusta ei edes kaavailla.
Se on edelleen Naton vastuulla.
Juuri niin. Eli vielä löytyi paikka, mitä EU ei vielä ole ryöstänyt.
EU:uun toiminnassa on se huonopuoli. Että siellä kaavaillaan kaikenlaista. Mutta sitä lopputulemaa, ei vain saada koskaan aikaiseksi.
EU:n yhteinen puolustus varmaan on enemmän yhteisiä hankitoja ym Nato on se puolustuksen ydin ja EU:n toimet tukee sitä
Eihän Nato-USA pysty puolustamaan edes itseään.
Eikö? Onko joku hyökännyt jompaan kumpaan? Vai mihin väittämäsi perustuu?
Natoon
Erinomainen juttu
Natoon
itä vinkujat paniikissa EU puolustuksesta.
Suomen roolista EU:n "puolustuksessa".
Näin on ollut koko ajan.
Presidentti Niinistö on ollut ensimmäisiä asian ajajia.
Tärkeintä että eri yhteistyö muodot kehittyy ja se vahvistaa meidän kansallista puolustusta.
Natoon
EU puolustus on askel oikeaan suuntaan
Suomen on ehdottomasti päästävä puolustuksen kehittämisessä sen "ytimeen."
Niin kuin päästiin Eu;n ytimeen.
Eli makselemaan ja takaamaan toisten maiden lainoja.
Kreikka ostelikin jo tukirahoilla reippaasti aseita.
Niinistön vajakki ajaakin taas Suomelle maksajan paikkaa!
https://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/116918-kreikan-ostos-suomi-osallistuisi-6-milj-€-sotalaiva
https://vapaakulkija.wordpress.com/2014/11/29/kreikka-aseita-lahjontaa-uhkailua-ja-velkaa-osa-1/
"Kyl maar meilkin on ostettu huippu aseit, ne on vaan ostettu Kreikkaan"
Eurooppalainen yhteistyö on parasta puolustusta Suomelle.
Se on parasta!
Milloin Turkki on suomeen hyökkäämässä ?
Aseet on näköjään Kreikassa.
Suomella aktiivinen rooli EU:n puolustuksen kehittämisessä