11 muuta tyhmää kysymystä sähköautoista
Voiko sähköautosta saada sateella sähköiskun ja 11 muuta tyhmää kysymystä sähköautoista
Mitä kaikkea sähköautojen yleistyminen Suomessa tarkoittaa? HS etsi vastauksia monia askarruttaviin kysymyksiin.
http://www.hs.fi/autot/art-2000005009404.html
http://www.hs.fi/autot/art-2000002878622.html
Voiko sähköautosta saada sateella sähköiskun ja 11 muuta tyhmää kysymystä sähköautoista
Mitä kaikkea sähköautojen yleistyminen Suomessa tarkoittaa? HS etsi vastauksia monia askarruttaviin kysymyksiin.
http://www.hs.fi/autot/art-2000005009404.html
http://www.hs.fi/autot/art-2000002878622.html
Vastaukset 56
Vanhimmat
HS on yleensäkin yksi viimeisistä tietolähteistä teknisissä asioissa. Muuan vuosi takaperin näiden toheloiden ekopiiperölaskuri arvioi työmatkan hiilijalanjälkeä tyyliin juna nolla, auto yksi, MP kaksi. Ja sehän on ihan täyttä HS, Hevon Sontaa, kuten lehden nimikin sanoo.
Mutta tähän Sarasvuo-juttuun:
- sähkö- tai polttomoottoriauto on valmiiksi lämmin jo lähtiessä, jos se on esilämmitetty, muuten ei.
- Juttu kertoo sähkärin lähtevän luotettavasti olipa -50 tai 50. Sama juttu kertoo hieman myöhemmin Nissan Leafin heittäytyvän totaalikieltäytyjäksi, jos akkujen lämpötila laskee -25 asteeseen. -50 on Suomessa äärimmäinen erikoisuus, -25 jokapäiväistä. Polttomoottoriauto lähtee viikon sähköittä -25 asteessa seisottuaan liikkeelle lämpimänä. Mites Leaf?
- pätkäajossa kaikkien range lyhenee talvella. Matka-ajossa kuivalla pakkaskelillä talvirajoitukset kompensoivat polttomoottoriauton talvirenkaiden vierinvastuksen, tahmean lähdön ja lämmityksen pidemmällä matkalla täysin, joten range on sama kesällä ja talvella. Kesällä tosin tankin ehtii suuremmilla rajoituksilla ajaa tyhjäksi lyhyemmässä ajassa
-pakkasilman tiheys lyhentää sähkärin rangea suuremman ilmanvastuksen kautta. Ja tiheämpi ilma parantaa polttomoottorin täytöstä. Ei ahtoilman välijäähdytintä ole asennettu koristeeksi.
-Nelivetoinen Tesla rajoittaa tehoa pakkasella akkujen lämpötilan vuoksi. Quattro, xDrive ja 4Matic ovat talvella parhaimmillaan.
-"kun alan pukeutua, laitan kännykkäsovelluksella auton lämpenemään. Kun menen autoon, se on jo lämmin." Tästä pisteet sähkärille. Minun pitää jo 5 - 10 minuuttia ennen pukeutumista napsauttaa kaukokäynnistimellä Webasto päälle. Ulkovaatteita alan kaivella esiin vasta aamu-uutiset hampaita harjaten katsottuani. Sitten lähden myös lämpimällä autolla, mutta minulla tosiaan lämpeneminen kestää kelistä riippuen 10 - 20 minuuttia.
-kylmäkäynnistyksestä -50 asteessa en tiedä, kun en ole kokeillut. Pyrin aktiivisesti välttämättä tuollaista tilannetta, ja toistaiseksi olen onnistunut niin hyvin, että kylmin auton mittarissa näkemäni lämpötila on ollut -35 astetta. -30 on jokatalvinen juttu. Ja siinä kelissä diesel käynistyy täsmälleen saman kuuloisesti kuin kesälläkin, eli alle sekunnin ilmoitus autolle että on aika lähteä, ja automatiikka hoitaa loput. Tämän tarjoaa 0W-öljysuositus ja AGM starttiakku, jonka purkausvirta ylittää startin oikosulkuvirran sadoilla ampeereilla.
HS (HevonSontaa) siis vertaa nykyaikaista sähköautoa huonoon ja vanhanaikaiseen polttomoottoriautoon ja hämmästyy havaitessaan huonossa ja vanhanaikaisessa polttiksessa selkeitä puutteita.
Oikeasti sähkäri on hyvä idea, ja nykytoteutukset ovat aika hyvin toimivia. Enää vain akku puuttuu. Ja Webasto.
"HS on yleensäkin yksi viimeisistä tietolähteistä teknisissä asioissa. "
Sulla kuulostaa olevan valtakunnan, ellei maailman paras polttomoottoriauto, onnea vaan.
Kiitos. Ei huonoa kannata ostaakaan.
Mutta ei yllä kertomani silti vaadi kuin käytetyn Corollan hintaisen talveen varustellun auton.
"Juttu kertoo sähkärin lähtevän luotettavasti olipa -50 tai 50. "
Luepa juttu uudestaan. Sähkö*moottori* toimii kauniisti molemmissa lämpötiloissa, akut ovat sitten eri juttu.
Aivan.
Mutta pointtini onkin, että pakkaskäynnistys Suomen oloissa tai lähtiessä valmiiksi lämmin auto ei riipu käyttövoimasta. Sähkö-tai polttomoottoriauto toimii talvella, jos se on suunniteltu sitä varten.
Minulla ei oke yhtään mitäön sähkäriä vastaan. Päinvastoin, pidän sitä niin hienona ideana, ettei sen eduksi tarvitse keksiä teknisesti kestämättömiä tekosyitä.
E220_CDI: "Nissan Leafin heittäytyvän totaalikieltäytyjäksi, jos akkujen lämpötila laskee -25 asteeseen. -50 on Suomessa äärimmäinen erikoisuus, -25 jokapäiväistä. Polttomoottoriauto lähtee viikon sähköittä -25 asteessa seisottuaan liikkeelle lämpimänä. Mites Leaf?"
En tosiaan jättäisi Leafiani yli -25C kelissä ulos ilman lataukseen kytkemistä. Suomeen uutena tuodessa Leafissa on tosiaan aina vakiovarusteena automaattinen akunlämmitystoiminto, joka alkaa lämmittää vasta jossain -20C kieppeillä.
Itselläni ei ole nyt 70000 km aikana ollut edes riskiä tuollaiselle tilanteelle. Jos niin kävisi, että akku menisi niin kylmäksi pakkasen ja akun tyhjyyden sekä lataukseen kytkemättömyyden yhdistelmästä johtuen, niin tilanne korjautuu kahdella vaihtoehtoisella tavalla: 1. Auto ja akku lämpiää (keli lämpiää tai auto hinataan lämpimään) 2. Auto kytketään latauslaitteeseen ja akun varaus lähtee nousuun ja akku lämpiää.
En valitettavasti ole onnistunut ajamaan Leafillani yli -28C pakkasissa kuin satunnaisesti. Voin rehellisesti todeta, että se on paras talviauto, mitä minulla on koskaan ollut. Toimintamatkan lasku on itsestäänselvyys ja sehän on tietenkin useimmille se ratkaiseva rajoite.
Oletko oikeasti sitä mieltä ettei pakkasilla polttomoottoriautot ole pulassa?
Kannanotoissasi yrität jääräpäisesti vääntää mustan valkoiseksi.
Sähköautoissa ei näitä ongelmia ole:
http://yle.fi/uutiset/3-8570867
http://www.iltasanomat.fi/autot/art-2000001062036.html
http://www.iltasanomat.fi/autot/art-2000000439928.html
Antamastasi linkistä:
"Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen painottaa, että nykyautot kestävät kyllä pakkasta. Auton hyytymisessä on yleensä kysymys käyttövirheestä tai siitä, että autoa ei ole asiallisesti huollettu.
– Kautta linjan autot ovat kuitenkin kehittyneet toimintavarmemmiksi."
Käyttövirheellähän saa minkä auton tahansa hyytymään matkan varrelle.
"– Näillä pakkasilla voi hyvin esilämmittää kaksi tuntia autoa. Kaupunkilaisilla autot ovat kuitenkin katujen varsissa, jolloin tämmöistä lämmitysmahdollisuutta ei ole, Luomala huomauttaa."
Mites se kadunvarressa oleva sähköauto lähtee aamulla liikkeelle?
"Aikaiset pakkaskelit ja kesädiesel tankissa hyydytti monen autoilijan reissun viime vuonna. "
En sanoisi tätä polttomoottiauton viaksi, vaan tämäkin johtuu käyttövirheestä.
Kadunvarressa olevalla polttomoottoriautolla voi ajella talvellakin ilman kummenpia, sähköautolla ei edes kesällä, jos latausmahdollisuutta ei lähistöllä ole.
"Mites se kadunvarressa oleva sähköauto lähtee aamulla liikkeelle?"
Lähtee hyvin koska akunlämmitys menee päälle -20 asteen pakkasessa.
Ymmärräthän että sähköautoa ei voi käyttää polttomoottori-auton tavoin "väärin", eli tuollaisia ongelmia ei sähköautossa ole mutta polttomoottoriautossa on.
"Oletko oikeasti sitä mieltä ettei pakkasilla polttomoottoriautot ole pulassa?"
En tietenkään, siksi en niin sanokaan.
Linkittämissäsi jutuissa korostuvat dieselin väärä polttoaine ja akun heikko kunto, joista kumpikaan ei ole huolellisen kuljettajan ongelma. Ja nyt ei puhuta automainoksesta, vaan uutta Corollaa halvemmasta käytetystä.
Alkuun dieseliä ajaessani olin huolissani talveen sopivasta polttoaineesta ja otin selvää eri asemien tarjonnasta eri puolilla Suomea liikkuessani. Vuosien kuluessa olen lopettanut koko seurannan, koska kotini lähellä oleva asema huolehtii puolestani siitä, että pumpussa on aina keliin sopivaa polttoainetta.
Akku on toinen tyypillinen ongelmalähde, ja sen suhteen auttaa oikein asennettu ja kunnollinen polttoainelämmitin. Webasto tarjoaa varman liikkeellelähdön ja valmiiksi lämpimän auton lisäksi myös ensimmäisen varoituksen akun huonosta kunnosta.
Ymmärräthän, että sähköautoakin voi käyttää väärin, esim. pikkuakku vanhenee sähköautossa aivan samalla lailla kuin polttomoottoriautossa jne.
Polttomoottoriautolla voi ajella kesät talvet, vaikka säilytys olisikin kadun varressa. Sähköautolla aika ongelmallista.
En edes lähde teoretisoimaan sähköttömillä erämaamökeillä, koska omalle mökilleni komennetaan lämmitys päälle kauko-ohjauksella jo ennen lähtöä ja auton saa perillä lataukseen tai lämmitykseen, mitä nyt tarviikin.
Sähköauton rangen riittävyyden pakkasessa voi jokainen arvioida omassa käyttötilanteessaan, joten ei takerruta siihenkään, vaikka mökilleni ei useimmilla sähköautoilla pääse pakkaskelillä edes naapurikaupungista.
En silti osta teoriaa sähköauton ylivertaisuudesta talviautona sen voimalinjan vuoksi. En etenkään, koska perusteeksi esitetyt polttomoottoriauton rasitteeksi keksityt ongelmat olen jo vuosikymmeniä sitten selättänyt omalta kohdaltani. Valmiiksi lämpimällä ja luotettavalla autolla voi lähteä käyttövoimasta riippumatta. En pyri alentamaan sähköautoa leluksi, enkä väheksy sähköauton talviominaisuuksia, mutta en vain osta teoriaa niiden ainutlaatuisuudesta.
Mikä oli viimeisin polttomoottoriautosi, johon vertaat tätä nykyistä parasta?
Miten sitä sähköauton pikkuakkua voi käyttää väärin?? Jos pikkuakku hajoaa, niin se on laitevika.
Polttomoottoriautossa akku hiipuu esim. vebaston ym. sähkölaitteiden käytön / lyhyiden ajomatkojen = lyhyen latausajan takia. Sähköautossa pikkuakkua ladataan samalla kuin ajoakkua ja tarvittaessa myös ajossa.
"Polttomoottoriautolla voi ajella kesät talvet, vaikka säilytys olisikin kadun varressa. Sähköautolla aika ongelmallista. "
Tuskin kukaan katuparkin varassa oleva sähköautoa ostaa, tuo itsestään selvä asia ei nyt vaan liity mitenkään tähän keskusteluun.
Itsehän sinä linkkasit sivun, jossa sanottiin, että polttomoottoriautoissa hyytyy vanhemmiten akku ja aiheuttaa runsaasti hyytymisiä tienposkeen, ja se olisi vaihdettava 5 vuoden välein . Minä kommentoin, että samalla lailla se pikkuakku vanhenee sähköautossakin
"Ymmärräthän, että sähköautoakin voi käyttää väärin, esim. pikkuakku vanhenee sähköautossa aivan samalla lailla kuin polttomoottoriautossa jne."
Onko sulla luetun ymmärtäminen vähän heikkoa.
Tuo on pitkälti totta. Varsinkaan dieselmoottori ei tykkää muutenkaan lyhyistä ajomatkoista johtuen hiukkassuodattimen tukkeutumisesta koska puhdistuspoltot jää tekemättä, myös tällöin moottoriöljyn sekaan joutuu polttoainetta. Myös EGR/imusarjan tukkeutuminen lyhyillä matkoilla on ongelma, tämä on myös suorasuihkutus bensamoottoreiden vaiva. Näitä ongelmia korjataan paljon huolloissa, eikä laskut ole pieniä.
Sähköauto onkin ehdottomasti paras vaihtoehto lyhyeen työmatka-ajoon.
"Tuskin kukaan katuparkin varassa oleva sähköautoa ostaa, tuo itsestään selvä asia ei nyt vaan liity mitenkään tähän keskusteluun."
Tässä onkin yksi sähköautodilemma lisää. Sähköauto on parhammillaan lyhyessä kaupunkiajossa. Mutta kaupunkien keskustoissa taas monilla autot ovat kuin ovatkin juuri katuparkissa. Ja juuri on ollut keskustelua myös uusien talojen parkkipaikkavaatimuksien vähentämisestä. Eipä sitä asukaspysäköintitunnuksen kanssa paljon patteriautoa öisin latailla ja lämmitetä kadunvarressa. Tämä tietysti karsii pois sähköauton ostajista ja käyttäjistä yhden muuten varsin potentiaalisen osan.
Parhaat markkinat sähköautoille näyttäisi löytyvän varakkaiden esikaupunkilaisten kakkosautoina.
Ainakaan+Helsingin+keskustassa+asuvilla+harvalla+edes+on+auto,+ihan+päättelen+siitä+että+arki-öinä+parkkipaikkoja+löytyy+valita+asti.+Myös+aamuruuhkat+ovat+vain+yhteen+suuntaan,+keskustaan.+Maalle+päin+liikenne+on+vähäistä.
Paavo kirjoitti: "Parhaat markkinat sähköautoille näyttäisi löytyvän varakkaiden esikaupunkilaisten kakkosautoina."
Nyt ollaan samalla sivulla! Omalle parkkipaikalle saa sellaisen latausaseman kuin katsoo tarvitsevansa, ja omakotilähiöt ovat usein kahden auton talouksia, jossa toisen auton ei tarvi yltää 500 km päähän mummolaan talvikelissä.
Juuri tästä syystä seuraan tilannetta itsekin. Etenkin kun olemme jo aiemmin selvittäneet sen, kuinka oikein tehty sähköauto selviää talvessa ihan yhtä hyvin kuin parhaat polttomoottorisetkin, joten mikään käyttövoima ei ole talviajon este, kunhan tilauskaavakkeen rastit ovat oikeissa ruuduissa :D
Probleema tässä kakkosautohommassa vaan on se, että harvempi haluaa siihen kakkosautoon satsata ykkösauton hinnan tai enemmänkin.
Sen takia teslat kuitenkin rulettavat, koska statuksesta halutaan maksaa enemmän.
Totta. Mutta Model S oli silti tarpeeb tehdä, koska se suurine akkuineen osoitti sähköauton maantiekelpoisuuden. Lisäksi S:n jäätävä suorituskyky teki siitä riittävän mediaseksikkään ylittämäön uutiskynnyksen
Vaikka suurin osa sähköautoilijoista päätyy lopulta ajamaan Leafin tapaisia tavallisia autoja, ne eivät ole kovin jännittäviä. Model S on.
Tavalla tai toisella sähköinen tulevaisuus on lähes väistämätön, mutta Teslan tapaiset irtiotot arjesta kirittävät myös muita "joskus" asenteella toimineita valmistajia ajattelemaan sähköistä voimalinjaa "nyt".
Tallin katolle mahtuisi juuri ja juuri riittävä aurinkopaneli perheen toisen auton sähköajon kattamiseen.
Kirjoitit: "Pääkaupunkiseudulla (2015) oli kuitenkin 1 124 347 asukasta ja suurin osa tuosta asuu kanta-helsingin ulkopuolella. "
Höpöhöpöä on kirjoituksesi, koska yli puolet koko 14 kunnan asukasmäärästä asuu Hesassa.
Helsingin asukasluku vuodenvaihteessa 2016 634 940.
Kirjoitit "Joten kantakaupungin ulkopuolella arviolta puoli miljoonaa autoa"
hesassa n. 250 000 autoa ja muut n. 300 000 autoa.
Kirjoitit "Myös aamuruuhkat ovat vain yhteen suuntaan, keskustaan. Maalle päin liikenne on vähäistä."
Tämä ehkä johtuu siitä, että hesassa ehkä enempi työpaikkoja kuin ympärillä olevalla maaseudulla.
Mutu ei ole sama kuin fakta.
Säähän ihme venkula olet.
Et siis ymmärrä käsitettä "kantakaupunki", kuten et paljon mitään muutakaan.
Yritetään vääntää maalaiselle, joskin arvaan, turhaan.
Kantakaupunki on helsingin niemi, eli keskusta, jossa puheena olevat katu-parkkipaikat pääasiassa ovat. Laitakaupungissa, siis keskustan ulkopuolella, asuu suurin osa Helsingin väestöstä, siellä on valtaosassa taloyhtiöistä parkkipaikat.
Eli edelleen! Kantakaupungin, siis helsingin keskustan ulkopuolella on valtaosa pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) autoista.
"Tämä ehkä johtuu siitä, että hesassa ehkä enempi työpaikkoja kuin ympärillä olevalla maaseudulla.
Mutu ei ole sama kuin fakta."
Todellakaan mutu ei ole fakta!
Helsingin ydinkeskustassa on vain murto-osa pääkaupunkiseudun työpaikoista.
Kirjoitit+"Väitän+että+alle+10%.lla+näistä+autonkäyttäjistä+on+oma+kesämökki+yli+100+km.n+päässä,+joten+sähköauto+olisi+täysin+riittävä+valta-osalle+pääkaupunkiseudun+autoilijoista.+"
Kaha hei, ei tätä voi ratkaista keskiarvoilla, koska keskiarvo on ainoastaan koko otantaa kokonaisuutena kuvaava laskennallinen suure, eikä koko otannassa ole välttämättä yhtään ainoaa keskiarvon kaltaista yksilöä.
Jokainen ostaa autonsa, kotinsa ja mökkinsä omiin tarpeisiinsa. Osa liikkumistarpeista voidaan (jopa yhden totuuden Suomessa) hoitaa sähköllä, osa dieselillä, osa bensalla, kulkeepa muutama hurja kuulemma kotieläinten pierullakin. Ja pääministeri koivuklapeilla El Kamiinallaan.
Sehän on hyvä, että tekevät erilaisia, että jokainen saa mieleisensä. Välillä vain sitä itselle mieleistä ollaan myymässä muillekin, vaikka heidän mieleisensä oliskin jotain muuta. En ole itsekään täysin syytön, minkä joudun myöntämään.
Linkissäsi: Uudellamaalla asuvien mökinomistajien mökkimatkan mediaani oli 131 kilometriä ja keskiarvo 168 kilometriä.
No, arvioni joka perustui tuttavapiiriini heitti hieman, mutta suurin osa täysin nykyaikaisen sähköauton kantaman sisällä kumminkin.
Mökillä vaan se sähköauton lataus voi olla ongelma (joko ei ole sähköä ollenkaan tai pääsulakkeen koko) ja aika harva sähköauto yltää 300 km.
Pitkän matkan päässä olevan sähköttömän mökin omistaja tuskin ostaa sähköautoa.
Mitähän vielä?! Lisää tyhmiä kommentteja/kysymyksiä?
Eihän sen mökin tarvi olla sähkötön. Aika harvassa mökissä on niin suuret pääsulakkeet, että sähköauton lataaminen olisi järkevällä ajalla /virralla mahdollinen. Isot pääsulakkeet korvessa=iso sähköliittymän hinta ja perusmaksu.
Lisää tyhmiä mutuja?
Noi 131 ym. kilometrit on sitten matkat linnuntietä, eli aika paljon meni sun mutus pieleen.
Oma mökkini on juuri tuollainen. Matkaa kotoa 150 km, sähköt on, tuvan ovenpieleen tulee parkkipaikan puolelle 10 A sulakkeesta pistorasia, eikä sulakekoko suurene ihan halvalla. Siltikään en näe ongelmaa latauskapasiteetissa.
Jos täydellä akulla kotoa lähtenyt auto on myöhään perjantai-iltana mökille ajettuna kuluttanut kylmänä yönä vaikkapa suurilla ajovastuksilla peräti 20 kWh / 100 km 5 kW lämmitin täysillä koko ajan, eli talvirajoituksilla tulomatka on vienyt 50 kWh. Ei pitäisi olla ainakaan ansiotonta etua sähköautolle, vaan päinvastoin, saattaa olla jopa vähän pessimistinen, tai ainakin pakkaskelin huomioon ottava inhorealistinen arvio, eikö? Hyvässä talvikelissä päässee tuon allekin, mutta laitetaan saman tien simulaattoriin niin kova pakkanen, että lämmitys puhkuu täysillä koko ajan! Toivottavasti sähköautoilijat voivat korjata tai vahvistaa tämän arvioni, joka perustuu Spritmonitoriin kirjattuihin sähköauton kulutuksiin ja yleisimpien mallien maksimilämmitystehoon?
Perillä 10 A pistorasiasta voi ladata 2.2 kWh tunnissa, eli 53 kWh vuorokaudessa. Kyllä sillä ajaa parin päivän kuluttua takaisin saman 150 km. Vaikka puolilta öin paikalle saapunut auto olisi lauantain ja sunnuntain päivälipun ajan 10 - 17 parkissa hiihtohissin ala-asemalla, ehtii öisin silti ladata 9 16 = 25 tunnin ajan = 55 kWh.
Tonnin halkokuorman käyn noutamassa mökiltä mieluummin 1800 kilon vetopainolle katsastetulla turbodieselillä. Polttoaineesta riippumatta sitä kuormaa en lähtisi vetämään millään pienellä etuvetorimpulalla, en varsinkaan talvikelissä tunturimaastossa!
En edelleenkään näe pistorasiaansa itse hallinnoivalle latausongelmaa edes kevyessä matka-ajossa? Jos tavisauton hinnalla saa sähkärin, joka missä tahansa talvikelissä tulee varmasti tuon 150 km mökille yhden jäädessä tekemään vielä viimeisen iltavuoron ennen kuin seuraa muun perheen mukana mökille, niin se on meidän perheen vertailussa mukana.
Sortsi, tuli laskuvirhe. 150 km 20 kW teholla vie tietenkin vain 30 kWh. Siihen parin tunnin lämmitykset, niin matkalla kuluu noin 40 kWh.
Entistä vähemmän ongelmaa 10A latauksessa.
Yleensä mökillä on muutakin sähkönkulutusta, joten pääsulakkeen kesto on se ongelma.
Ongelma on mielikuvituksessasi. Tutun mökillä on 1x25A pääsulake ja hyvin on autoni latautunut eikä sulake palanut ja ei olla sähköä säästelty.
Kyllä tuntuu sähköauto olevan elämää suurempi mörkö eräälle.
Tutun mökin sulakkeet onkin koko totuus, samanlainen kun tuttusi mökkimatkojen pituudet.
Monessa vanhemmassa mökissä ei ole edes ulkona pistorasiaa josta ladata.
Tämä vaan on faktaa, oli sitten mörköjä eli uskontoa.
Hyvää Joulua! Älä nää painajaisia sähköautoista!
Onhan se. Jos pakkasta on hiihtohissin pakkasrajan tienoilla, ja silti mäessä tarkenee olla kaikki viikonlopun tunnit, jolloin hissi pyörii, ja mökillä ollessa sitten paleltumia sulatellaan saunomalla 7 tuntia ja samaan aikaan on koko ajan hellalla kaikki levyt ja uuni päällä, niin sitten ei tosiaan viikonlopun tunnit enää riitä lataamaan kovan pakkasen matkalla kulunutta 40 kWh energiamäärää.
Silloin kannattaa varmaan toivoa, että joulupukki tuo bensa-auton?
Hyvää Joulua!
Tyhmä kysymys numero 12: Miten matka jatkuu, jos sähkö loppuu kesken matkan?
Onko jo olemassa esimerkiksi sellaisia palveluja, jossa tuodaan ladattu akku, tai polttomoottorigeneraattori täyttämään auton akkua? Hinausauto?
Mitä muita mahdollisuuksia jatkaa matkaa on olemassa?
Tuohan oli hyvä kysymys.
70000 km Leafilla ajelleena vastaan:
A) sähkö ei lopu kesken. Sen kulumisen pystyy arvioimaan niin tarkoin
B) jos se sitten kuitenkin kuluu ennakoimaani nopeammin (näin on useinkin käynyt), eikä riitäkään suunnittelemaani latauspaikkaan tai kohteeseen, niin vielä on aina ollut sen verran tiheässä joku paikka mihin pysähtyä ja kysyä pistorasialatausta. Korvaustakin olen aina tarjonnut, harvoin on kelvannut, mutta aina on sähköä luvattu. Yleensä tässä vaiheessa voi jopa alle 1kWh lataus riittää perille pääsemiseksi.
C) jos sähkö sitten kaikesta huolimatta loppuu, niin hinausautohommiksihan se sitten menee tavalla tai toisella. Mutta sehän onnistuu vaikka ensimmäisen paikalle sattuvan auton kanssa. Köysi kiinni ja Leafi hinaukseen ja kun auto on käynnissä niin se regeneroi hyvin lyhyellä hinauksella sen verran max 30 kW teholla sähköä, että pian voikin jatkaa matkan perille.
Ohessa yksi YouTube-pätkä tästä:
https://youtu.be/b3-ohyR9P6w
Tässä asiassa olen Leaf-kuskin kanssa samaa mieltä. Sekä polttoaineen että akun loppuminen on kuljettajan eikä auton vika.
Kummassakin tapauksessa kuljettajan itse aiheuttaman ongelman korjaus vaatii ulkopuolista apua, joten vähän turha spekuloida sillä, kumpi on helpommin tai vaikeammin autettavissa pulasta, johon fiksu kuski ei joudu koskaan.
Laskeskelin että olen ajanut sähköautoilla kohta 200000km, nyt yli 8 vuotta, ja joka ainoa aamu oikein pelottaa herätä sähköautoista kertoviin kauhujuttuihin. Onko tämä aamu se jolloin roskalehdistön roskajutut sähkiksistä toteutuvat?
Tähän mennessä sähkikset ovat olleet talviautoina aivan ylivertaisia helppoudeltaan. Sähköistä tietää tasan tarkkaan paljonko autolla vielä pääsee.
Lisälämmittimenä Webasto on ihan hauska, lämmintä tulee 5000W eikä rassaa ajomatkaa lainkaan. Bensaa menee noin 20-30L/vuosi, vähemmälläkin pääsee. 5L säiliö riittää pitkäksi aikaa.
"Käynnistyksessä" 12V:n akusta otetaan 1-2A joten eipä paljon rassaa. Eihän tarvitse kuin kontaktorien kelojen virta jolloin 12V:n akku ladataan ajoakustosta.
NiCd flooded akuilla pakkasista ei ole väliä, täydet Ah:t aina. LiFePo4 akuilla voi joskus -20C tai kylmemmillä pakkasilla ajaa ekat kilometrit vähän rauhallisemmin, sen jälkeen akut ovatkin jo lämmenneet ja voi revitellä jos niin haluaa.
Noin 300km ilman latausta liikkuva autoni on ranskalainen tehdastekoinen -98 mallia joten ei vielä voi sanoa kestävyydestä, katsotaan 10v:n päästä uudestaan. LiFePo4 akusto on vuosimallia 2007 (asennettu silloin autoon) ja olen siitä testannut 100A:n kuormalla osan akuista. Kaikista testatuista lähti yli 160Ah ja niiden nimellis Ah on juuri tuo.
Prahan teknillinen korkeakouluhan on testannut LiFePo4 akkujen kestoa ja tulokset ovat sangen vakuuttavat http://gwl-power.tumblr.com/post/97128890296/faq-what-is-the-real-cycle-life-for-lithium . Tuossa on osittaisjuttu kun yleensä nettiin ei pistetä kovin korkeatasoisia juttuja. Koko testissä päästiin jopa 30000 sykliin ilman että akun ominaisuudet olisivat kärsineet juuri lainkaan. Ja hämmästyttävintä on se että testattiin Winstonin ja Calbin kiinalaisia halpa-akkuja. Niin se maailma muuttuu. Eli voidaan sanoa että Teslallakin on hieman oppimista akkujensa suhteen. Kannattaisi käyttää halvempia, heh-heh.
Näiden sähköautoista kirjoitettujen kauhujuttujen lisäksi en jaksa lakata ihmettelemästä sitä energian määrää, jonka erilaisissa sosiaalisen median kanavissa useat sähköautosta kokemuksia omaamattomat henkilöt jaksavat käyttää kirjoitellakseen sähköautoja koskevia negatiivisia tai vastustavia kommentteja.
Sähköautolla on edelleen rajoitteensa, sitä on turha yrittää kiistää, eivätkä ne siksi sovellu vielä kaikille ja kaikkiin tilanteisiin. Yllättävän useille ne kuitenkin ovat jo erinomainen vaihtoehto. Etenkin Zoe 41 kWh akullaan avasi edullisemman hintaluokan toimintamatkan riittävyyden kautta sähköauton mahdollisuudet erittäin laajalle uudelle ostajapotentiaalijoukolle.
Jos sähköauto kiinnostaa, niin tosiaan rohkeasti vaikka 30 kWh Leaf pitkään koeajoon ja selvittämään ennakkoluulottomasti toimiiko se omassa käytössä vai ei.
Ymmärrän hyvin, miksi haluat korjata väärinkäsityksiä, joita on paljon. Ei ole mitään syytä, miksei sähköauto toimisi pakkasessa.
Ei tosin ole myöskään mitään syytä, miksei polttomoottoriauto toimisi pakkasessa, joten voidaanko sopia, että "ylivertaisuus" riippuu pikemminkin verrattavista automalleista ja käyttötilanteesta kuin käyttövoimasta?
Täällä kirjoittelevista ei ole ähköautoista monellakaan koeajoa enempää kokemusta, mutta autoista monellakin on kymmenien vuosien kokemus. Sulla on kokemusta sähköautoista; hehkutat jotakin Renault Zoeta blogissasi. Zoe on kuitenkin sama kuin Clio. N. 15-20 000€ hintaista Cliota myytiin v. 2015 500 kpl ja oli sijalla 31. Nyt oletat, että ihmiset innostuvat ostamaan Cliota kun siihen laitetaan sähkömoottori ja hinta 40 000 €. Voin sanoa ihan sillä päivän Leaf-kokemuksella, että ei osteta.
Sähköautoissa tänään on se ongelma, että niiden hinta putoaa moninkertaisesti polttomoottoriautoon nähden. Nettiauto.com: Peugeot Ion, 2011 ajettu 10-15 000km hinnasta pudonnut 15 000€-> 1€/km. Leaf 2012 ajettu 19 000km hinta pudonnut yli 20 000€ -> 1€/km.
Peugeot 308, joka ei varmasti ole parhaiten hintansa pitävä 15-20 snt/km hinnan alennuskuluina. Sama sivusto Leaf 2012 ajettu vain 17 000km hinta n. 25 000€ hinta pudonnut n. 20 000€, mutta kuka tämän ostaa, sillä 25 000 € saa jo monenlaista uutta vastaavaa polttomoottoriautoa.
Kirjoitit "Noin 300km ilman latausta liikkuva autoni on ranskalainen tehdastekoinen -98 mallia ".
Mutta huippunopeus sun autolla n. 100 km/h. eli ajonopeus 60-80 km/h, koska olet lisännyt akkuja/painoa. Alkuperäinen ajomatka akullisella oli kait alle 100 km. Mites ajo-ominaisuudet, kun painoa on tullut paljon lisää? Miten meni katsastuksesta, täytyikö tyyppikatsastaa?
NiCd flooded vaihtuivat LiFePo4:ään, paino ei noussut lainkaan, sama paino. Edelleenkin 5 hengen auto ja kärry saa olla perässä max 1120kg. Näppärä matkanopeus on 80-90km/h. Ei ollut mitään katsastettavaa.
Alkuperäisenä kulkevat tuon 100km mutta ihan joka kelillä. Samoin näillä litiumeilla mutta paljon pitemmälle.
Tämän hetken sähkiksistä ei oikein löydy vastaavaa.
Ei tuossa ole ongelmaa. Onhan itsellänikin ollut kymmeniä polttomoottoriautoja. Talviajossa sähkiksellä on kivoja hyviä puolia kuten moottorin tosi jouhea käyttömahis ja hyvin alhaalla oleva painopiste. Tekevät kutaa ajo-ominaisuuksille.
Ja sähkis ei sovi ihan kaikille.
Sähköautot ovat vaarallisia esim. parkkialueilla. Koska niihin tulee pakollissina piippari, ikään kuin peruuttavassa raskaassa kalustossa?
Sähköautojen äänettömyys on urbaanilegendaa. Aina sieltä tulee ääntä mm. renkaista, jarrutehostimen ja ohjaustehostimen pumpuista, jäähdytyksen vesipumpuista jne.
Kannattaa kokeilla sähkistä, vaikka Leafia. Joka Nissanmyyjällähän on sellainen esittelyautona. Mutta saatat vahingossa ostaa sen ja silloin sinustakin tulee propellihattu.
Kyllähän sähköautojen hinnat vielä hillitsevät ostohaluja tehokkaasti. Ethän ole uutta sähköautoa sinäkään kai ostanut?
Nettiauto.com; Leaf 2014 ajettu vain 18 000km hinta n. 29 000€.
Kuka ostaa, kun 29 000 €lla saa jo aika mukavan UUDEN polttisauton.
Minä en löytänyt yhtään mukavaa ja tiloiltaan sopivaa riittävän taloudellista uutta polttisautoa edes hieman suuremmalla rahasummalla. Mutta jos joku ostaa mieluummin ihan uuden, ei ole minulta pois. Pakkohan niitä uusiakin on jonkun ostaa, että meille nuukailijoille tulee käytettyjä tarjolle.
Itse näen 18.000 km ajetun toistakymmentä tuhatta alle uuden hinnan myytävän pikemminkin mahdollisuutena kuin ongelmana. Minusta peli on menetetty jo alun perinkin, jos on ostamassa niin huonoa autoa, että jo ostaessa on suunniteltava sen myymistä. Jos tavoitteena on luopua kolmen vuoden kuluttua, miksi moista roskapönttöä ostaisi tänäänkään? Mieluummin kai sitä välttää kiusaamasta itseään edes vuoteen 2019 saakka, ja ostaa saman tien sen mitä oikeasti haluaakin?
On paljonkin ihmisiä joilla arvot ja ajattelutapa on erilainen kuin sinulla.
Heidän mielestään mukavaa kaupunkiajoon sopivaa polttisautoa ei ole edes olemassa.
Paljon on suhteellinen käsite, mutta jos autoja kaikkiaan tullaan tänä vuonna ostamaan yli 110 000 kpl ja niistä sähköautoja n. 200kpl, joista suuri osa autoliikkeiden esittelyautoja, niin se on kyllä todella vähän.
Miten omistamani/ostamani auto liittyy arvoihini ja ajattelutapaani? Olen koeajanut yhden päivän mm. Nissan Leafia, enkä ostaisi sitä, vaikka se olisi polttomoottoriauto.
" Olen koeajanut yhden päivän mm. Nissan Leafia, enkä ostaisi sitä, vaikka se olisi polttomoottoriauto."
En minäkään ostaisi, tosin eri syistä, varsinkaan polttiksena, eikä kukaan sinuakaan siihen pakota, älä pelkää.
Niin, kipuraja autoon rahan panemisessa menee minulla 10000e kieppeillä. Panen rahan mieluimmin muualle. Näillä nykyisillä sähköautojen hinnoilla ei kunnollista menopeliä tahdo saada tuolla rahalla. Käytetyn Leafin voisi ostaa vaimolle sitten kun hinta jää alle mainitun. Tai vähän alle niin muutaman huonoimman akun voisi akustosta vaihtaa jolloin ajomatka olisi lähinnä alkuperäistä. Samoin vesiwebaston asennukseen menee vähän rahaa. Ehkä panisin käytetyn ThermoTop C:n, ovat aika varmatoimisia kun liekkitunnistus perustuu hehkutulpan vastusarvon muuttumiseen.
20tkm ero polttikseen pyörii 1500-2500e hujakoilla vuodessa joten saisi kuitenkin ajaa muutamankin vuoden ennen merkittäviä "säästöjä".
Itselleni voisin harkita NV200E:tä mikäli merkittävän ajomatkan lisäys kävisi helposti. Mutta näillä näkymin ei käy kun akuston jännitteet ja tilat eivät suosi mitään kliffaa invertteriviritystä. Tuon saisi kyllä 5 hengelle.
Jos 10ke on liikaan niin silloin ei ole asiaa ylipäänsä uusien autojen kauppaan.
Ostetut uden autot maksaa keskimäärin 25-30ke. Ei sähköauton tarvi olla yhtään halvempi.