Hän varmasti kysyy taas, että mitä olen puuhaillut viime aikoina. Mitähän pitäisi vastata?
Maantantaina olisi taas aika lanttutohtorille
Naisasialooser1
32431
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Näytät vaan palstakirjoituksesi.
Mulla tuli sama mieleen.. ;D
Toi on tos hyvä neuvo
Niin voisin kertoa millä nimimerkillä kirjoittelen ja hän voisi tämän palstan kautta kätevästi seurata sielunmaisemaani.
Hyvä et käyt päätäs säännöllisesti hoidattamassa, vaikkei se kyllä näytä tuottavan tulosta.
Käy rekeen lauantain kävelylenkki ja kerro siittä.
Lauantain kävelylenkki käy rekeen, mutta mihin sillä reellä mennään?
Mä jätin eilen mun lanttulääkärille soittopyynnön ja kun lääkäri soitti, kerroin että mulla on outoa painavaa tunnetta keskivartalossa ja että olen viime aikoina juonut yli miesten riskirajojen, vaikka maksa-arvo P-ALAT oli loka-marraskuussa koholla. Kerroin olevani hieman voimaton asian suhteen, ja kyselin että onko tämä vaarallista, ja että saisinko alkaa taas syömään Ketipinoria, sillä kaipaan sitä "aivojen päävirtakatkaisija" -olotilaa. Lääkäri rauhoitteli ja sanoi että tuskin se on mitään vakavaa kun en ole keltainen ja yleiskuntoni on hyvä. Hän kuitenkin kielsi edelleen Ketipinorin käytön ja sanoi että juomistakaan ei voi suositella.
Mitä tekee julkisen sektorin erikoistuva lääkäri tämän keskustelun pohjalta? -Nostaa bentsoannostusta.
Eli Rivatril nousi annokseen 0,5mg 1-4 tablettia päivässä tarvittaessa
Lyrica 150mg 4x päivässä
Ja nukahtamiseen Atarax 25mg 1-4 tablettia tarvittaessa
Olen monesti syönyt Rivatrilia alle maksimimäärän, mutta uusinut reseptin aina laskennallisena päivänä. Laskin juuri että mulla on kaapissa 411 Rivatril-tablettia ja varmaan yli 150kpl 150mg Lyricoja muutama liuska 75mg versiota.
Olen mä aika bad ass.
Ja hei, en muuten ole kännissä vaikka onkin perjantai-ilta. Ensi viikolla menen kokeisiin ja katsotaan mikä on P-ALAT kun en ole enää nappaillut Ketipinoria kännin päälle.
Lopeta nyt hyvä ihminen ajoissa noiden mömmöjen vetäminen. Kuulostaa niin vaaralliselta touhulta, että huhhuh.
Eikö sun äiti sano sulle mitään moisesta lääkemäärästä?
Haluatko että maksasi poksahtaa ja kuolet nuorena?
Lääkäri nosti Rivojen annostusta nimenomaan siksi, että ei tarvitsisi syödä maksalle rasittavaa Ketipinoria eikä juoda. Hän oli edelleen sitä mieltä, että P-ALAT arvon nousu johtui nimenomaan Ketipinor-lääkkeestä, sillä P-GT ja P-MCV arvot, joilla juomista seulotaan, olivat erinomaiset.
En todellakaan halua että maksani ns. poksahtaa, vaikkakin todellisuudessa loppuunkulunut maksa vain kovettuu sidekudokseksi. Juuri siksi halusinkin jutella lääkärin kanssa. Nämä lääkkeet ovat maksalle ja muutenkin ihmiselle paljon pienempi paha kuin runsas juominen.
Lääkkeet ja juominen yhdistettynä saavat aikaan hirveätä tuhoa. Myös aivoille, sen maksan lisäksi.
Kuinka kauan olet syönyt noita psyykelääkkeitä? Kauanko aiot niiden käyttöä jatkaa, jos niistä ei ole sanottavampaa apua? Eikö psyykelääkkeiden käyttö pitäisi olla ajallisesti rajattua, siten että niitä ei käytetä vuosikausia?
Joo, varmasti maksa kestää paremmin pelkkää lääkkeidenkäyttöä kuin päivittäistä juomista. Mutta kyllä siihen maksan tuhoutumiseen vaikuttaa moni muukin asia yhtälössä.
Oletko koskaan miettinyt vaihtoehtoisia tapoja hoitaa ahdistusta/masennusta/sosiaalisten tilanteiden pelkoa (en tiedä mikä diagnoosi sinulla on) ?
Aiheesta on keskusteltu palstalla ennenkin, mutta kertaus on opintojen äiti. Bentsoura alkoi Opamoxista heinäkuussa 2015, jota söin ehkä kerran viikossa tarvittaessa. Marraskuussa se vaihdettiin Temestaan, jota söin alkuun niin ikään ehkä kerran viikossa tarvittaessa. Oli muuten hämmästyttävän tehokas lääke alkuun. Maaliskuussa oltiin siinä pisteessä, että 3-5 tablettia päivässä ei juurikaan auttanut. Sitten se vaihdettiin Rivatriliin, jota söin aluksi 4 tablettia päivässä, myöhemmin 3, sittemmin 2, mutta nyt lääkäri suositteli jälleen nostoa. Viimeisin bentsovapaa päivä oli pitkäperjantai tänä vuonna.
Lyricaa kokeiltiin toukokuussa ensin annoksella 25mg 1-3x vrk tarvittaessa, mutta se ei auttanut mihinkään. Varsinainen säännöllinen aloitettin kesäkuussa ensin annoksella 150mg/pv, nostettiin heinäkuussa annokseen 450mg/pv ja nyt muistaakseni marraskuussa maksimiin 600mg/vrk.
Ketipinoria söin huhtikuusta marraskuuhun, eli noin 7 kuukautta annoksella 200mg depottabletti iltaisin ja lisäksi 100mg nopea maksimissaan 3 kertaa päivässä tarvittaessa. Ataraxin sain loka-marraskuussa korvaamaan Ketipinorin unilääkkeenä.
Kyllä näistä on selvästi apua, Rivan ansiosta en ole saanut kunnon paniikkikohtauksia kuin viimeksi joskus maalis-huhtikuussa enkä hysteerisiä itkukohtauksia sen jälkeen kun Lyrica nostettiin kunnon annokseen kesällä. Myös Atarax-toimii hyvin unilääkkeenä, nukuin viime yönä klo 23.00 - 9.30. Arkisin soi kello seiskalta ja peitto tuntuu joskus todella painavalta aamuisin.
Olen miettinyt kyllä vaihtoehtoisiakin hoitomuotoja ja tullut siihen tulokseen, että 16-24 vuotias, normaalipainoinen, kanssani samalla viivalla oleva tyttöystävä saattaisi auttaa. Harmi vain, että lääkäri ei voi kirjoittaa reseptia sellaiseen.
Diagnooseihin on kirjattu sosiaalisten tilanteiden pelko, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, akuutti stressireaktio (lieväasteinen häiriö), määrittelemätön ahdistuneisuushäiriö/tila, traumaperäinen stressihäiriö, paniikkihäiriö sekä aspergerin oireyhtymä. Lisäksi läpilyöviä psykoottisia oireita ja prodromaalioireita, joille ei ole varsinaista diagnoosia tai F-koodia.
Kuulostaa aivan järkyttävän isolta määrältä lääkkeitä, lisäksi annostukset ovat niin isoja, että en käsitä miten pystyt ylipäätään toimimaan arkielämässä.
Oletko kuullut sellaisesta terapiasta kuin Rapid Eye Movement -terapia? Siitä on tutkimistuloksiakin olemassa (siis ihan oikeita), ja se siis todistetusti auttaa ainakin traumaperäiseen stressiin, muuhun stressiin, univaikeuksiin ja ahdistuneisuusoireisiin.
Juttelepa tohtorillesi, hän kertoo sinulle lisää (mikäli on kartalla uusimmista jutuista).
Eikös sen tohtorin pitäisi osata opastaa sinua myös sellaisten virikkeiden pariin, joissa voisit tavata niitä kanssasi samalla viivalla olevia nuoria naisia? Olen käsittänyt, että näitä muuta hoitoa tukevia asioita opetetaan lääkiksessä nykyään, ja ne ovat yhtä tärkeitä hoidossa kuin lääkkeet ja terapia.
Siinäpä toinen asia, mistä voisit jutella.
Tsemppiä nyt kaikesta huolimatta, en epäile ollenkaan ettetkö voisi parantua noista oireistasi ja elää lääkkeetöntä elämää.
PS. Tuohon aspergerin syndrooma -diagnoosiin en kyllä kohdallasi usko lainkaan. Sen verran paljon olen kirjoituksiasi lukenut elämästäsi. Kannattaisiko kysyä jostain toinen mielipide?
Ole hiljaa kurppa.
Ps. Asperger-diagnoosin teki lääkäri, joka on osastonylilääkäri ja dosentti.
Älä viitsi olla tommonen!
PS. Sitä suuremmalla syyllä kannattaisi kysyä toinen mielipide.
Samaa mieltä. Näin vaikeassa asiassa ei kannata neuvoa, jos ei ole MITÄÄN tietoa yhtään mistään.
Hänen+AS-diagnoosinsa+on+100%+oikea.+Sinä+sen+sijaan+et+näytä+tietävä+alkuunkaan+mitä+Asperger+tarkoittaa.+Hänen+elämänsä+voi+olla+ihan+minkälaista+tahansa+ja+hän+voi+silti+olla+AS,+varmin+merkki+siitä+tietysti+on+hänen+naisettomuutensa.
Mjaa, kysynpä vaan, että miten serotoniinipitoisuuksiin ja muuten keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden suuret annostukset sopivat asperger-diagnoosiin?
Siitä on nimittäin tutkimustietoa ja ohjeistustakin, että näin ei pitäisi menetellä. Aspergereilla kun on luonnostaan mm. erilaiset serotoniini- ja kortisolitasot taviksiin verrattuna. (Kas kun dosentti ei tehnyt papereihin merkintää!)
Sinänsä ihan sama minulle, kunhan toin esille ensinnäkin sen, että muitakin tapoja hoitaa ahdistuksia yms. on kuin turruttaa itseään lääkkeillä. Ja toiseksi sen, että lääkkeiden suhteen pitäisi olla jokin tolkku, varsinkin jos ihmisellä on aidosti asperger.
Sitä paitsi: Peris käyttää lääkkeitä osaksi myös huumaantumistarkoituksessa. Tämä on tullut aiemminkin ilmi.
Hyvä jos ryhdytte miettimään.
En tiedä paljonko itse tiedät aspergerista, tai varsinkaan uusimmasta tautiluokituksesta.
Asperger tulee poistumaan eurooppalaisesta tautiluokituksesta. Sitä tullaan käsittelemään "ominaisuutena".
Mutta kuten jo aiemmin sanoin, niin tutkimus on edennyt mm. mainitsemieni hormonimittausten kohdalla. Se tulee etenemään vielä lisää, ja ehkä jossain vaiheessa saadaan mm. jokin yhteys todistettua ravitsemuksen ja oireiden välillä. Koska ravitsemus ja hormonit kulkevat käsi kädessä.
Joka tapauksessa: asperger-diagnoosi ja todella runsas psyykelääkitys eivät sovi yhteen. Minä en oikeasti voi käsittää, miksi Periksellä on noin paljon lääkkeitä ja noin isoilla annoksilla. Tai no, tulihan sekin jo ilmi: hän osaa manipuloida lääkärinsä kirjoittamaan hänelle just sitä mitä itse haluaa. Se mitä Peris haluaa, on "turtumus", ei parantuminen. Näin minä tulkitsen.
Niinpä. Mä osaan manipuloida lääkärin kirjoittamaan just sitä mitä haluan. Muutama vuosi sitten silloinen lääkäri kirjoitti lausunnon, että suosittelee lykkäystä siviilipalveluksesta. Soitin sivarikeskukseen ja kysyin että mitä tarvitsee vapautukseen ja he kertoivat, että B-lausunnon. Jonkin ajan päästä sanoin lääkärille, että hänen laatimansa lausunto ei kelvannut lykkäykseen vaan ne vaativat B-lausunnon. No, lääkäri kirjoitti sellaisen ja minä lähetin sen sivarikeskukseen vapaamuotoisen vapautushakemuksen kera. Läpi meni.
Nykyään puolestaan pumppaan kaikki mahdolliset kolmiolääkkeet ulos apteekista ja olen lääkärin ja hoitajan silmissä ahdistunut, ihmiskammoinen, kaltoinkohdeltu poloinen.
Tiedän Aspergeristä sen, että olen itsekin aperger, tosin diagnosoimaton. Et varmaankaan tiennyt, että diagonosimattomat assit ovat hyvin edustettuina yleispyskiatriassa kuten itsekin olen ja monella meillä on myös diagnosoitu psykoosipiirteinen persoonallisuushäiriö kuten itsellänikin tuo on diagnosoituna.
Äläpä ala minulle lässyilemään. Kerroit tuolla ylempänä, kuinka ohjailet lääkäriäsi näissä reseptiasioissa.
Mutta valinta on sinun: haluatko parantua ja saada normaalin elämän, vai haluatko saada kaappisi ja pääsi täyteen mömmöjä.
Mikään lääke ei paranna pahaa oloa sinänsä ja yksinään. Sellaista pilleriä ei ole olemassa.
Jossitellaan:
- jos minä saisin päättää, niin joutuisit pakolla osallistumaan joka viikko sellaiseen nuorten ihmisten toimintaan, johon olet osoittanut kiinnostusta keskusteluissa terapauttisi kanssa
- Jos minä saisin päättää, niin lääkkeet lopetettaisiin asteittain mutta aika nopeasti
- jos saisin päättää, niin osallistuisit muiden kaltaistesi kanssa yhteisiin kognitiiviseen terapiaan perustuviin kokouksiin, toiminnalliseen kuntoutukseen/opetukseen miten sitä halutaankin luonnehtia
- sieltä löytäisit sen vastaavalla tasolla olevan naisenkin
Mutta kun sinä et saa päättää, kurppa.
Asioistani päättää lääkäri ja mulla on kaikesta huolimatta reseptillä Rivatril, Lyrica sekä Atarax. Kaikki kolmiolääkkeitä ja niiden vaikutuksen alaisena päivät kuluvat mukavasti.
Noinhan kaikki narkkarit elämäänsä luonnehtii, jos joku on hieman tökännyt.
Mitähän tohtori sanoisi naisettomuuden ratkaisuksi? En ole ala asteen jälkkeen käynyt missään lääkärillä paitsi hammaslääkärillä. Jospa menisin lanttumaakarille sanomaan että pillua en ole koskaan saanut.
Sano, että tyhmä kysymys, eihän ätmi muuta kuin runks runks.
Kysy siltä pillua jos se on naispuolinen. Kerro myös tekemästäsi hyvästä työstä hcätmien eutanasian puolesta sinkutpalstalla, yritä saada psyk. mukaan tähän projektiin, siitä ehkä sana sitten leviää muille psykiatreille ja edelleen poliittisille päättäjille
Se on vanha haaska, joten en häneltä pillua halua. Tuosta eutanasiasta pitäisi kyllä puhua ja saada psykiatrian ammattilaisten asenteet muuttumaan myönteisempään suuntaan asian suhteen. Hänet pitäisi saada ymmärtämään, että he eivät voi auttaa HC-AT-miestä millään tapaa, se ei ole heidän vikansa eikä käy heidän ammattiylpeyden päälle vaikka eivät mitään muuta ratkaisua HC-AT-miehen ongelmiin löydäkkään. HC-AT-miehen ongelma on ruma naama ja sitä ei taitavinkaan psykiatri pysty omalla työllään komeaksi muuttamaan, joten itsemurhan suosittelu ei kerron huonosta ammattitaidosta, päinvastoin se kertoo rehellisyydestä ja aidosta halusta auttaa.
Puhu suoraan ja rehellisesti fiiliksistäsi, ei se muuten sua pysty auttamaan.
Onko sulla Naisasialooserilla mitään kivoja lääkkeitä käytössä? Esim. noita, joista ylempänä käydään keskustelua. Otin päivän viimeisen Lyrican klo 19 ja nyt on viides kalja meneillään. Huh huh.
Et sitten uskaltanut vastata asialliseen kirjoitukseen.
Olet kyllä tyypillinen lääkenarkkari! Suurin osa teistä on oman äitinsä "vitunsyyliä", hieman "pun intended". Vitunsyylä pysyy mukana, ei häviä ja aiheuttaa kasvaessaan yhä isompia ongelmia.
Tuolla menolla kyllä kuolet ennen sitä äippääsi. Vetelet niitä lääkkkeitäsi ja erään kerran vain istahdat viimeisen kerran...näitä on nähty.
Lanttutohtorit ei ymmärrä naisettomia miehiä koska eivät naiset yksin koskaan ole. Taatusti kaikilla mies puolisilla lanttutohtoreillakin on naisia mutta vain koskan ne tienaa paljon rahaa.