Luovat ja uteliaat pojat keskittyvät oleelliseen, kun taas tytöt opiskelevat opiskelua varten.
Pojat perustavat firmoja, startuppeja, innovoivat etc. ja 10-tyttöfemakot rääkyvät itkupotkuraivareissa tasa-arvoa ja kiintiöpaikkoja poikien perustamissa yrityksissä.
Fiksuimmat pojat luonnollisesti vievät yrityksensä pois Suomen kade-/verohelvetistä.
Pojat perustavat firmoja, startuppeja, innovoivat etc. ja 10-tyttöfemakot rääkyvät itkupotkuraivareissa tasa-arvoa ja kiintiöpaikkoja poikien perustamissa yrityksissä.
Fiksuimmat pojat luonnollisesti vievät yrityksensä pois Suomen kade-/verohelvetistä.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Tämä on kyllä totta. Vaikka jalkojeni välissä onkin toisenlaiset killuttimet, kävin kaikki kouluni niin kuin "kympin tyttö": arvosanani olivat aina erinomaiset, mutta minkäänlaista kykyä soveltaa hankittua tietoa ja osaamista koulun ulkopuolella ei koskaan muodostunut.
Nyt sitten homehdun laudaturin papereideni kanssa äidin peräkammarissa pitkäaikaistyöttömänä, nostan 260 euron työmarkkinatukea ja teen parhaani, etten törmäisi lähikaupassa vanhoihin koulukavereihin: niihin, joita pänttääminen ei silloin poikavuosina kiinnostanut mutta jotka nykyisin ajavat hienoilla autoilla.
Ainoa ero kympin tyttöihin on siinä, ettei lasilattia pelasta; en voi syyttää sataprosenttisesti omasta paskuudestani johtuvasta tilanteestani joitakin mystisiä "rakenteita" ja tasa-arvo-ongelmia tai vaatia pörssiyritysten hallituksiin pakollista vässykkäkiintiötä, joka tasoittaisi minullekin tietä kohti yhteiskunnan eliittiä.
...etkä suostunut käyttämään akateemista tutkintoasi hyväksi kuppaamalla verorahoja julkisen sektorin "asiantuntijana", kuten naiset tekevät.
Jonkun kai se on valtion hommissakin oltava, ei yhteiskuntakaan ilman työntekijöitä pyöri. Ei se mitään verorahojen kuppaamista ole, vaan työntekoa.
Voisin minä jotakin generalisti-asiantuntijahommia tehdä, jos kokisin työpanokseni niissä olevan oikeasti hyödyllistä ja tarpeellista... ja jos minulla olisi sellaiseen jonkinlainen pätevyys (ja jotakin työkokemusta, jotta edes ko. toimiin ja virkoihin hakemisessa olisi mitään mieltä).
Tutkintoni ei kuitenkaan pätevöitä mihinkään muuhun kuin jatko-opintoihin pääaineessani ja tutkijanuralle, ja havahduttuani siihen, miten kalliiksi kirjallisuudentutkimus tulee yhteiskunnalle suhteessa siihen, mitä yhteiskunta saa siitä vastineeksi (≈ 0), totesin, ettei minun tai kenenkään pitäisi saada moisesta harrastuksesta vastikkeettomia almuja. Työttömänä hyödytän yhteiskuntaa aivan yhtä paljon kuin kirjallisuudentutkijana, mutta tulen sille paljon halvemmaksi.
Yhteiskunnassa tuhlataan järjettömästi resursseja toimimalla hienojen teorioiden pohjalta. Ei tarvitse koululaitosta pidemmälle mennä kun löytää huttua, minkä voisi unohtaa ja keskittyä olennaiseen.
Toisaalta kaikkea ei voi ajatella pelkän rahan ja tehokkuudenkaan kannalta. Tarvitsemme myös henkistä pääomaa, muuten olemme vain tuotantoa varten valjastettuja robotteja.
Tuntemani kirjallisuutta pääaineena lukeneet työskentelevät monissa tehtävissä mm. äidinkielenopettajina, kustannustoimittajina koulutussuunnitelijoina joten ei pidä paikkaansa, että tutkimus on ainoa asia mitä kirjallisuudentutkimusta opiskellut voisi tehdä.
Jaloa uhrautumista sinulta. Elät mieluummin siis virikkeetöntä ja ankeaa elämää ettet vain tulisi maksamaan yhteiskunnalle liikoja. Paitsi että jos työttömänä maksat sille joka tapauksessa saman verran, niin ilmeisesti jatko-opinnot tai tutkijantyö ei sinua kiinnosta.
Ei kiinnostakaan. Mitätöntä puuhastelua koko ala. Ajatellaan nyt vaikka väitöskirjan tekemistä. Jos työ valmistuu tavoiteajassa eli noin neljässä vuodessa ja tekijä saa palkkaa tai apurahaa 20 000 vuodessa, väitöskirjan tekeminen tulee maksamaan 80 000 euroa.
Melkoinen summa työstä, jonka tulee koskaan lukemaan optimistisestikin arvioituna noin kymmenen ihmistä (lukuun sisältyvät ohjaajat ja vastaväittäjä) ja jonka tekemättä jättäminen ei vaikuttaisi millään tavalla mihinkään.
Ei tunnu vaivan arvoiselta — eikä raha liioin tuntuisi ansaitulta.
Mitä tulee aiemmassa viestissä esitettyihin alavaihtoehtoihin, niin opettajaksi olisi pitänyt lukea suomen kieltä ja kasvatustieteitä, kustannusalalle puolestaan kaupallisia sivuaineopintoja. Koulutussuunnittelijasta en edes tiedä, mitä tekee, mutta sen tiedän, että tutkintoni, joka ei sisällä mitään hyödyllistä, ei sovellu siihenkään. Lisäksi verkostoitumiseni aste yliopiston ulkopuolelle on pyöreä nolla.
Mikä estää täydentämästä tutkintoa myöhemmin? Käsittääkseni ammattipätevyyden tuottaviin opintoihin (kuten aineenopettajan koulutukseen) voi saada koulutustukea. Ainakin yksi kirjallisuutta opiskellut tuttuni opiskeli kirjastotieteen aineopinnot, jonkun koulutustuen turvin ja on nyt töissä kirjastossa.
Minä väittäisin sen, että selityksiä on monia. Tytöt ovat kiltimpiä ja ahkeria. Sitä paitsi he kypsyvät älyltään aikaisemman murrosiän takia varhaisemmin.
Itse olin neljännellä luokkalla jaettu luokan priimus. Sen jälkeen luokani priimus taisi olla aina ahkera tyttö tai ala-asteella vielä tosi lahjakas poika. Tuntui siltä, että tytöistä jäi jälkeen neljännen luokan jälkeen totaallisesti. Ala-asteen tissitytöt vetivät kymppejä ja olit kypsempiä kaikin puolin. Poika jää helposti yleistasolla itseään edellä kehityksessä olevien tyttöjen jalkoihin. Jossain lukion viimeisellä luokalla taso-ero oli kurottu umpeen osin ja jossain yliopistossa hyvät nuoret miehet saattoivat olla hyviä nuoria naisia parempia.
Yliopiston mukaan tytöillä näyttää olevan parempi suhtautuminen kouluun ja oppimiseen.
http://www.helsinki.fi/cea/fin/Oppimaan_oppiminen/Tutkimustuloksia/Tyttojen_ja_poikien_valiset_erot.html
Älykkyys korreloi suoraan koulutustason kanssa sekä tulotason kanssa. Suurin osa massikeisarimiehistä on korkeasti koulutettuja. Katsokaa vaikka minkä tahansa pörssiyhtiön johtokuntaa, montako lukion tai peruskoulun käynyttä löydätte sieltä?
Usein jalustalle kuitenkin nostetaan menestyneitä "self made man"-yrittäjiä, joita on vähän. Massikeisarit myös harvemmin tykkäävät julkisuudesta. Menestyneiden riskinottajayrittäjien "rinnalla" on myös yhtä iso joukko epäonnistuneita yrittäjiä, heistä ei vaan puhuta.
Rahan perässä ulkomaille muuttavat miehet ovat yleensä myös korkeasti koulutettuja. Montako raksaduunaria tai autonkorjaajaa tunnette, joka on muuttanut työn perässä ulkomaille?
Aikamoinen myytti tuo, että luova ihminen ei menesty koulussa. Eipä sille taida olla oikein mitään pohjaa. Start up -juttu vaikuttaa melkoiselta huuhaalta. Yrittäjiä on tuhansia, ja menestyjät voi laskea yhden käden sormilla.
Ja nyt myytti on näköjään otettu naisvihan palvelukseen
Femakoiden ei pitäisi sotkea noita naisviha-syytöksiä joka asiaan. Tässä vaan faktoja todettiin
Murrosikäisen pojan isänä sanoisin, että puhut paskaa.
Pojat vain ovat laiskemnpia, eikä nyhveröillä nykyisillä ole keinoja ja munaa laittaa niitä lukemaan vaikka väkisin.
Pakkottaminen ei ole kovin järkevää pedagogiaa. Yleensä siitä seuraa vain vastareaktio ja pakotettu aihe alkaa tuntua entistä vastenmielisemmältä. Enkä tiedä onko laiskuuskaan ainoa syy. Kun ei kiinnosta niin ei kiinnosta. Ovatko pojat laiskoja heitä kiinnostavien asioiden suhteen, mitä ne sitten ovatkaan? Toisaalta on hölmöä puhua vain pojista yhtenä homogeenisenä ryhmänä, kun tiedetään hyvin että siihen poikien porukkaan mahtuu niitä sosiopaattikoulukiusaajia kuin Hämiksen kaltaisia "kympin tyttöjä". Toisaalta taas tuo Hämärikin vaikuttaa kyllä aika laiskalta, vaikka keksiikin omalla saamattomuudelleen hienoja ja marttyyrinkruunua kiillottavia tekosyitä.
Opetus ja kasvatus ovat aina olleet enemmän tai vähemmän pakottamista. Muu ei toimi.
Johtuu siitä, että tyttöjen oletetaan ja odotetaan olevan kilttejä ja ahkeria. Pojat taas saa "olla poikia" joiden ei tarvitsekaan osata mitään. Jos pojille olisi samat odotukset kuin tytöille, niin kyllä kummasti ne alkaisivat koulussa pärjätä. Kummasti pojat on ennen pärjänneet koulussa, silloinkin kun tytöt ei sinne vielä edes päässeet, ja perseellään istumista ja pänttäämistähän se oli silloinkin. Ei mitään muuta kuin istua perseellään ja selkäsaunan pelossa juntata ne asiat päähän. Kyllä ne sinne ennen upposivat, miksi eivät uppoaisi enää...
Ahkeruus. Se on homoille
Meillä oli luokan paras keskiarvolla mitattuna poika, Sen jälkeen tulivat tytöt; seassa muutama meitä kasin keskiarvon kieppeillä pyöriviä poikia. Seiskan alla olivat kaikki poikia.
Kyllä kai tuohon on useampikin syy. Pojat kehittyvät myöhemmin ja oppivat paremmin itse tekemällä eikä kirjoista lukemalla.
En ole alalla mutta on käynyt mielessä että voivatko säästöjen vaikutukset painottua poikiin? Opetuksesta kun leikataan niin silloinhan yleensä jää pois tällaiset asiat kuin tukiopetus, pienryhmät jne. Jos pojilla on alussa enemmän oppimisvaikeuksia eikä tukea ole tarjolla niin ongelmakierre pääsee alkamaan ja putoaa toisten kyydistä jo varhain.
Ihan omasta nuoruudesta muistan että ainakin itselle parhaat numerot tulivat miesopettajilta. En väitä että naiset olisivat huonompia opettajia mutta voisiko tässä olla joku auktoriteetti tai miehen malli juttu taustalla. Vähissähän miesopettajat nykyaikoina on.
Älkää nyt hyökätkö kimppuuni kuin hauki kaislikosta mutta kärjistäen voisi sanoa että tämä on hieman sellainen ajan henki. En tarkoita että miehiä tai poikia yritettäisiin polkea, mutta suurin osa kannustuksesta kohdistuu naisiin tai tyttöihin; usein kyllä tahtomatta. En tiedä osuiko teidän silmään lehtiartikkeli tai sitten se kiersi sosiaalisessa mediassa Siinä lentoyhtiöstä oli tehty juttu kun yksi sen koneen henkilöstö oli naisia. Juttuhan oli hyvä ja kaikki pisteet ja ihailu tuolle miehistölle, tässä tapauksessa naisistolle. Ei heiltä mitään pois.
Jotenkin tuosta vain henki sellainen vaikutelma että nyt naiset rikkomaan lasikattoja ja valtaamaan miehisiä aloja. Ei siinä miehiä paljon noteerattu. Itse olisin kaivannut siihen vaikka kolme kuvaa. Yhdessä naiset, yhdessä miehet ja vaikka sekaporukka. Tai sitten yksi iso yhteiskuva. Juttu olisi kirjoitettu siltä kantilta että meillä ei vaikuta sukupuoli vaan ammattipätevyys.
Anteeksi pitkä esimerkki mutta mietin että jos tällainen uutisointi/ajatusmailma on valloilla koulumailmassa niin ei ihme että toinen sukupuoli jää tyhjän päälle.
Eiköhän tuostakin löytyisi ihan tilasto: onko enemmän naisten vai miesten 10 viimevuoden aikana perustamia yrityksiä.
Miksi niiden aineiden joissa pojat menestyvät huonosti opettaja on useinmmiten nainen?
Miksi koulu ei huomioi poikien ja tyttöjen murrosiän eriaikaisuutta?
Mitä tapahtuisi koulumenestykselle jos tyttöjä ja poikia opetettaisiin erikseen?
Miksi oppivelvollisten opetussisällöistä päättää muutaman puolueen poliittinen eliitti?
Mitä tapahtuisi jos kulussa olisi lahjakkaiden oppilaiden erityisopetus/oma opetusryhmä?
Miksi pojat saavat oppitunneilla kaipaamaansa huomiota vain häiritsemällä muiden opetusta?
Kauanko kestää ennenkuin päättäjät myöntävät/ymmärtävät erehtyneensä?
Miksi koulu ei huomioi oppilaiden murrosiän eriaikaisuutta? Tässäkin asiassa yksilöllinen vaihtelu on suurempaa kuin sukupuolten välinen vaihtelu.
Oikeaan paikkaan.
Miksi koulu ei huomioi oppilaiden murrosiän eriaikaisuutta? Tässäkin asiassa yksilöllinen vaihtelu on suurempaa kuin sukupuolten välinen vaihtelu.
Kuka sanoo että menestyvät paremmin? Miehillä on äly voima ja kestävyys. Se vie ihmisen vaikka kuuhun tai tutkimaan toisia aurinkokuntia! Naiset nypertelevät sillä aikaa tuppervaareja!
Et+selvästikään+oo+ite+käyny+peruskoulua,+jos+käsitykses+yläkouluikäsestä+pojasta+on+"luova+ja+utelias".+Pojilla+oireilee+murrosikä+paljon+vahvemmin+kuin+tytöillä,+minkä+takia+n.+50%+pojista+vaan+riehuu+ja+vittuilee+koulussa+ja+näin+ollen+sitten+päätyy+johonki+amiksen+autolinjalle+kutosen+keskiarvolla.+