Kun lukee noita ammattikoeajoajien kommentteja autoista niin joskus kyllä ihmetyttää.
Jostain autosta voidaan sanoa aika negatiivista juttua esim penkeistä tai ohjaustuntimasta.
Sitten kun itse käy ajamassa samaa autoa pitempääkin matkaa niin ei voi kuin kehua?
Selityksenä asiassa on varmasti se, että mulla ei ole alla kokemuksia Mersuista, Lexuksista, Audeista, Mondeoista, Passateista, tai vaikkapa Focuksen penkistä tai ohjaustuntumasta.
Kun testaajat istuvat esim. johonkin ns. jokamiehen autoon, kyllähän ne tuntuu aika huonoilta esim penkkien osalta.
Koeajajien pitäskin olla tavallisia pulliaisia, sillä niillehän ne autot pääasiassa menevät.
Jostain autosta voidaan sanoa aika negatiivista juttua esim penkeistä tai ohjaustuntimasta.
Sitten kun itse käy ajamassa samaa autoa pitempääkin matkaa niin ei voi kuin kehua?
Selityksenä asiassa on varmasti se, että mulla ei ole alla kokemuksia Mersuista, Lexuksista, Audeista, Mondeoista, Passateista, tai vaikkapa Focuksen penkistä tai ohjaustuntumasta.
Kun testaajat istuvat esim. johonkin ns. jokamiehen autoon, kyllähän ne tuntuu aika huonoilta esim penkkien osalta.
Koeajajien pitäskin olla tavallisia pulliaisia, sillä niillehän ne autot pääasiassa menevät.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Koeajajilla on ennakkokäsityksiä ja omat suosikkimerkit. Kaikki muut ovat lähtökohtaisesti huonompia omaan suosikkiin verrattuna. Itse lopetin TM:n autotestien lukemisen sen jälkeen kun erään kerran tulevan testin voittaja kerrottiin ennen kuin testiä oli edes tehty.
Lehtien koejajajat ajavat jatkuvasti erimerkkisillä, uusilla autoilla ja ilmeisesti erot täytyy hakea yhä pienemmistä yksityiskohdista. Minulla on samat huomiot kuin edellisillä kommentojilla, en esim. huomaa lainkaan joitakin ohjaamiseen liittyviä ajo-ominaisuuksia, joista testiajajat urputtavat alinomaa. Sen sijaan ihmettelen mm. kovaa rengasmelua, huonoja valoja, vaikeasti erottuvia vilkkuja ja matalalla olevaa takapenkkiä. Tämmöiset tuntuvat löytyvän lähes jokaisesta nykyautosta.
Yksi syy lienee myös se, että uusien autojen ominaisuudet ja laatu on jo niin lähellä toisiaan, että erot pitää väkisin löytää yhä merkityksettömimmistä asioista, joilla ei ole mitään käytännön merkitystä meille taviksille. Emme edes huomaa moisia eroja, vaikka kuinka niitä yritetään keksiä.
Nuo erothan usein löytyvätkin vasta tarkkojen eri testereillä tai muilla teknisillä apuvälineiden avulla. Esim joku kiihtyvyyden kymmenesosasekunnin ero ei takuulla näy eikä tunnu meikäläisen koeajaessa. Polttoaineenkulutuserotkin ovat melkoisen olemattomia verrattuna siihen miten itse kukin ajotyylillään polttaa sitä. Sitten monet nk 'tuntuma'- kriteerit ovat lähes täysin henkilökohtaisia mieltymyksiä tai arvostuksista riippuvaisia.
Ei omakohtaista koeajoa ja arvioita korvaa nuo ammattilaisten teknisin apuvälinein väkisin löytämät erot.
Muutenhan tietysti noita testejä on mukava lueskella ja erityisesti kriteereihin, joiden mukaan pisteitä jaetaan, kannattaa kiinnittää huomioita nimenomaan siltä kannalta vastaako ne omia arvostuksia tai tarpeita. Ei niissä suurta eroa tarvitse olla, kun lehden listaama 'paremmuusjärjestys' menee uusiksi.
Kyllä ne surkeimmat ominaisuudet erottuu helposti kun erilaisia autoja ajaa riittävästi ja asioihin keskittyy. Ammattilaiset testaavat autoja ilman ennakkokäsityksiä puolueettomasti ja silloin tulos on oikea. Suurin osa ominaisuuksista on myös mitattavissa. ToyotaTero yrittää toistuvasti selitellä Touotan huonoa menestystä, mutta ei itse ole käynyt edes koeajolla muulla kuin vertailujen jumbolla ja sitten itkee salaliittoteorioista ja maksetuista testeistä, melko noloa ja tyhmää.
"Kriteerituntuma"!
Voisitko muutamalla sanalla määritellä kehittämäsi uudissanan merkitystä?
Lakisääteinen perstuntuma.
Samaa mieltä teidän muiden kanssa. Yksi esimerkki on ihimisten koko. Itse en ole ylipainoinen mutta kun mittaa on 190cm niin olen havainut että jos testaajat kehuvat penkkejä hyviksi ja että ne antavat hyvän sivuttaistuen, on pelkki epämukava ja painaa vähintään reisiä. Jos penkkiä haukutaan liian miedosti muotoilluksi se on mitä ilmeisemmin hyvä tältä osin.
Penkkejäkin pitäisi koeistua useamman kokoinen ihminen ja kaikkien havainnot pitäisi mainita.
Eipä silti juurikin esimerkiksi TMn testit on kyllä aika kevyitä. Järjettömän kokoinen aukeaman kokoinen aloituskuva, sitten yksi sivu missä pikkukuvia ja vain yksi sivu tekstiä missä sitten pitäisi kuvailla koko auto kaikkineen. Naurettavaa pelleilyä. Se aukeaman aloituskuva pitäisi ilman muuta poistaa ja korvata tekstillä.
Odottaisin että ammattilaiset keskittyisivät asioihin mitkä oikeasti erottaa autot toisistaa erilaisia tarpeita silmällä pitäen eikä niin että yrittävät katsoa kaikkia samoilla putkinäkölaseilla.
Juurikin tuo istuimien koko ja selkänojan muotoilu olisi tärkeitä. Lisäksi ilmanvaihdon vedottomuus, radion äänenlatu, maantieajon vaivattomuus (eli jräkähtämätön suuntavakaus ilman yliterävää ohjausta), jne...
Lue tarkemmin ja ilman ennakkoluuloja nuo testit. Kyllä siellä yleensä mainitaan penkkien kohdalla kuinka muotoilta penkki sopii minkä kokoiselle kuskille jne...
Ei ne kuvat vähennä tai lisää tekstin määrää, vaan se onko kyseessä lyhyt koeajo vai perusteellisempi testi. Ohjaukseen otetaan kyllä kantaa aina ja myös suuntavakauteen. Sinun vaan pitää noukkia ne sinulle tärkeät asiat esiin tekstistä, eikä lukea vain niitä loppupisteitä tai plus/miinus kohteita. Koeajollahan nuo asiat selviää parhaiten. Ilmanvaihdon vedottomuus, tuo nyt oli ihan huippujuttu, hehee. Vaikuttaisikohan auton koko ja tehokkuus asiaan, vai puhinan määräkö hämää?
Merkki ei merkitse minulle yhtään mitään. Olen vai pettynyt Bemariin ja Audiin.
Jotneki turhauttavaa lukea että penkki on loistava kuten mainitaan Bemarin ja Audin sporttipenkeistä ja 20min ajon jälkeen olo on tuskaa.
Ohjaus ja suuntavakaus on ihan sama tilanne. Ikävä vaan että vaikka autot on aina yön ylikoeajossa, ne ei kerro siitä millainen se oma yksilö sitten sattuun olemaan.
Bemarin oli yksi täysi #aska ajettavuudeltaan vaikka koeajoauto oli ihan hyvä. Bemaria äädeltiin ja säädeltiin pari vuotta eikä siitä yksilöstä ikinä kunnollista
tullut.
Audi tuntui koeajossa täydelliseltä ajoltaan mutta koeajo olikin talvella. kesäkumeilla auto on rasittava ja vaeltaa jatkuvasti. Mutta nyt kyse ei olekaan ykilöstä. Kokeilin kesällä liikeen autoa ja se on samanlainen luikero. Luotin lehden arvioon kesäajettavuudesta kun talvella ei voinut kokeilla kesäkumeilla.
Asiat ei tosiaankaan aina selviä parilla koeajolla. Ensinnäkin kaikkea ei vain huomaa, ainakaan itse kun autoja tulee koeajettua vain neljän vuoden välein eli silloin kun on vaihto käsillä.
Ilmanvaihdon vedottomuus on tärkeä asia. Itse tulen heti kipeäksi jos vähänkin vetää. Bemari oli aika hyvä tässä mielessä. Audi on suorastaan surkea (3-vyöhyke ilmastointi) ja lisäksi audi tuppaa huurtumaan. Paras on ollut 2-kopan Avensis. Tojoissa ilmastonti ikävä vaan kärventää talvella jalat jalat.
Pisteillä ei ole mitään merkitystä mihinkään mutta odottaisin systemaattisempaa ja analyyttisempaan arviointia. Germaani lehdillä on kymmenien kohtien arviointilista jonka käyvät läpi ja kertovat aikas laajasti asioista. Harmi vaan että heillä ei ole uria ja heidän käistys talviominaisuuksista on hyvinkin erilainen kuin meillä.
Lehtitoimittajien arvostelu on suorassa yhteydessä ko. lehdessä ilmoitettuihin automerkkien mainostuloihin.
Ennen tekivät tarkkoja analyysejä, mutta nykyiset toimittajat = merkonomipojat vaan kuolaavat erikoismallien ja urheiluautojen perään . Lehdet täynnä kuvia.
Tämä keskustelu taitaa olla tämän törkysaitin asiallisimpia! Poislukien pakolliset muutamat törkykommentit.
Itse lopetin aikoinaan Autobild lehden tilauksen koska kaikki autotestit arvosteltiin mukitelineiden määrällä ja löytyikö dieselin alavääntöä. Bensat aina haukuttiin kun ei ollut sitä alaväännön tunnetta ja dieseleitä aina kehuttiin (vaikka bensat esim. kiihtyy nopeammin). Toimittajat ei yhtään ymmärtänyt että kaikki eivät tarvitse mitään suurta alavääntöä raskaille kuormille. Tuo mukitelineiden määrä on vielä ihmeellisempi, mutta jostain syystä se oli aina loppupäätelmissä mainittu. Moniko noita oikeasti edes käyttää...
Minä käytän mukitelineitä, samoin kuin suurin osa tuttavistanikin (jos niitä löytyy kuskille).
Mitä alavääntöön tulee, eipä sillä hirveästi ole merkitystä jos kaksoiskytkinautomaatilla ajelee, mutta manuaalilla tai mehumaijalla mentäessä alavääntö sekä mukavoittaa että nopeuttaa matkustamista. Ohittaessa on todella ikävää, jos joutuu vaihtamaan pienempää sisään pelkästään keskiripeän kiihdytyksen aikaansaamiseksi...
Toki dieseleissäkin on erilaisia vääntökäyriä. Nykyinen mersu on aika hengetön jonnekin 1500 kierrokseen asti, siinä missä esimerkiksi volkkarin TDI lähti oikein mukavasti jo 800 kierroksen tuntumasta.
Itse en ole huomannut samantehoisen bensan kiihtyvän mitenkään merkittävästi nopeammin, pikemminkin päin vastoin, kun vaihteita pitää vaihdella jatkuvasti. Ehkä olen väärässä. En pahemmin aja bensakoneilla. Liian epämiellyttäviä.
Joku tykkää että takapenkki on makaavampi ja joku pystympi, ei kumpikaan ole huono asia autossa.
Ärsyttää toteamus sekin, että "autoa joutui koko ajan paimentamaan" maantiellä, no vaikuttaahan siihen millä on todellakin ajellut ja se että mitkä renkaat alla on ja sekin tuuleeko ulkona?
Esim yhdessä lehdessä uutta Suzukia Ccrossia haukuttiin ohjauksesta ja taas Autobildissä ei ollut paljon muuta kuin kehuja.
Todellakin kannattaa hakea auto pitemmälle koeajolle itse.
TM:ssä arvioinnin lähtökohta tuntuisi olevan kovapenkkinen, kovajousinen (jouseton) keskieurooppalainen automerkki. Itse tykkään pikkasen letkeämmästä menosta ja pehmosemmista penkeistä. Toivottavasti matalaprofiilirengasmania jo kohta unehtuu. Ei sovi suomalaisille teille. Tavallisessa menopelissä ei ohjauksen tarkkuuden tarvitse olla rata-auto -luokkaa eikä se ole edes miellyttävää arkiajossa.
Koeajajille annetaan ennakkon lista kuka voittaa ja mikä viimeinen.. Murjovat jutut siihen raamiin!
Tero, kyllä sen Toyotan sijoitus johtuu ihan muista asioista, esim. surkeista ominaisuukista jne.
Ennen paremmuus oli mitattu selkeästi teknisistä ominaisuuksista, mutta nykyään on ne "mukavuus" ja miellyttävyys" -kertoimet ja taiteellinen vaikutelma , joilla saadaan tulevien mainoseurojen mukainen järjestys.
En kehu tojon ajo-ominaisuuksia, vaikka minulla onkin niistä kokemusta ainakin 400 tkm:n matkalta, mutta pirun kestäviä ja luotettavia ne kuitenkin ovat.
Moottoritoimittajat ovat vain luoneen jonkin oudon Keski-Euroopan standardin, mikä ei perustu mihinkään tosiseikkaan, mutta kuitenkin siihen toisia verrataan.
Usealle mukavin on kuitenkin pehmeä japsijousitus, vaikka se ei todellisuudessa kanna hyvin viittä suomi-äijää ja kasseja.
Nuo 'mukavuus-miellyttävyys-taiteellinen vaikutelma' -kertoimet, eli puhtaat makuasiat lähinnä on mukana varmaankin jostain tarpeesta mukana ja vielä usein aika voimakkailla kertoimilla. Ne usein ovat ratkaisevia, kun väkisin pitää saada joku 'paremmuusjärjestys'.
Sama 'paremmuusjärjestys' -pakko saadaan tietysti myös teknisten ominaisuuksien kertoimilla. Esim sekunnin ero kiihtyvyydessä 0-100 voidaan painottaa tarkoitusmukaisesti, samoin tavaratilan koko, tehojen määrä , huippunopeus, yms. Nuo voi olla, jollekin tärkeitä, mutta ei kaikille.
En tiedä mitä käytännön vaikutusta olisi, jos autojen testejä ja vertailuja tehtäessä ei yritettäisikään pistää autoja 'paremmuusjärjestykseen' noilla kriteereiden painoarvoilla, vaan vain yksinkertaisesti listataan taulukkoon mitattavat arvot ilman sen kummempia painottettuja pisteytyksiä.
Sitten jokainen lukija voisi ihan itse painottaa mitä teknisiä arvoja tms haluaa ja siten kun itse haluaa, kun on autonhankinta mielessä tai muuten huvin vuoksi noita tutkaillessaan.
Mitähän haittaa noin tehtäessä olisi?
Jos testaajat oppisivat valitsemaan testiinsä vaikka sen todennäköisen volyymimallin , niin oltaisiin paljon lähempänä todellisia ostajia.
Jos on ajannu -77 mallin Datsunia enimmäkseen niin kun testaa uutta Daciaa se tuntuu varmaan aivan huikealta peliltä.
Niin kuinka jos sen testin tai vertailun tekisitkin itse , kun niin tuntuu olevan "maksettuja" , eikö niin kun oma merkki ei voittanutkaan?.
Mittaamalla asiallisesti kuten yleensä näissä testeissä voidaan saada selkeät erot , nämä aistienvaraiset tuntemus vertailut ovat jokaisen omista lähtökohdista ja tarpeista tulevia näkökulmia.
Kaikki nykysin koeajamani merkit olleet melko mukavia mutta penkeissä on lähes järjestään liikaa tukea niin istuimessa kuin selkänojassakin. Auto toimittajat näitä ominaisuuksia arvostavat ja kai sitten autojen suunittelijat ottaneet onkeensa näistä testeistä. Vaan mihin sitä tukea tarvitaan näillä nopeuksilla mitä suomessakin ajetaan? Ei mihinkään, taatusti pysyy jakkaralla vaikkei penkki purista reisiä tolkuttomasti. Hyvä tuki estää jalkojen liikuttelun pitkässä ajossa ja siksi ajamiseen väsyy. Testaajat ei aja pitkiä matkoja ja siksi eivät ymmärrä kuinka hakoteillä ovat.
Ensinnäkin tuo arvioiminen on täysin turhaa sillä siihen vaikuttaa poikkeuksetta testaajan saama mielikuva(käytännössä aivopesu suoritettu näille henkilöille)
Oma kokemus on sellainen, että lähtee vaan koeajolle autolla ajattelematta sen kummemmin millä ajaa ja vasta koeajon jälkeen miettii kotona kaikessa rauhassa mitä jäi mieleen koeajosta ja jos tulee tunne, ettei se koeajo tuntunut oikein miltään on auton täytynyt olla kaiken kaikkiaan melko hyvä kaikilla osa-alueilla ja tämän jälkeen menee tutkimaan vaikka netistä auton tekniset tiedot, hinnat erivarusteilla jne. jos kiinnostaa..
Hyvällä autolla ajaminen ei tunnu miltään vaan matka taittuu huomaamatta