Tässä sitä ollaan, luulin että eron pahin tuska olisi takana mutta se taitaa olla vasta edessä. Lapsi on tulossa ja miestä ei edes kiinnosta mitä teen tai missä oon. Odotan niin kovasti vain sitä yhteydenottoa, ja tiedän että sitä ei koskaan tuu tai jos tulee niin hyväksikäyttötarkoituksessa. Miksi ihmeessä tässä piti käydä näin?? Voiko joku sanoa yhtään lohduttavaa sanaa tai karistaa mut maanpinnalle??
Could you help me?
NellaMelinda
3481
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
On se aina niin kovaa, kun ei ystävä vaivaudu välittämään. Mikähän ihmisiä vaivaa, että niin moni onkin sellainen. Toisesta tuntuu kuin olisi kerännyt ainutlaatuisia aarteita ja toinen ei niistä välittänyt ollenkaan, vaikka niin olisi kaiken järjen mukaan voinut kuvitella.
On raskasta kantaa murtunutta sydändä ja vaikea saada lohdutusta. Se on niin raskasta välittää toisista :) Miksi pitääkin olla helpompaa jättää toinen kuin antaa ja ottaa vastaan rakkautta.
Selkä suoraksi ja itke kaikki itkut.
Saathan lapsen , uskoa minua kun lapsi on
syntynyt se on sinun ainoa suuri rakkautesi ja
tulet vielä olemaan onnellinen tästä menneestä
suhteesta koska sait maailman ihanimman lapsen.
Kaikki kääntyy parhaiten usko ja luota siihen.
Keskity odottamiseen ja yritä unohtaa jättäjäsi.
Toisen on helppo sanoa, mutta kun loppuu kyyne-
leet niin on aika keskittyä tulevaisuuteen.
Hyvää yötä
Alma
sitä se elämä on sulla menee erityisen pahasti mut elämä on perseestä se pitää pystyssä et jos huomenna kuiteskin olis parempi päivä ja vaikka oliskin niin se menee ohi, sit normaali debis ja vitutus tuntuu vaan extra pahalta joten loppujen lopuks on parempi et elämä ei hymyilis olleskaan. Niin se on muihin ei kannata luottaa jos ne huomaa sen niin kusettavat omaks hyödykseen. Mut otan tosissani osaa vastoinkäymiseesi, meinaan olet sidottu siihen muksuun loppuelämäsi et ole enää ikinä oikeasti vapaa... sulla menee paljon huonommin kuin mulla. Tsemppiä