Eei, kaikki on niin pinnallisa,näyttelemistä. Jos olet maaseudulta etkä omista miljoonia ilman jäät. Pitää vaehdella silloin on tulijoita
Kyllä se on yhtä tyhjän kanssa
Tuhathektaarii
13298
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Itse asun kuule ihan Tampereella ja ilman olen jäänyt vaikka niitä hektaarejakin on toisaalla muutama sata. Jos naama ei riitä on toisaalta aivan ykshailee asutko korvessa vai keskellä sinkkunaisten laumoja.
Viiniä, gurmeeillallista, austraalian matkaa, kolmen tähden mihcelin ravintolaa, iltalenkki kapakassa, kännissä nukkumaan.
Siinä sitä treffipalstanaisien elämää josta ei piiruakaan periksi anneta, nämä tarvitsee ainoastaan kukkaron kantotelineen.
Ei jaksa eikä enää kiinnosta haaskata aikaansa noihin, hehtaarit vaarassa.
Katkeraa ihmistä ei jaksa kukaan. Vika taitaa olla siinä.
Sieltä taisi tulla ihan omakohtaista kokemusta ja tietoa? Oletko myös katkeroitunut ja yksin jäänyt?
Ei jumalauta masentaa lukea näitä.
Itse 25 v. ja mietin profiilin laittoa, hauskanpidon vuoksi mistä moni myöskään ei tunnu pitävän.
Kyllä mulle kelpaisi ihan omilla aivoilla ajatteleva keski-ikäinen mies. Ei mitään sen kummemmin kriteereitä kuin 45v lapsensa jo tehnyt omillaan toimeentuleva ja huumorintajuinen äijä. Mutta kun tuli vain pilluhaukoilta viestejä niin poistin profiilin
Kyllä se vaan niin ellu on että ei sillä viiskymppisellä naisella ole samaa kysyntää kuin ehken 10-20v sitten....
"pilluhaukat" ne on kyllä aktiivisimpia mutta et sitten itse laittanut aloiteviestejä kuin vain passiivisena odotit?
Siellähän on pilvinpimein noilla kriteereillä olevia miehiä ja itse tein samat jostopäätökset lukuisten treffien jälkeen kuunnellen "ei kemiaa..." ja kun oli utopistisia kuvitelmia naisilla itsestään ja poistin myös.
Toi ajatusmaailma on jännä täällä.. Vaikka selittäisit kuinka, niin samaa juttua jankutetaan; vain ulkonäöllä ja rahalla on merkitystä. Ja niille, jotka marisevat siitä, että naiset vaan odottaa kaikkea tarjottimella eteen, voin kertoa että joskus passiivisuuteen on syynsä..
Esimerkiksi minä, joka yli 20 vuoden suhteen jälkeen olen pitkästä aikaa yksin, on tuo deittimaailma aika erilainen kun parikymmentä vuotta sitten. Täytyy sanoa, että aika kauhun sekaisin tuntein olen tutustunut tuohon karjamarkkinameininkiin. Varattuja miehiä, epämääräistä hakuammuntaa, paljon ulkomaalaisia ( haluaisin suomalaisen mörrikän 😏) Kokeilin muutaman viikon paria sivustoa, ja totesin, että jos parin etsintä on nykyään tuota, pysyn sinkkuna..
Voisin kuvitella, että olen kohtuullisen hyvää parisuhdematskua. Asiani ovat kunnossa ja tykkään kokkailla ja pidän huolta läheisistäni. Huumoria löytyy kun pienestä kylästä. Vaan pelottaa alkaa etsimään neulaa heinäsuovasta. Se vähäinen kokemus mitä parilta saitilta tuli, sai vakaasti päättämään, että jos en livenä keneenkään potentiaaliseen törmää, niin sitten jatkan yksin. Eli monet nettideitteihin pettyneet naiset ja miehet on lyöneet kintaat tiskiin nettimaailman suhteen. Uskokaa pois, meitä, jotka etsii kumppania, jonka EI tarvitse olla julmetun komea, sikarikas ym on paljon.. Me emme vaan uskalla enää.. Jep, i know, my loss 😏
On se kumma minä olen ollut yksin kolme vuotta vain alkoholisoituneet naiset kiinnostuneet tai sitten niin pinttyneet vanhoilliset hameihmiset. En vain ymmärrä miten kohtaa sen hauskan ja ennenkaikkea mukavan. En viitsi leikkiä olen viiskytä ylittänyt. Onko se syy,että olen pohjoisesta ja meitä pidetään "metsänpeikkoina" sivistymättöminä? Edes ystäväksi ei kelpaa. Omalla seudulla olen ulkona koska luonani on vielä omia nuoria. Hekin ovat hyväkäytöksisiä. Tuntuu vaan, että päivät menee hukkaan.
Valitettavasti etäisyys luo aina oman haasteensa. Olisihan se kuitenkin mukavaa, että voisi nähdä suht usein. Mutta pisteet sinulle, jos et ole alkoholilla läträäjä. Itse en jaksa moista katsella. Iloisuus ja hyväntuulisuus ovat tärkeitä ominaisuuksia. Valitettavasti monet ikäluokkani miehet alkavat olla melko katkeroituneita ja junnaavat herkästi entisessä elämässä. Vaan en vielä keitä kirvestä kaivoon, ehkä jonain päivänä.. Tsemppiä, pian on kevät ja kaikki tuntuu paremmalta 😊
Hauska ja ennen kaikkea mukava. Sellaset kun tuppaa olemaan varattuja nopeesti. Ei ole vain osunut vielä kohdallesi.
Niin vaimoni oli ikäisesi ja hänellä oli tärkeä alkoholi. Alkoholi on välillä ok,mutta elämässä on monta muuta mukavaa asiaa. Välillä tuntuu, että olenko seko,kun touhuan nuorten kanssa ja kannustan harrastuksissa. Välillä tuntuu, että sitä kasvatusneuvoa ja kokkausapulaista kaipaa. Ihmistä jolla on aikaa keskustella muustakin kuin toisten ongelmista. Minusta elämä on siitä huolimatta hyvin vaan se suomalainen maalaisjärjellä varustettu kumppani puuttuu.
Oiskohan hiukan kärjistettyä väittää, että kaikki mukavat olisivat varattuja? Taitaa olla enemmän ongelma kuinka ihmiset voisivat kohdata heille sopivan tyypin. Niin monet ovat pettyneet nettideittailuun ja lyöneet kintaat tiskiin sillä saralla. Monet varatut ym vatipäät ovat saaneet toivon katoamaan ja poistamaan profiilin. Kai sieltä vieläkin voi löytyä satunnaisia helmiä, jos vaan jaksaa paneutua asiaan.
Meillä kaikilla on kuitenkin enemmän tai vähemmän omia odotuksia siitä, millainen olisi juuri itselle sopiva kumppani ja ehkä niistä on hyvä pitää kiinni. (Ei kuitenkaan liian fanaattisesti) Monille ikäluokkani miehille maistuu aika reilusti alkoholi ja taattua riitaa välttääkseni pitäydyn erossa kun huomaan että ei jää yhteen, kahteen saunaolueeseen.. Siitä "kriteeristä" en halua tinkiä..Ei ne jatkuvat pettymykset kauheasti mieltä ylennä, jos epätoivoisesti yrittää saada suhteen toimimaan kenen kanssa vaan. Pitää jaksaa uskoa siihen, että jonain päivänä natsaa. Suurin osa kuitenkin kaipaa vierelleen jonkun, jonka kanssa voi yhdessä katsoa eteen päin ja tehdä arjesta mielekästä..