Jazzissa vittumaisinta on tekopyhät, elitistiset muusikonkyrvät, jotka teeskentelevät 1) tuntevansa, 2) ymmärtävänsä ja 3) osaavansa luoda, esittää erilaisia musiikin lajeja, joista omassa omahyväisen fakkistisessa ahdasotsaisuudessaan eivät osaa 1) tajuta, 2) oppia, 3) aistia hevon helvettiäkään.
Joten pysykää vain siellä karsinassanne, ja tapelkaa klassisisteja vastaan. Kukin omassa lestissään.
Joten pysykää vain siellä karsinassanne, ja tapelkaa klassisisteja vastaan. Kukin omassa lestissään.
Vastaukset 9
Vanhimmat
No jep, metalli ja poppi ovat paljon parempia tyylejä, kuten esim dream theater ja britney spears. Britneyn veli aaron on muuten loistava rumpali, kyllä lähtee gospel chopsit
Kuulostaa Gospelilta.
Kyllähän noi jazz-snobit ärsyttää. Mutta Suomessa eniten ärsyttävimmät jazz-snobit ylikoulutetaan Sibelius-Akatemian jazz-osastolla.
Mutta minkähän takia juuri nuo elitistiset jazzmuusikonkyrvät tunkeutuvat joukolla New Yorkiin ?
Siellähän asuminenkin maksaa jo sen verran, että jos eivät suostu tekemään töitä, niin joutuvat asumaankin Bronxin roskalaatikoissa.
Mielestäni tämä avauspostaus on ihan turha. Yleistävä.
Aloitus on vanha, mutta siinä on myös perää. Jotenkin vaikuttaa siltä, että meikäläiset nuoretkin jazzmuusikot elävät yhä uudelleen vuotta 1961. Tuon ajan tyylin musiikkia hinkataan vuodesta toiseen, vaikka porukka vaihtuu. Muissa pohjoismaissa kehitetään uutta. Tosin tuetkin ovat paljon isompia.
Ootteko muuten huomanneet, että juuri niillä muutamilla Suomen ihan eturivissäkin soittavilla jazz-muusikoila on aina livekeikoilla sellainen kyrvänsyylä ilme naamalla, josta oikein paistaa se heidän henkinen narsisminsa läpi.
Yrittävät sillä rahvaalle yleisölle viestiä, että kuinka vitun vaikeeta tää musa on jota me nyt soitetaan, josta me ei kuitenkaan tajuta tässä soiton aikana miltei hevon vittua edes senkään vertaa mitä Jukkis silloin aikanaan opetti.
Sitten noi Sibiksen jazz-osaton käyneet on valmistumisensa jälkeen kuin toinen toisistaan kopioituja robotteja, jotka kaikki sanovat että heidän jazz-biisinsä pohjautuvat amerikkalaiseen jazz-standardiin ja ne biisitkin kuullostavat kaikki samalta, joita puuttuu täysin se soittajan sielu.
Se imettiin varmaan heistä Sibelius-Akatemian jazz-osastolla pois mustan magian avulla.
Minun mielestä noi jazz-snobit eivät edes soita mitään jazzia, kun ylpeys ja ego vie heillä kaiken tilan. Sydän jää syrjään.