Kihloihin... miten?

puhuttiin jo kauan enne ko päivää asiasta, sitten mentiin yhdessä kihlakauppaan ja maksettiin puoliks. sormuksissa on nimet ja päivämäärä.

En tiedä mikä on perinteinen tyyli...
Tietääkseni kihloihin meno on aika vapaamuotoista puuhaa, se ei velvoita ketään mihinkään, se on vain kahden kesken tehty sopimus.
Joillekin se saattaa olla lupaus avioliitosta vanhan ajan tyyliin, mutta kihloissa voi olla ilman puhetta häistä.
Kihloihin menosta ei tarvitse kenellekään ilmoittaa, siis virallisille tahoile.
Jos haluaa vanhanaikaisen kosinnan, niin eiköhän se ole silloin perinteisesti miehen tehtävä. Luulisin, että nykyään siitä sovitaan ihan yhdessä.
Voihan sormuksen hankkia yllätyksenä, jos uskoo oikeankokoisen ja toista osapuoltakin miellyttävän näköisen löytävänsä ilman apua. Minusta olisi parasta hankkia yhdessä, koska molemmillehan se hankitaan ja on hyvä jos kumpikin pääsee kokeilemaan omaansa ennen ostoa (että varmasti on oikeaa kokoa). Yleensä sormuksiin tulee ainakin päivämäärä ja molempien (tai kumppanin) nimi.

mies polvistuu eteesi ja kysyy sinua vaimokseen. Sitten voidaan ostaa kihlat häitä odotellessa.

Itse ainakin olisin onnesta vallan soikeana jos nainen kosisi minua!

mutta asiasta kyllä kannattaa keskustella ennen varsinaista "kosimista"

Sormusta en ainakaan itse menisi hankkimaan etukäteen koko ja näkö ongelmien takia.

Vanhemmille ja tutuille on hyvä ilmottaa ei muille sitte tarttekkaan! :)

moikka....
kyllähän se on jokaisen oma valinta miten haluaa mennä kihloihin ei siinä tilanteessa kannanta kuunnella ulkopuolisia!!! on ainaki mun mielipide... me mentiin kihloihin kolme ja puoli vuotta sitte poikaystäväni kosi? ennyt tiiä voiko sitä kosimiseksi kyllä sanoa... kysäsi vaan että mennäänkö kihloihin ja seuraavana päivänä käytiin ostamassa sormukset... et se siittä... ei pidetty kihlajaisia... nyt vähän harmittaa.. että oishan se ollu kiva pitää edes jonkinlaiset juhlat... mutta tehkää niin miten teistä ihtestä parhaalta tuntuu!!