Onko haitta jos tuulilasin pesuneste jäätyy ? Säiliössä ei ole jäätyneenä ainakaan pinnassa.
Mutta merkkivalo palaa ja nestettä ei tule suuttimesta.
Ongelma tuli vasta kovilla pakkasilla.
Mutta merkkivalo palaa ja nestettä ei tule suuttimesta.
Ongelma tuli vasta kovilla pakkasilla.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Merkkihuoltoon ja vikkelään!
Tuskin aiheutuu ongelmia, mutta kannattaa jatkossa laittaa vahvempaa nestettä ennen kovia pakkasia, niin ei pääse jäätymään. Jäätyvä neste voi rikkoa jotain, ja vuotaa sitten ulos sulettuaan. Pahimmillaan vuoto tulee esim. auton sisäkattoon pilaten sen.
Jos huonoa onnea niin nesteen laajentuminen jäätyessä hajoittaa pesunestesäiliön tai lampunpesimet. Molemmissa tapauksissa kun sulaa niin löydät nesteet maasta...
Pesuneste voi olla jäätynyt ajoviimasta suuttimissa, jos niissä ei ole lämmitystä.
Jos pesuneste kestää jonkin verran pakkasta, sen jäätyminen kovemmassa pakkasessa ei välttämättä riko mitään. Ei kannatta käyttää pesuria ja ajaa vaikka lämpimään parkkihalliin sulattamaan järjestelmä.
Pesulaitteen pumppu saattaa rikkoutua, kannattaa laittaa pesunestettä jonka pakkasenkestävyys on -20 astetta ja sitten kevääntullen laimentaa vedellä.
Älä käytä pesuria, jos neste on jäässä. Edellisessä autossa oli sen takia sulake palanut, kun oli liian laiha seos jäätynyt säiliössä ja yritin lasia pestä. Sitten kun neste suli, ei pesuri sittenkään toiminut ennen kuin korjaamolta vinkkasivat sulakkeen vaihdosta.
Mihin sitä pesuria tarvitsee -15 - - 20 keleillä ? Ne laihemmatkin -18 nesteet eivät jäädy, vaan menevät hyhmään kovilla pakkasilla, mutta eivät riko mitään.
Helpointa on olla kokonaan käyttämättä laitteita kireiden pakkasien aikaan.
Jos ei tiedä, mikä on seoksen kestävyys, niin lisää säiliöön jo ennen kovia pakkasia vaan sitä vahvempaa eli -36 tai vastaavaa nestettä, niin ei synny ongelmia.
Pitää myös huomioida, että hyytynyt neste sulaa leudollakin kelillä 1-2 päivää.
No eipä tarvita mihinkään. Mutta jos säiliössä on jähmettynyt seos, ei sitä pidä yrittääkään käyttää em. syystä, kun letkuissa ei ole nestettä virtaamassa.
Noin teoriassahan jäätynyt neste laajenee sulaessaan ja voi hajottaa jotain. Kuitenkin muoviosat, säiliö ja letkut ym. antaa hieman periksi. Tietysti pumppu voi olla arka paikka rakenteesta ja materiaaleista riippuen.
Itsellä on ollut abt. noin parikymmentä autoa vakikäytössä, useita eri merkkejä ja lähes jokaisessa pesunesteet jossain vaiheessa jäätynyt. Hyvin ne kuitenkin on toiminut kun nesteet on sulanut.
Parissa on jäätynyt jäähdytinnesteetkin mutta niistäkin selvittiin säikähdyksellä.
VW groupin tuotoksissa tuokin on vain ominaisuus, eikä vika, joten jatka vaan huoletonta VW autoiluasi säästä huolimatta.....
VW:n kanssa ei voi puhua huolettomasta autoilusta vaan hyytävästä kulkemisesta.
Ei lämpiä koskaan pitkänkään työmatkan aikana, vaan korkeintaan perillä, kun siitä ei enää ole mitään hyötyä. Lämmityselementit ei käytännössä paljoa auta.
6.1.2017:
Koko yön oli alle -20, alimmillaan -23,5 ja aamupäivällä -21_-23 C. Puolenpäivän jälkeen Polo lähti lämmittämättä käyntiin ekalla -22:ssa, mutta aavistuksen pitempään täytyi startata.
Puhallin käyntiin vain puoliteholle, koska kylmä moottori ei kuitenkaan lämpöä heti anna, ja ilman suuntaus tuulilasille. Lisäksi peilien-, takalasin- ja penkinlämmitin päälle jo muutaman minuutin tyhjäkäynnin ajaksi matkatavaroita lastattaessa. Takaluukun kaasujouset eivät nostaneet luukkua loppumatkaa, kun irrotin otteeni sen lasin ollessa vaakatasossa, vaan tarvitsivat lisäapua.
Ajossa huomasi, että kylmä kone ei jaksa kiihdyttää normaalisti, ja vaihdekepin vastahakoinen liikkuminen kieli vaihteistoöljyjen jäykkyydestä. Digitaalinäyttöjen numerot vaihtuivat laiskasti. 2. liikennevaloissa 0,9 kilometrin jälkeen otin peililämmityksen pois, koska olivat jo kirkkaat. 1,1 km:n kohdalla pysäköin kaupan pihaan ja sammutin.
Ostokset hoituivat noin 10 minuutissa, ja uusi käynnistys oli täysin ensimmäisen kopio. Peilejä ei tarvinnut uudestaan lämmittää, mutta moottoritien kiihdytyskaistalla meno oli edelleen halutonta. 4-5 minuutin päästä napsautin penkinlämmittimen täydeltä osateholle.
Noin 15 minuutin kohdalla Polo kiihtyi ohituksessa jo normaalisti. N. 20 minuutissa puoliteholle unohtunut puhallin oli lämmittänyt sen verran, että oli mukavampi ottaa pipo päästä ja takin ylänappi auki.
Takalasi ei sulanut vapaaksi jäästä kuin puolittain, eli raidalliseksi jäi ennen automaattista sammumistaan. En napannut uudestaan päälle, koska työn edistyminen oli niin hidasta, sähköä kului paljon ja jonkin verran jo näki läpi. Penkinlämmittimen otin viimeiseksi pois päältä osateholtakin ennen 40 min. matkan päättymistä, mutta hetki ei jäänyt muistiin.
Olosuhteisiin nähden (eli ei minkäänlaista lisälämmittimien tai apuvirran käyttöä) Polo 1,0 55 kW suoriutui tehtävästä hyvin, mutta aivan kiitettävää en antaisi arvosanaksi talviautona. Olkoon 8 ½.
Etelä-Suomessa talviolot eivät tästä auton kannalta merkittävästi pahene, joten moottorinlämmitin tai pistokepaikka eivät vaikuta olevan välttämättömiä ainakaan 1. talvena.
Kyllä jokaisen nykyauton merkistä riippumatta pitää vielä käynnistyä -20 - -30 keleillä, mitkä ovat Suomessa talvisin ihan tavanomaisia. Siis minimisuorite .
Perheeni työ- ja vapaa-ajan käytössä on mm. Tojot, joista pienempi on Yaris. Lisäksi oli käytössä juurikin Polo, Citigo, Mii ja Up, joista viime mainitut ovat käytännössä samoja autoja. Normi työ- ja marketmatka on vain 10 km.
Jostakin syystä tojot lämpenee siten, että viisari on miltei normaalissa jo 6 km:n ajon jälkeen motarin rampilla, mutta nuo volkkariperustaiset eivät lämpiä vielä koko sen 10 km:n matkalla, mikä on työmatkan päätepisteeseen. Siis kylmää riittää mennen tullen. Isommilla pakkasilla jätin jopa auton maaseudulla käymään asiakkaan pihaan jotta edes paluumatkalla olisi kohtuullisen lämmintä.
Kyllä vokkelon perään voisi liimata talveksi tarran "via dolorosa".
Toyota onkin saanut vertailutesteissä kehuja lämmityslaitteensa nopeudesta. Jos ajaa lähinnä tuollaisia mopoautolle soveltuvia matkoja, on Yaris varmaankin hyvä valinta. Mopoautothan ovat turvattomia, eikä niillä saa ajaa moottoriliikenne- tai moottoriteillä, ja varmaankin ovat myös meluisia.
Henkilöautoja ajatellen Yariksella on Poloon verrattuna ympärivuotisia ongelmia. Yariksessa hyvää ajoasentoa on vaikea löytää, sillä rattia ei saa säädettyä riittävän lähelle, vaikka nostaisi selkänojan ns. kirkonpenkkiasentoon. Niinpä penkkiä on siirrettävä liian lähelle polkimia, jolloin polvet menevät koukkuun eli penkki ei tue enää reisiä. Itse olen siis keskimittainen suomalaismies.
Kurakelillä Yaris ei tarjoa minulle tarpeellisia ajovalopesureita, vaan vähänkin pitemmässä ajossa täytyisi pimeällä tuon tuostakin pysähdellä huoltoasemille valoumpion laseja pesemään. Polossa pesurit ovat vakiona, Yarikseen niitä ei ole saanut edes lisävarusteena. Nämä Etelä-Suomen talvet muuttuvat ilmaston lämmetessä yhä enemmän mustiksi kuratalviksi, kun syksyt pitenevät. Kovat pakkaset toisaalta harvinaistuvat, ja kun niitä alle -20 asteen kelejä on nykyäänkin kovin vähän, vastaavat Polon ominaisuudet selvästi paremmin omia tarpeitani jo nyt.
Ei ole koskaan mitään ongelmia, vaikka olisi ollut umpijäässä, suihkutella ei kannata yrittää pakkasella ja yrittää saada jotain tuulilasille, sitten voi jotain rikkua.