Juujuu, tiedän että tästä on varmasti keskusteltu vaikka kuinka paljon, mutta kysynpä silti kaikilta kokemuksia ko. seuranhausta? Onko ollut epätoivoisia tapauksia vaiko ihan normaaleja ihmisiä? ..Ja miten/kuinka nopeasti tapasitte mailailun jälkeen? Onko johtanu seurusteluun ym ym ym...? ...Tässä itse ensimmäistä kertaa netistä seuraa hakevana olis kiva tietää vähän muitten kokemuksia kun itse oon niin epäluuloinen:)
Nettideittailu!
kokemuksia?
81892
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
kokeilin uteliaisuuttani ja koska tuntui, ettei baarissa saa minkäänlaista tuntumaa ihmisiin. En muista miten muotoilin ilmoitukseni, mutta sain vain asiallisia vastauksia. Itsekin odotin kaikenlaisia kummajaisia, mutta suurin osa vastaajista oli "tavallisia" ihmisiä.
Yksi maili kiinnosti enemmän kuin muut ja jatkoin kirjoittelua pelkästään hänen kanssaan..kaikille kuitenkin vastasin, vaikka vaan ilmoittamalla, että olen löytänyt jo jotain mielenkiintoista..siitä sain pelkästään positiivista palautetta.
Kirjoittelu eteni ja koska molemmat olivat kiinnostuneita, vaihdoimme kuvia. Kuvasta ei oikeastaan paljon ollut apua, eihän se kerro ihmisestä kuin yhden puolen pysäytetyllä hetkellä. Jatkoimme kirjoittelua, kunnes löytyi sopiva aika nähdä.
Ihastuin heti..olin saanut hänen persoonastaan oikeanlaisen kuvan mailien välityksellä. Ja onnekseni ihastumiseni ei ollut yksipuolista. Tapaaminen oli todella luonnollinen, koska olimme jo tutustuneet hyvän aikaa..ja seurusteluhan siitä seurasi :)
En tiedä olisinko kiinnostunut hänestä esimerkiksi baarissa, koska hänessä viehätys on kokonaisuus...ensin ihastuin ajatuksiin ja luonteeseen, sitten ulkonäköön.
Kuitenkin nettideittailu vaatii arpaonnea..oikeaan aikaan oikeassa paikassa..ja että oikea ihminen näkee ilmoituksen, kiinnostuu ja vastaa niin, että sinä kiinnostut. Minulla oli onnea.
Meitä ihmisä on kyllä moneen junaan ja jotkut jää vielä asemallekin.
Onhan tota tullu kokeiltua ja tulokset on ollu peräti mielenkiintoisia, kiva tapa se on tutustua ihmsiin, joskus kaikki menee paremmin kuin hyvin ja joksus taas sit vähän joutuu pettymään, etenkin toisen sanavalmiuteen, vaikka kirjoittaessa tuleeki kaikenlaista läppää niin sit kun mut näkee niin se loppuu siihen ja tulee sitä kikatusta ja typeriä hymyjä, mut sitä sattuu.
Kyllähän se joka kerta jännittää kuinak hyvin se natsaakaan toisen kanssa mut mitä pidempään kirjoittelee niin siinä kyllä huomaa kuka kiinnostaa ja kuka ei. Erona baareissa tutustumiseen tämä antaa mahdollisuuden löytää jotain erilaista, se ulkokuvva joka baarissa luodaan vaatteilla ja meikillä luodaan täällä kirjoituksilla ja sanoilla.
Elämä on täynnä yllätyksiä... ja jokainen tsäänssi on mahdollisuus.
Oon muutamia kertoja jutellut netissä hiukan vakavemmin ja yhden nähnytkin. Tämä mies oli tosi hauska ja miellyttävä netin kautta, mutta tosiaan kun näimme, niin ne piirteet kummasti hävisivät. Tottakai jännitys vaatii veronsa, näin tämän miehen pari kertaa uudestaan että saisi hiukan selkoa...ei mitään toivoa. Ja se vielä että hän antoi liikaa epätoivon tulla ilmi, ja koko ajan tavallaan vähätteli itseään. Eihän sellainen mitään plussaa ole, todellakaan. Vaikka asiat oikeasti olisivat niin, ei kyllä kannata antaa sellaista kuvaa. Sama kun jossain treffipalstoilla jotkut ilmoittaa heti, ai niin olen vammainen tai sokea tai minulla on silmälasit...tms mitä itse pitää huonona asiana. Ei ei, väärä tyyli..
Kyllä edelleen kirjoittelen s-postia tän miehen kanssa, mutta en usko että enää nähdään. ei vain natsannut. Kyllä mä taidan kuitenkin toivoa että löydän jonkun kivan miehen muuta kautta...mulle sopii paremmin se että alusta asti näkee sen kokonaisuuden. kai se tulee vastaan sitten kun vähiten odottaa.
Lähes poikkeuksetta hyviä kokemuksia. Muutama suoraan naimisiin -tyyppi kyllä kohdalle osui. Sellaisen kanssa on hankalampaa.
Aika turhaa on muuten jaaritella sposteilla jne.. soittoa ja tapaaminen. Muutenkin yhdet treffit ei vie kuin 2 tuntia elämästä, joten panos on pieni.
En minä ainakaan viitsi lähteä tapaamaan ihmistä, joka ei osaa tai halua kertoa mitään itsestään. Kirjoittamalla selviää melko nopeasti, voisiko meillä olla jotain yhteistä.
Kyllä jokainen joka haluaa, pystyy ainakin jotain itsestään kirjoittamallakin kertomaan. Ellei osaa, hän ei ole minua kiinnostava henkilö. Jos toisaalta mies ei ole kiinnostunut muusta kuin ulkonäöstä, en varmaan ole hänelle oikea ihminen, koska myös henkinen yhteys ja yhteiset perusarvot ja "pelisäännöt" ovat minulle tärkeitä.
Miksi viitsisin vaivautua, ei minulla ole kaikenmaailman jätejoonaille aikaa. Tärkeille asioille sitä löytyy kyllä.
Itselläni on kokemusta nettideittailusta. Ehdin nimittäin harrastamaan sitä jonkin verran ennekuin tapasin nykyisen mieheni. On ollut sekä epätoivoisia tapauksia että normaaleja ihmisiä, ja kaikkien kanssa tavattiin melko pian mailaamisen jälkeen. Kenenkään muun kanssa ei johtanut pysyvään seurusteluun, paitsi nykyisen mieheni kanssa joka on aivan ihana! Tiesin heti että hän on mulle "se oikea" kun tavattiin ensimmäisen kerran "livenä". Ollaan oltu jo melkein vuosi yhdessä ja rakastamme tosi paljon toisiamme!
Sekä että, eli on ollut aarteitakin.
Hyvä kirjoittaja ei aina ole se paras, kannattaa katsoa lyheympiäkin vastauksia sillä silmällä. Itse olen aarteeni löytänyt kahden rivin vastauksen kirjoittaneesta. Mukava ja osuva sanavalinta on tärkeämpää kuin pitkä selostus elämäkertaa. "Runoilijat".. kiitos ei. Runomuodossa tulleitakin vastauksia on ollut, mutta ne jää jotenkin ihan hämäriksi, vaikka tarkoitus on kait esittää nokkelaa sanankäyttäjää.
Onnea matkaan!
Niin ja siitä vielä tosiaan piti kysyä, että onko ne lyhyet vastaajat tosiaan useinki niitä "parhaita"? Kun en todellakaan etsi mitään älykköä tms., vaan tavallista miestä!..Silti niihin pitempiin vastauksiin tulee helpommin vastattua vaikka tiedän kyllä ettei se etsimäni perusmies välttämättä oo mikään kirjailija:)