SAE kehittää standardia. 85kHz säteilijän ja autossa olevan vastaanottokelan tulee olla kohdistettuja. Kohdistaminen vaatii tarkkuutta ja on hankalaa.
Rauta on halpaa.
http://blog.caranddriver.com/charge-me-up-sae-developing-wireless-charging-standard-for-electric-cars/
http://www.ipwatchdog.com/2015/06/18/wireless-induction-charging-is-coming-to-electric-vehicles/id=58756/
Yleistä aiheesta...
https://arxiv.org/pdf/1509.00940.pdf
Rauta on halpaa.
http://blog.caranddriver.com/charge-me-up-sae-developing-wireless-charging-standard-for-electric-cars/
http://www.ipwatchdog.com/2015/06/18/wireless-induction-charging-is-coming-to-electric-vehicles/id=58756/
Yleistä aiheesta...
https://arxiv.org/pdf/1509.00940.pdf
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ruotsissa on testattu induktiivista latausta. Laturiprotot on toimineet 20kHz ja 40kHz taajuuksilla. Kohdistus ja resistiiviset häviöt on minimoitava induktiokeloissa. Niissä on käytetty 4500 johtimista saksalaista 12mm paksua litzpunosta. Tarkoitus on käyttää kiinalaista 7000 johtimen 15mm litziä.
Hyötysuhteet (siirroshäviöt on pieniä). Piikarbidi schottkyt ja fetit parantaa kokonaishyötysuhdetta.
Suurilla tehoilla 85kHz on tie. Edellyttää induktiokelojen aktiivista nestejäähdytystä.
http://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:570953/fulltext01.pdf
https://www.kth.se/en/itm/inst/energiteknik/forskning/ecs/projects/wireless-bus-stop-charging-1.641947
Induktiivisen laturin valmistaminen ei ole vaikeaa. Tehotasot ja 85kHz taajuus asettaa vaatimuksia. Kemppi, Vacon ja ABB pystyy sen helposti suunnittelemaan.
IGBT on liian hitaita. Tavallisten piimosfettien tehotasot ja rajajännitteet ei riitä. Vaatii useita! kymmeniä rinnakkaisia piikarbidifettejä vaiheistettuna.
Tai järeä E-luokan 200kW 85kHz pääteaste.
Auton vastaanottokelan 85kHz tasasuunnataan suuritehoisilla SiC diodeilla. Synkronoitu aktiivitasasuuntaus on hankalampi , mutta toki sovellettavissa.. Saatu DC stabiloidaan ja johdatetaan säätimen kautta akuille.
Kyllähän nuo FETit toimivat ihan hyvin vielä yli 100kHz taajuuksilla ja ovat halpoja. Säädössä taas ns. passivitasasuuntaus on halpa ja helppo ja silloin säädetään vain tasavirtapulssin päälläoloaikaa latausvirran säätöön. Ja eikun konkka väliin.
Olen juuri näpertämässä yli 20kWn laturia sähkökulkimeen. Ei vaikeaa.
Induktiivisen sähkönsiirron tekemisessä on ainoa vaikeus juurikin tuo kohdistaminen ja ulkokäytössä lumi, jää ja sade. Siinä oli Ruotsissakin ongelmia välillä.
Induktiivinen pysäkkilatausvaatimus tulee monessa kaupungissa vaatimukseksi. Berliinissä Bombardierin järjestelmä on toiminut virheettömästi, Jopa kesällä, kun asfaltin lämpö nousee 70 asteeseen. Talvikäyttö on myös hallinnassa.
Kanadalaisyritys on testannut sitä menestyksellä Kanadassa. Berliini on menestys.
Tanskassa ja Ruotsissa tehdään yliopistotasolla jatkuvasti omina ja yritysprojekteina induktiolatauksen kehitystä, Ferriitit ja kela-anturirakenteet on voimakkaan kehitystön alla. Muu elektroniikka on valmista ja luotettavaa.
Pysäkkilataus tulee. Huomioon.