Suomessa jokainen kansalainen saa hyvän koulutuksen ilman erilliskustannuksia ja siihen sisältyy myös ruoka.
Suomessa sosiaaliturvajärjestelmä mahdollistaa työttömyys- asumis- kodinhoito- sun muita tukia joista useimpien Suomea rikkaampien läntisten teollisuusmaiden kansalaiset eivät osaa uneksiakaan. On monenlaista tukitoimintaa ja kuntouttavaa toimintaa työttömille, alkoholismista, huumeista ja mielenterveys-ongelmista kärsiville.
Suomessa kaupat ja supermarketit ovat tupaten täynnä vaikka mitä tavaraa, on kotimaista ja tunnettujen amerikkalaisten ja eurooppalaisten brändien valmisteita.
Suomalainen saa hoitoa vaivoihinsa taustastaan huolimatta. Köyhä ja vakuutuksetonkin otetaan sairaalaan.
Tietojärjestelmien käyttö on tehty suomalaisille helpoksi ja halvaksi monii verrokkimaihin verrattuna. Nettiä selaillaan ja päästään käsiksi vaikka minne ja lähes ilmaiseksi.
Suomi on turvallinen maa siinä mielessä ettei täällä ole sodittu 70 vuoteen ja tokkopa tullaan sotimaan seuraavaankaan 70 vuoteen. Vaikka terrorismi nosta rumaa päätään Euroopassa, niin Suomi on sellaiseen äärettömän epätodennäköinen kohde.
Kysymys kuuluukin, että miksi me suomalaiset sitten ollaan yhä niin hemmetin suomalaisia, eli ilottomia ja tyytymättömiä kaikesta valittavia mököttäjiä? Meillä olisi niin älyttömän monta syytä ottaa kokonaan toisenlainen asenne ja alkaa oikeasti elää.
Sen sijaan että kyräillään alta kulmain epäluuloisesti ja vihaisesti toisia, takerrutaan pelkkiin epäkohtiin ja keksitään ongelmia, niin olisi terveempää kulkea pystyssä päin iloa ja ystävyyttä jakaen.
Suomalaiset eivät ole koskaan ollut erityisen seksuaalinen kansa, mutta on surullista lukea tutkimuksista joiden mukaan pariskuntien seksin harrastaminen maassamme on vähentynyt entisestään. Seksissä ei ole kyse pelkästään "hydrauliikasta" vaan kyseessä on kaunis kokonaisuus läheisyyttä, lämpöä, rakkautta, hellyyttä ja intohimoa. Ilman niitä ihmisen on kylmä ja ankea olla. Ja kun on paha olla, se näkyy negatiivisena olemuksena, ja pahimmillaan vihana ja katkeruutena.
Itseensä tyytyväinen ja itseään kunniottava ihminen omaa hyvän itsetunnon ja suo kunnioitusta ja huomaavaisuutta muita ihmisiä kohtaan yli ikä- sukupuoli- ja ihonväri-rajojen.
Olisiko paikallaan rakentaa suomalaisuus kokonaan uudelleen?
Jätetään jo viimein tyystin taakse menneiden aikojen pulavuodet ja sodat, niillä ei saisi olla nyky-Suomessa muuta sijaa kun olla lukuna historiankirjoissa.
Suhtaudutaan urheiluun järkevämmin, eli hienona harrastuksena ja viihteenä, mutta ei minään nationalistisena kunniankysymyksenä.
Kannustetaan sen sijaan että lannistettaisiin.
Uskotaan johonkin hyvään.
Suvaitaan mahdollisimman paljon erilaisuutta.
Opetellaan puhumaan ja kuuntelemaan sekä keskustelun jalo taito.
Ei vaivata päätä jonnin joutavuuksilla, kuten sillä minkä merkkisellä autolla joku ajaa, (ettei vaan ole prameampi kun itsellä, tai vastaavasti ajatella niin että onpa luuseri kun menee sellaisella ja sellaisella koslalla)
Hyväksytään yhtä paljon menestyminen ja epäonnistuminen.
Noista voisi mielestäni aloittaa.
Suomessa sosiaaliturvajärjestelmä mahdollistaa työttömyys- asumis- kodinhoito- sun muita tukia joista useimpien Suomea rikkaampien läntisten teollisuusmaiden kansalaiset eivät osaa uneksiakaan. On monenlaista tukitoimintaa ja kuntouttavaa toimintaa työttömille, alkoholismista, huumeista ja mielenterveys-ongelmista kärsiville.
Suomessa kaupat ja supermarketit ovat tupaten täynnä vaikka mitä tavaraa, on kotimaista ja tunnettujen amerikkalaisten ja eurooppalaisten brändien valmisteita.
Suomalainen saa hoitoa vaivoihinsa taustastaan huolimatta. Köyhä ja vakuutuksetonkin otetaan sairaalaan.
Tietojärjestelmien käyttö on tehty suomalaisille helpoksi ja halvaksi monii verrokkimaihin verrattuna. Nettiä selaillaan ja päästään käsiksi vaikka minne ja lähes ilmaiseksi.
Suomi on turvallinen maa siinä mielessä ettei täällä ole sodittu 70 vuoteen ja tokkopa tullaan sotimaan seuraavaankaan 70 vuoteen. Vaikka terrorismi nosta rumaa päätään Euroopassa, niin Suomi on sellaiseen äärettömän epätodennäköinen kohde.
Kysymys kuuluukin, että miksi me suomalaiset sitten ollaan yhä niin hemmetin suomalaisia, eli ilottomia ja tyytymättömiä kaikesta valittavia mököttäjiä? Meillä olisi niin älyttömän monta syytä ottaa kokonaan toisenlainen asenne ja alkaa oikeasti elää.
Sen sijaan että kyräillään alta kulmain epäluuloisesti ja vihaisesti toisia, takerrutaan pelkkiin epäkohtiin ja keksitään ongelmia, niin olisi terveempää kulkea pystyssä päin iloa ja ystävyyttä jakaen.
Suomalaiset eivät ole koskaan ollut erityisen seksuaalinen kansa, mutta on surullista lukea tutkimuksista joiden mukaan pariskuntien seksin harrastaminen maassamme on vähentynyt entisestään. Seksissä ei ole kyse pelkästään "hydrauliikasta" vaan kyseessä on kaunis kokonaisuus läheisyyttä, lämpöä, rakkautta, hellyyttä ja intohimoa. Ilman niitä ihmisen on kylmä ja ankea olla. Ja kun on paha olla, se näkyy negatiivisena olemuksena, ja pahimmillaan vihana ja katkeruutena.
Itseensä tyytyväinen ja itseään kunniottava ihminen omaa hyvän itsetunnon ja suo kunnioitusta ja huomaavaisuutta muita ihmisiä kohtaan yli ikä- sukupuoli- ja ihonväri-rajojen.
Olisiko paikallaan rakentaa suomalaisuus kokonaan uudelleen?
Jätetään jo viimein tyystin taakse menneiden aikojen pulavuodet ja sodat, niillä ei saisi olla nyky-Suomessa muuta sijaa kun olla lukuna historiankirjoissa.
Suhtaudutaan urheiluun järkevämmin, eli hienona harrastuksena ja viihteenä, mutta ei minään nationalistisena kunniankysymyksenä.
Kannustetaan sen sijaan että lannistettaisiin.
Uskotaan johonkin hyvään.
Suvaitaan mahdollisimman paljon erilaisuutta.
Opetellaan puhumaan ja kuuntelemaan sekä keskustelun jalo taito.
Ei vaivata päätä jonnin joutavuuksilla, kuten sillä minkä merkkisellä autolla joku ajaa, (ettei vaan ole prameampi kun itsellä, tai vastaavasti ajatella niin että onpa luuseri kun menee sellaisella ja sellaisella koslalla)
Hyväksytään yhtä paljon menestyminen ja epäonnistuminen.
Noista voisi mielestäni aloittaa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.