Oikeaa vai feikkiä?? Mitä teen?? HELP! -2

Kirjoitin tänne pari vuotta sitten aiheena "oikeaa vai feikkiä?? Mitä teen?? HELP!". Kyse oli minun ja turkkilaisen poikaystäväni vuoden jatkuneesta kaukosuhteesta, kun en tiennyt pitääkö hän minusta oikeasti vai onko muita aikeita (viisumin saaminen tai muuta), koska turkkilaisista miehistä on paljon harhaluuloja ollut ja kuullut, myös läheiseni ovat pistäneet miettimään. Kuitenkin hän vaikutti ja osoitti todella pitävänsä minusta (soittaa vieläkin joka päivä ja suhteestamme on tullut ns. arkista vaikka kaukosuhteessa ollaankin), mutta on yksi asia joka pistää miettimään aivan toistapäin!.. Ollaan samassa tilanteessa, että hän asuu turkissa ja minä suomessa. Olen käynyt siellä aina kun voin (olen maksanut lippuni joka kerta, aloin jossain vaiheessa kysymään voiko hän maksaa puolet lipuistani ja hän lupasi kun menen sinne niin maksaa takaisin mutta ei maksanut kuin puolet yhdestä yhdensuuntaisesta lipusta ja toinen puoli jäi maksamatta kokonaan, olen kyllä huomannut ja tiedän että rikkaasta perheestä hän ei ole ja rahan kanssa lasketaan tarkkaan elämisessä). Hänellä ei ole viisumia ja alan olemaan jo kyllästynyt ja turhautunut, kun hän sanoo että haluaa kovasti tulla suomeen mutta ei pääse kun ei ole viisumia, kun ei ole rahaa siihen. Aluksi ajattelin että ajan myötä kaikki järjestyy, mutta nyt Alan olla jo itsekäs ja ajattelen, että jos mies todella rakastaa ja haluaa yhteisen tulevaisuuden, niin tekee asian eteen kaikkensa! Kyllä minäkin olen naisena tehnyt, jotta pääsisin sinne. Aikaisemmasta kirjoituksesta näkee tarkemmin taustoja.. Mutta minulla on sellainen olo, että minä pidän tätä suhdetta yllä, koska käyn siellä kun voin, mutta hän miehenä ei tee asian vuoksi mitään tai tarpeeksi oikeastaan. Ymmärrän tietysti jos rahaa ei oikeasti ole ja töitä, mutta en tiedä, kyllä jotain pitäisi tapahtua? Ollaan seurusteltu nyt 4 vuotta ja tunnen hänen perheen ja elämäntavat. Rakkauden tunne on säilynyt, mutta alan naisena tuntemaan vähyyttä ja arvottomuutta kun näen että toinen on aikaansaamaton ja tulee sellainen olo että ei välitä. Kun otan asian puheeksi hän suuttuu ja sanoo että olisi tullut jo jos olisi rahaa. On niin paljon asioita jotka osoittavat hänen puoleltaan että hän välittää minusta tosiaan, mutta on myös sellaisia asioita jotka osoittavat toisin. En tiedä enää mitä teen, perheeni näkee minut 10 vuoden päästä samassa tilanteessa ja ovat sitä mieltä että hän ei arvosta minua. Minun pitäisi vaan jatkaa omaa elämääni.. Kun taas menen sinne, hän osoittaa kaikin tavoin että välittää ja haluaa yhteisen tulevaisuuden. Jutellaan siitä aina.. Matkustin sinne kahdeksi kuukaudeksi ja tulin takas suomeen, mutta parin päivän päästä menin takaiain, koska oli niin ikävä. Ja kun hän laittoi ystävänsä päiväksi minun edelle, niin tajusin että nyt joku mättää. Maksoin kalliit liput ja matkustin takaisin hänen takia ja hän laittaa muun asian minun edelle, en voinut käsittää.. Ja silloin riitelimme ensimmäisen kerran todella. Olin lähdössä ovesta ulos takaisin suomeen ja hän sanoi että lähde vaan. Mutta kuitenkaan ei päästänyt ulos ja alkoi itkeä. Tämmöstä kaksisuuntaista että ei tiedä onko totta vai trua kaikki. Joskus tuntuu että tää loppuu nyt, mutta ei musta ole siihen.. Mitä mieltä olette? Mistä johtuu ettei hän ole vielä suomessa?