Mulla on ollut masista pari kuukautta. Tuntuu ettei mies uskalla sanoa mihinkään asiaan ei. Kyttää ja tarkkailee mua koko ajan, ja kärppänä huolehtii kaikesta. Jotenkin tulee tunne että kaikella tavalla miellyttää, ja pehmentää sanomisiaan, etti mulle tule paha mieli. Hellyyttä on ollut tosi paljon ja joka ilta istutaan lähekkäin kun katsotaan televisiota. Taputtaahan mies usein ja halailee, mutta siinä se. Useimmiten olen ilkeä ja sanon hänelle pahasti tai itkeä vollotan kuin pikkumukula. Silti vain väittää rakastavansa. Mutta huomaan ettei mies enää halua mua niin kuin ennen. Eli jotenkin sillä on mennyt kaikki halut. Mietinkin paljonko nykyinen olotila vaikuttaa miehen tunteisiin.
Vaikuttaako miehelle sitten niin paljon, että vaimo on onnellinen eikä sellainen takertuja. Että ompi suurinpiirtein onnellinen eikä jatkuvasti tippa linssissä. Nyt kun olen ollut surullinen, niin mies syyttää itseään kaikesta. Silti olen huomannut että hellyydestä ja kahdenolosta saa uskomattomasti voimaa. Ja sitten kun menee taas hyvin, niin joku mielenoikku pilaa kaiken. Onko sellaista naista helpompi lähestyä romanttisesti joka on iloinen eikä sellainen kaulaan takertuva nyyhkijä. Joka jatkuvasti puntaroi toisen sanomisia ja tekemisiä. Kärsin koska mies ei halua tulla ollenkaan liian lähelle. Mietinkin voiko parisuhteemme koskaan parantua, koska tämä masennus on loitontanut meitä tosi paljon.
Vaikuttaako miehelle sitten niin paljon, että vaimo on onnellinen eikä sellainen takertuja. Että ompi suurinpiirtein onnellinen eikä jatkuvasti tippa linssissä. Nyt kun olen ollut surullinen, niin mies syyttää itseään kaikesta. Silti olen huomannut että hellyydestä ja kahdenolosta saa uskomattomasti voimaa. Ja sitten kun menee taas hyvin, niin joku mielenoikku pilaa kaiken. Onko sellaista naista helpompi lähestyä romanttisesti joka on iloinen eikä sellainen kaulaan takertuva nyyhkijä. Joka jatkuvasti puntaroi toisen sanomisia ja tekemisiä. Kärsin koska mies ei halua tulla ollenkaan liian lähelle. Mietinkin voiko parisuhteemme koskaan parantua, koska tämä masennus on loitontanut meitä tosi paljon.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Minulle tuli viestistäsi ensinmäisenä mieleen se, että miehesi kyllä välittää sinusta paljon ja toimiikin sen mukaan. Ymmärsin, että ongelmasi on miehen nykyinen "haluttomuus". Väittäisin sen johtuvan siitä, että miehesi ei halua enää pahentaa masennustasi ehdottelemalla seksiä. Kyllähän siis juuri Sinun onnellisuutesi pitäisi vaikuttaa miehen halukkuuteen, jos hän ajattelee muutakin kuin itseään.
Ehdottaisin, että alkaisit olemaan enemmän se ehdotteleva osapuoli. Jos masennus jatkuu pitkään, kannattaisi käydä lääkärin juttusilla. Jutelkaa miehenne kanssa asioista!!! Se ei ole helppoa, mutta kukaan meistä ei ole ajatustenlukija.
Ei millään pahalla, mutta nyt kannattaisi hakeutua hoitoon, tai tehostaa nykyistä sellaista. On kohtuutonta odottaa kumppanilta kuukausien ajan, että hän kestää ilkeilyä, v:mäisyyttä tai lapsellista vollotusta. Eikä ihme, että tuollaisen käytöksen jälkeen mieheltä menee halut; on varmasti henkisesti raskasta näyttää aurinkoista naamaa kun vaimo vain aukoo päätä.
Mies rakastaa sua niin paljon, että kestää kaiken. Rakastatko sinä miestäsi niin paljon, että haluat parantua?
eikä se ole naurunasia vaan vakava paikka. Kirjoituksesi oli täynnä ristiriitaisia viestejä. Mitäs jos olisit vähän aikaa ihan yksin ja lopettaisit sen poikaystäväsi kainalossa kyhjöttämisen, hänen ja itsesi analysoimisen.