biarmicus, latinaako

Siis piti kirjoittamani tuohon aloitukseen että biarmicus-sana on erään linnun tieteellisessä nimessä.

Kaksiraajainen otus jota syödään yleisesti esim. kapkaupungidssa.

Kaksiryntäinen munahaukka (Biarmicus Munahauckimus).

Tunnetaan pitkistä, terävistä ja lakatuista kynsistään, joilla se yöllä saalistaessaan iskee armotta pahaa aavistamattoman uhrinsa herkimpiin paikkoihin.

Jopas tuli hankala kysymys. Mutta aloitan helposta päästä. Eliölajien tieteelliset nimet noudattavat latinan kielioppisääntöjä eräiltä osin, mutta niiden ainekset ovat peräisin suurelta osin kreikasta. Toki latinan sanojakin on paljon, mutta silloin on kyse usein ”uuslatinasta”. Lisäksi mukana on muiden kielten sanoja, jotka on vain jossain määrin sopeutettu latinaan.

Sana ”biarmicus” esiintyy toisena osana (lajiepiteettinä) kahden lintulajin nimessä: viiksitimali (ent. pyrstötiainen) /Panurus biarmicus/ ja keltapäähaukka /Falco biarmicus/; jälkimmäistä ei ole tavattu Suomesta.

Yllätyin huomatessani, että yleensä luotettavana ja informatiivisena pitämäni Jukka Hintikan kirja ”Suomen lintujen nimet” selittää viiksitimalin tieteellisen nimen toista osaa näin: ”bi- (lat.) kaksi-; arma (lat.) = ase; myös biarmicus = permiläinen”. Sananalku ”bi-” ’kaksi-’ esiintyy toki latinassa, ja ”arma” on latinaa ja tarkoittaa asetta, mutta vaikka latinassa on johdin ”-icus”, niin tuollainen johdos olisi outo; normaalimpi olisi ”biarmatus”. Ainakaan tällaisia sanoja ei esiinny klassisessa latinassa. On tietysti mahdollista, että nimen antaja on muodostanut sanan omalla luovalla tavallaan. Nimeäjä, Linné, ei kuitenkaan ole mitenkään selittänyt nimeä (Systema naturæ, 10. painos, s. 190, kuvaa vain lajin ulkonäköä: ”vertice cano, cauda corpore longiore”).

”Biarmicus” olisi kielellisesti normaali johdos sanasta ”Biarmia”, joka on latinisoitu muoto sanasta ”Bjarmaland”, joka on keskiaikaisissa islantilaisissa ja skandinaavisissa teksteissä esiintyvä nimitys alueelle, jonka on päätelty sijainneen Vienanmeren tai ehkä Pohjoisen jäämeren tienoilla. Merkitykseltään tämä selitys olisi kuitenkin outo: viiksitimalin levinneisyys ei ulotu sinne päinkään.

Vielä kummallisempi tällainen selitys olisi keltapäähaukan tieteellisen nimen toiselle osalle, sillä tämä lintu esiintyy aavikoilla, harvinaisena kyllä Euroopassakin, mutta vain Välimeren alueella.

”Kaksiaseisuuden” tulkinta esiintyy sen osalta kyllä Hikipediassa, vai oliko se nyt Wikipedia, jossa on seuraava teksti alaviitteessä: ”biarmicus, Latin for ’being twice armed’, in reference to the additional sharp points behind the billtip. These are typical of falcons in general however, not just this species.” Selitys ei siis tunnu ihan itsekään uskovan itseensä, eikä sille ole mitään viitettä.

Jotenkin tuntuu siltä, että Linné, joka oli monipuolisesti sivistynyt ruotsalainen, taisi tuntea saagojen kertomukset Bjarmalandista. Ja vaikka hänen latinansa onkin osittain vähän erikoista, tuskin hän olisi sepittänyt sanoista ”bi-” ja ”arma” sellaista muodostetta kuin ”biarmicus”, varsinkaan, kun se olisi sekoittunut bjarmilaiseen. Niinpä veikkaisin, että Linné todella halusi viitata Bjarmalandiin (Biarmiaan). Mutta miksi? Ehkä hän päätteli (virheellisesti), että tämä harvinainen lintu pesii Bjarmalandin suunnalla.

Valitettavasti siis mitään vähänkään uskottavaa etymologiaa ei tunnu löytyvän.