http://www.verkkouutiset.me/eu-puolustus-tarvitsee-konkretiaa/
EU-puolustus tarvitsee konkretiaa
Suomessa vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että Euroopan unionin puolustusyhteistyötä pitää tiivistää. Taustalla on yhtäältä huoli Euroopan heikentyneestä turvallisuustilanteesta ja toisaalta Yhdysvaltain vaatimus reilummasta taakanjaosta. Lisäksi perjantaina virkaan astuvan Donald Trumpin ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja on kansainväliselle yhteisölle vielä toistaiseksi suuri mysteeri. Eurooppa ei kuitenkaan voi jäädä odottamaan linjan selkiintymistä.
Suomelle on tärkeää, että EU-yhteistyö keskittyy nyt olennaiseen ja etenee käytännössä. EU-maat ovat korkeimmalla tasolla sopineet EU:n puolustusyhteistyön kehittämisestä, ensin joulukuun 2013 Eurooppa-neuvostossa ja nyt uudelleen viime joulukuussa. Eurooppa-neuvoston linjaukset ovat hyviä mutta ilman käytännön toimeenpanoa ne eivät todellisuudessa vahvista kenenkään turvallisuutta.
Keskustelu käytännön toimista on tehnyt jälleen selväksi, että eurooppalaiset Nato-maat rakentavat kovan puolustuksensa Naton varaan. Päällekkäisyyksiä ei haluta etenkään nyt, kun Natolla on täysi työ omien velvoitteidensa täyttämisessä.
Euroopan unionilla on kuitenkin paljon sellaista annettavaa, joka täydentää Naton toimia. EU voi ottaa johtoroolin kokonaisturvallisuuden vahvistamisessa ja unionilla on myös Natoa enemmän työkaluja lähialueiden vakauttamiseen. EU:n ja Naton yhteistyö etenee nyt hyvään suuntaan.
Vaikuttamisen ja painostuksen keinot ovat moninaisia ja siksi myös puolustus on kasvavassa määrin muutakin kuin sotilaallista toimintaa. Täytyy muistaa, että Krimin laiton valtaus tapahtui käytännössä ilman taisteluita.
Silloin kyse on EU-maiden kestokyvystä tilanteessa, jossa painostus tapahtuu esimerkiksi energiansaannin hankaloittamisen, tietoverkkoiskujen, hallitsemattoman maahantulon tai aggressiivisen mielipiteenmuokkauksen keinoin.
Euroopan unionilla on toimivalta ja keinot vahvistaa jäsenmaidensa puolustusta näitä uhkia vastaan. Suomeen perustettava hybridikeskus on tähän tärkeä panos, vaikka keskus ei suoraan EU:n alaisuuteen tulekaan. Tärkeää on myös vahvistaa yhteistä ulkorajavalvontaa ja tiivistää terrorismin torjuntaa tukevaa tiedustelutiedon vaihtoa.
Sotilaallisella puolella EU-maiden on otettava isompi rooli lähialueidensa – Afrikan ja Lähi-idän – vakaudesta. Silloin on kyse joukkojen lähettämisestä entistä herkemmin entistä vaarallisempiin kriisinhallintatehtäviin. Jos se ei ole poliittisesti mahdollista 27 jäsenmaan kesken, on oltava valmiita toimimaan pienemmällä maajoukolla.
Suomelle on tärkeää vahvistaa EU:n avunantovelvoitetta. Ei voida ajatella, että unioni vain katseella seuraisi, jos sen jäsenmaata ja aluetta loukataan.
Mitä pidemmälle EU:n puolustusyhteistyössä päästään, sitä parempi Suomelle. EU-jäsenyys oli Suomelle myös turvallisuusratkaisu. Yhtenäinen ja yksimielinen EU on Suomelle turvallisuustakuu, EU:n hajanaisuus taas uhka myös meidän turvallisuudellemme. Tähän saakka EU:ssa on kuitenkin nähty enemmän julistuksia ja vähemmän tekoja. Nyt on tekojen vuoro. Se on selvää, että käytännön työ ei jää ainakaan Suomesta kiinni.
http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/Applebaum_Spiegel-60527
"Naton tulevaisuus riippuu nyt suuresti eurooppalaisista"
Amerikkalaishistorioitsija pohtii länsimaailman tulevaisuutta Der Spiegelin haastattelussa.
"Naton tulevaisuus riippuu nyt suuresti eurooppalaisista"
Pulitzerilla palkittu, Puolassa pitkään asunut amerikkalaishistorioitsija ja Venäjä-asiantuntija Anne Applebaum ei usko Donald Trumpin ja Vladimir Putinin olevan ystäviä.
– En usko, että kummallakaan oikeasti on ystäviä.
Trump on kuitenkin Applebaumin mukaan varauksetta ihaillut Kremlin isäntää jo vuosikaudet.
Historioitsijan mukaan amerikkalaisten ajatus siitä, että he kantavat läntisen puolustusliiton taakasta suhteettoman suuren osan ei ole mitenkään uusi.
– Naton tulevaisuus riippuu nyt suuresti eurooppalaisista. Osaatteko aloittaa turvallisuusuhkien identifioimisen, valmistautumisen ja itsenne aseistamisen ilman Yhdysvaltoja?
Applebaum kuitenkin pelkää, että eurooppalaiset - etenkään Saksa - eivät osaa.
Haastattelussa käsitellään myös yleisesti länsimaissa vaikuttavaa populismia sekä demokratian tilaa. Kaikesta huolimatta Applebaum uskoo demokratian voittavan, mutta osittain informaatioteknologian kehityksen vuoksi ihmiset ovat tulleet kärsimättömämmiksi ja siten myös odottavat hiltaalta päätöksentekoprosessilta enemmän.
– Emme voi jatkaa sen mantran toistelua, että "kaikki on hyvin". Vastauksen täytyy sen sijaan olla turvautumisessa nuorempiin ihmisiin, jotka ymmärtävät nykyaikakauden hyödyt ja tarjoavat mielikuvituksellisia ratkaisuja tulevaisuuteen.
Esimerkkeinä tällaisesta henkilöistä Applebaum mainitsee muiden muassa Ranskan presidentinvaaligallupeissa nousseen Emmanuel Macronin.
Historioitsijan mukaan nykyiset puolueiden jakolinjat ovat merkityksettömiä, sillä esimerkiksi kristillisdemokraattien ja sosialidemokraattien ta
EU-puolustus tarvitsee konkretiaa
Suomessa vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että Euroopan unionin puolustusyhteistyötä pitää tiivistää. Taustalla on yhtäältä huoli Euroopan heikentyneestä turvallisuustilanteesta ja toisaalta Yhdysvaltain vaatimus reilummasta taakanjaosta. Lisäksi perjantaina virkaan astuvan Donald Trumpin ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja on kansainväliselle yhteisölle vielä toistaiseksi suuri mysteeri. Eurooppa ei kuitenkaan voi jäädä odottamaan linjan selkiintymistä.
Suomelle on tärkeää, että EU-yhteistyö keskittyy nyt olennaiseen ja etenee käytännössä. EU-maat ovat korkeimmalla tasolla sopineet EU:n puolustusyhteistyön kehittämisestä, ensin joulukuun 2013 Eurooppa-neuvostossa ja nyt uudelleen viime joulukuussa. Eurooppa-neuvoston linjaukset ovat hyviä mutta ilman käytännön toimeenpanoa ne eivät todellisuudessa vahvista kenenkään turvallisuutta.
Keskustelu käytännön toimista on tehnyt jälleen selväksi, että eurooppalaiset Nato-maat rakentavat kovan puolustuksensa Naton varaan. Päällekkäisyyksiä ei haluta etenkään nyt, kun Natolla on täysi työ omien velvoitteidensa täyttämisessä.
Euroopan unionilla on kuitenkin paljon sellaista annettavaa, joka täydentää Naton toimia. EU voi ottaa johtoroolin kokonaisturvallisuuden vahvistamisessa ja unionilla on myös Natoa enemmän työkaluja lähialueiden vakauttamiseen. EU:n ja Naton yhteistyö etenee nyt hyvään suuntaan.
Vaikuttamisen ja painostuksen keinot ovat moninaisia ja siksi myös puolustus on kasvavassa määrin muutakin kuin sotilaallista toimintaa. Täytyy muistaa, että Krimin laiton valtaus tapahtui käytännössä ilman taisteluita.
Silloin kyse on EU-maiden kestokyvystä tilanteessa, jossa painostus tapahtuu esimerkiksi energiansaannin hankaloittamisen, tietoverkkoiskujen, hallitsemattoman maahantulon tai aggressiivisen mielipiteenmuokkauksen keinoin.
Euroopan unionilla on toimivalta ja keinot vahvistaa jäsenmaidensa puolustusta näitä uhkia vastaan. Suomeen perustettava hybridikeskus on tähän tärkeä panos, vaikka keskus ei suoraan EU:n alaisuuteen tulekaan. Tärkeää on myös vahvistaa yhteistä ulkorajavalvontaa ja tiivistää terrorismin torjuntaa tukevaa tiedustelutiedon vaihtoa.
Sotilaallisella puolella EU-maiden on otettava isompi rooli lähialueidensa – Afrikan ja Lähi-idän – vakaudesta. Silloin on kyse joukkojen lähettämisestä entistä herkemmin entistä vaarallisempiin kriisinhallintatehtäviin. Jos se ei ole poliittisesti mahdollista 27 jäsenmaan kesken, on oltava valmiita toimimaan pienemmällä maajoukolla.
Suomelle on tärkeää vahvistaa EU:n avunantovelvoitetta. Ei voida ajatella, että unioni vain katseella seuraisi, jos sen jäsenmaata ja aluetta loukataan.
Mitä pidemmälle EU:n puolustusyhteistyössä päästään, sitä parempi Suomelle. EU-jäsenyys oli Suomelle myös turvallisuusratkaisu. Yhtenäinen ja yksimielinen EU on Suomelle turvallisuustakuu, EU:n hajanaisuus taas uhka myös meidän turvallisuudellemme. Tähän saakka EU:ssa on kuitenkin nähty enemmän julistuksia ja vähemmän tekoja. Nyt on tekojen vuoro. Se on selvää, että käytännön työ ei jää ainakaan Suomesta kiinni.
http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/Applebaum_Spiegel-60527
"Naton tulevaisuus riippuu nyt suuresti eurooppalaisista"
Amerikkalaishistorioitsija pohtii länsimaailman tulevaisuutta Der Spiegelin haastattelussa.
"Naton tulevaisuus riippuu nyt suuresti eurooppalaisista"
Pulitzerilla palkittu, Puolassa pitkään asunut amerikkalaishistorioitsija ja Venäjä-asiantuntija Anne Applebaum ei usko Donald Trumpin ja Vladimir Putinin olevan ystäviä.
– En usko, että kummallakaan oikeasti on ystäviä.
Trump on kuitenkin Applebaumin mukaan varauksetta ihaillut Kremlin isäntää jo vuosikaudet.
Historioitsijan mukaan amerikkalaisten ajatus siitä, että he kantavat läntisen puolustusliiton taakasta suhteettoman suuren osan ei ole mitenkään uusi.
– Naton tulevaisuus riippuu nyt suuresti eurooppalaisista. Osaatteko aloittaa turvallisuusuhkien identifioimisen, valmistautumisen ja itsenne aseistamisen ilman Yhdysvaltoja?
Applebaum kuitenkin pelkää, että eurooppalaiset - etenkään Saksa - eivät osaa.
Haastattelussa käsitellään myös yleisesti länsimaissa vaikuttavaa populismia sekä demokratian tilaa. Kaikesta huolimatta Applebaum uskoo demokratian voittavan, mutta osittain informaatioteknologian kehityksen vuoksi ihmiset ovat tulleet kärsimättömämmiksi ja siten myös odottavat hiltaalta päätöksentekoprosessilta enemmän.
– Emme voi jatkaa sen mantran toistelua, että "kaikki on hyvin". Vastauksen täytyy sen sijaan olla turvautumisessa nuorempiin ihmisiin, jotka ymmärtävät nykyaikakauden hyödyt ja tarjoavat mielikuvituksellisia ratkaisuja tulevaisuuteen.
Esimerkkeinä tällaisesta henkilöistä Applebaum mainitsee muiden muassa Ranskan presidentinvaaligallupeissa nousseen Emmanuel Macronin.
Historioitsijan mukaan nykyiset puolueiden jakolinjat ovat merkityksettömiä, sillä esimerkiksi kristillisdemokraattien ja sosialidemokraattien ta
Vastaukset 1
Vanhimmat
ustatahot - kirkot ja ammattiliitot - eivät ole vaikutusvallaltaan entisenlaisia.
– Nationalistit ja populistit ymmärsivät tämän aiemmin - nyt loppujen poliittisista piireistä tulisi ymmärtää, että poliittiset jakolinjat on piirretty uudelleen ja on aika muuttua.
Protestointia hän Applebaum pitää hyödyttömänä.
– Jos ihmiset, jotka ovat valmiit laittamaan aikaansa mielenosoituksiin, ovat myös valmiita työskentelemään ehdokkaansa puolesta paikallisissa vaaleissa tai ryhtymään itse ehdokkaiksi, he saavuttavat paljon enemmän.