Sisko arvostelee työttömyyttäni

Ymmärrän erittäin hyvin siskoasi. Ymmärrän kyllä sinuakin, mutta joskus on pakko ottaa lusikka kauniseen käteen ja miettiä, voisiko sitä tehdä myös niitä töitä jotka eivät ole ihan sitä ominta alaa, tai ihanneduunia, jos työpaikka yleensä olisi tarjolla ja saatavissa.

Kävin koulua 4 vuotta, mutta valitettavasti sinä aikana alan hommat romahtivat lähes nollaan, mutta se olisi ollut ns. ihanneduunia mulle. Olisi pitänyt kouluttautua uudelle alalle, elellä taas opintotuilla sun muilla. Ei kiinnostanut yhtään, joten päätin että otan vastaan ihan mitä työtä tahansa. Rahaa tulee tästä työstä , jopa enemmän, kuin olisi tullut siitä ihanneduunista ja loppupeleissä on kyse itsensä elättämisestä omalla työllä, asunnon ostamisesta ja tasavertaisesta parisuhteesta jossa minun ei tarvitse toisen siivellä elellä.

Kyllä olen hakenut myös muita töitä kuin omaa alaa. Mutta siskon esittämät on sellaisia joihin en sovellu ollenkaan ha hän väittää kivenkovaa muuta. Olen myös työttömänä tehnyt montaa pätkätyötä, opiskellut, käynyt työhakukoulutuksissa, laittanut hakemuksia ja käynyt haastatteluissa joten hänen arvostelut on mielestäni kohtuuttomia..

Sisko ei määrää elämääsi, ja ryhdistäydy, äläkä enää kysele siskon mielipiteitä.
Ota oma elämä haltuusi.

Jassoo, mun isosisko olisi lykännyt mua jollekin alalle, minkä opiskelut eivät pätkää kiinnostaneet. Opiston jälkeen kannusti sitten hakemaan töitä .. "ei mitään saa, jos ei hae".. Ei oikein ymmärtänyt, että hakeminen on vaikeaa, kun ei ole työkokemusta. Ja taisi olla joku paikka, johon en tosissani halunnutkaan.

Hän oli ikänsä kunnalla töissä eikä siten ymmärtänyt yksityisen puolen juttuja; jos firmalta katoaa asiakkaat, väkeä vähennetään. Nyt on jo ehtinyt eläkkeelle, joten ei enää tajua työelämäjuttuja senkään vertaa! Joskus munkin uran mittaan se uuden työn saanti olisi ollut helpompaa. Olin silloin töissä firmassa, joka teki konkan. Ei vaan kukaan siihen aikaan kannustanut mua vaihtamaan työpaikkaa, etenkään sisko, joka teki uransa samassa osoitteessa.

Hei.
Ehkä sinun kannattaa vaan yrittää olla välittämättä siskosi puheista ja asenteesta, ettet pahoita mieltäsi siitä. Jos olet hänelle kertonut kuinka asia oikeasti on työnhakusi suhteen, mutta hän ei usko, et oikein voi enempää. Ja jollet voi asialle mitään, yritä olla murehtimatta sitä. Työttömyys on varmasti riittävän raskasta ilman siskon tuollaista asennettakin. Yritä jaksaa luottaa siihen, että sinulle vielä löytyy työpaikka, älä menetä toivoasi.

Tsemppiä työnhakuun ja iloa arkeen,
Pirkko-pappi