Herra on minun paimeneni,
ei minulta mitään puutu.
Viheriäisille niityille hän vie minut lepäämään
virvoittavien vetten tykö hän minut johdattaa.
(Psalmi 23:1-2)
Herra, kädelläsi uneen painan pään,
kutsut ystäväsi lepäämään.
Käsi minut kantaa uuteen elämään,
ikirauhan antaa, valoon jään.
(Virsi 517:4)
Herra, sinuun minä turvaan.
Herran purteen astuessa
myrsky taukoo, tyyni saa,
aamunruskon paistaessa
pursi rannan saavuttaa.
Herran tie on parhain tie,
Herran polku kotiin vie
Hetket hiljaiset jälkeesi jäivät
kullaten muistojen kirkkaimmat päivät.
Hetket ovat kuin laivat,
ne lähtevät armottomasti aikanaan.
Meidän on oltava kuin satama,
tyynesti kaivaten.
Hiljaa ja lempeästi -
niinkuin kynttilä
yön tullen puhalletaan sammuksiin,
niin puhalletaan sammuksiin
elämän lepattava liekki -
hiljaa ja lempeästi.
(Kaarina Lähteenkorva)
Hiljaa siirrymme lepoon iäiseen,
Luojan suloiseen suojelukseen.
Hiljaa tarttui käsi Herran
käteen väsyneen.
Hiljaa siirtyi sielu lepoon iäiseen.
Hiljaa, hiljaa kuljen
tietä ikiuneen.
Silmäni mä suljen,
aika levon on.
Hiljaa, hiljaa, yksitellen
helmet kirkkaat kihoovat,
sulaten polttavaa povea
lauhdutellen, lohdutellen.
(Eino Leino)
Hiljeni askel elontiellä
uuvuit kun sairaus voimasi vei.
Nukkuos rauhassa kauneinta unta
muistosi koskaan unhoitu ei.
Hiljennyt on sydän kallis,
sammunut on katse hyvä,
lepää käsi apuun valmis,
meille jää vain suru syvä.
Hymysi huulet vienot,
painuivat silmät umpeen,
korjasi enkeli talteen
taivahan valkolumpeen.
(Hilja Haahti: Kaksi pientä lähtijää)
Hyvä on katsella tähtien kaikkeusrataa,
hyvä on tuntea: pieni on ihminen.
Hyvä on raueta, hajota -
vajota hiljaisuuteen kädelle Ikuisen.
(Eeva-Liisa Manner)
Hyvä paimen rakastaa
pientä, pientä karitsaa,
kantaa, kunnes laskee sen
helmaan Isän taivaisen.
(Hilma Virtanen)
Hän hellin käsin kantaa,
sairaan ja uupuneen.
Hän lohdutuksen antaa
surevan sydämeen.
Siks surun kyyneleitä
ei tarvitse piilottaa,
ne opastavat meitä
lähemmäs Jumalaa.
Hän kotona on, uusi elämä siellä,
me viivymme hetkisen itkujen tiellä.
Hän levittää siipensä yllesi,
ja sinä olet turvassa niiden alla.
(Ps. 91:4)
ei minulta mitään puutu.
Viheriäisille niityille hän vie minut lepäämään
virvoittavien vetten tykö hän minut johdattaa.
(Psalmi 23:1-2)
Herra, kädelläsi uneen painan pään,
kutsut ystäväsi lepäämään.
Käsi minut kantaa uuteen elämään,
ikirauhan antaa, valoon jään.
(Virsi 517:4)
Herra, sinuun minä turvaan.
Herran purteen astuessa
myrsky taukoo, tyyni saa,
aamunruskon paistaessa
pursi rannan saavuttaa.
Herran tie on parhain tie,
Herran polku kotiin vie
Hetket hiljaiset jälkeesi jäivät
kullaten muistojen kirkkaimmat päivät.
Hetket ovat kuin laivat,
ne lähtevät armottomasti aikanaan.
Meidän on oltava kuin satama,
tyynesti kaivaten.
Hiljaa ja lempeästi -
niinkuin kynttilä
yön tullen puhalletaan sammuksiin,
niin puhalletaan sammuksiin
elämän lepattava liekki -
hiljaa ja lempeästi.
(Kaarina Lähteenkorva)
Hiljaa siirrymme lepoon iäiseen,
Luojan suloiseen suojelukseen.
Hiljaa tarttui käsi Herran
käteen väsyneen.
Hiljaa siirtyi sielu lepoon iäiseen.
Hiljaa, hiljaa kuljen
tietä ikiuneen.
Silmäni mä suljen,
aika levon on.
Hiljaa, hiljaa, yksitellen
helmet kirkkaat kihoovat,
sulaten polttavaa povea
lauhdutellen, lohdutellen.
(Eino Leino)
Hiljeni askel elontiellä
uuvuit kun sairaus voimasi vei.
Nukkuos rauhassa kauneinta unta
muistosi koskaan unhoitu ei.
Hiljennyt on sydän kallis,
sammunut on katse hyvä,
lepää käsi apuun valmis,
meille jää vain suru syvä.
Hymysi huulet vienot,
painuivat silmät umpeen,
korjasi enkeli talteen
taivahan valkolumpeen.
(Hilja Haahti: Kaksi pientä lähtijää)
Hyvä on katsella tähtien kaikkeusrataa,
hyvä on tuntea: pieni on ihminen.
Hyvä on raueta, hajota -
vajota hiljaisuuteen kädelle Ikuisen.
(Eeva-Liisa Manner)
Hyvä paimen rakastaa
pientä, pientä karitsaa,
kantaa, kunnes laskee sen
helmaan Isän taivaisen.
(Hilma Virtanen)
Hän hellin käsin kantaa,
sairaan ja uupuneen.
Hän lohdutuksen antaa
surevan sydämeen.
Siks surun kyyneleitä
ei tarvitse piilottaa,
ne opastavat meitä
lähemmäs Jumalaa.
Hän kotona on, uusi elämä siellä,
me viivymme hetkisen itkujen tiellä.
Hän levittää siipensä yllesi,
ja sinä olet turvassa niiden alla.
(Ps. 91:4)
Vastaukset 1
Vanhimmat
Sinunkin lähtöhetkesi lähestyy, usko tai älä.