Olen hieman alle 30v mies. Olen juuri eronnut pitkästä parisuhteesta. Ongelma oli pitkälti varmaan minussa.
Nyt mietinkin löytyykö enää naista minun kaltaiselle miehelle. Peilaan itseäni nyt edelliseen suhteeseen mikä oli elämäni ensimmäinen myös fyysisesti.
Olen miehekkään näköinen (parta, vanttera, 185cm pitkä, 110kg). Olen aika itsepäinen, loukkaannun välillä helposti, saatan sanoa aika kärkkäästikin takaisin, en ole kauhean sosiaalinen ja puhelias ainakaan uusien ihmisten kanssa tai isommassa seurassa johtuen lievästä ärräviastani jota välttelen puheessani, en lähtenyt exän mukaan illanistujaisiin jos ei ollut minulle tuttuja, ahdistun illanistujaisista ja sukuloinneista, en lähtenyt exän sukulaisten juhliin, enkä hänen harrastuksiin mistä en pitänyt. En ole oikeen ikinä osannut jutella naisten kanssa, seksin suhteen en ole kauhean aktiivinen vaikkakin tykkään siitä, mutta en tee alotteita enkä ole spontaani, en puhu tunteistani, en tee aloitteita pussaamisen tai halaamisen osalta, seksi oli aika samanlaista, en pidä penikseni koosta ( on alle keskiarvon n.13cm ), en pidä hampaistani ( lievää etupurentaa), En muistanut aina onnitella exääni synttäreistä ja muista juhlista lahjan toki ostin aina sekin hieman väkisin ja viimetinkaan. Tykkään koti-illoista kaksin naiseni kanssa koska en ole kamalan sosiaalinen ja muutenkin viihdyn kotona, kavereita en näe aktiivisesti eikä ole kunnon harrastuksiakaan, alkoholia en käytä kamalan aktiivisesti kuin silloin tällöin sosiaalisesti. Tykkään liikunnasta (lenkkeily) ja arvostan pohjimmiltani terveellisia elämäntapoja ja haluaisin olla urheilullisen näköinen ( tosin nyt en ole) vaikkakin välillä poltan tupakkaa säännöllisestikin ja juon alkoholia ja syön välillä epäterveellisesti. Tykkään tehdä naiselleni yllätyksiä tosin ei taida olla kauhean romanttisia siivota asunto, tehdä ruoka valmiiksi kun tulee esim. töistä ja yllätysmatkoja. Kotitöitä tykkään tehdä päivittäin. Tykkään antaa niska- ja jalkahierontaa. Olen mielestäni kiltti, huumorintajuinen ja hauska. Olen idealisti, voimakastahtoinen, empaattinen, aika herkkäkin (tosin en näytä sitä muille). Olen työskennellyt huonoissa duunariammateissa, ei ole koulutusta (nyt opiskelen tosin sekin duunariammatti). Minulla vanha 90-luvun auto, en käytä vaatteostoksiin rahaa kuin pari kertaa vuodessa.
Olenko menetetty tapaus naisten silmissä? Vai oliko puoliso minulle vain vääränlainen? Pitäisikö minun vain muuttua? Haluaisin ulkoisesti kauniin ja hoikan naisen, sisäisesti kiltin ja huomaavaisen.
Nyt mietinkin löytyykö enää naista minun kaltaiselle miehelle. Peilaan itseäni nyt edelliseen suhteeseen mikä oli elämäni ensimmäinen myös fyysisesti.
Olen miehekkään näköinen (parta, vanttera, 185cm pitkä, 110kg). Olen aika itsepäinen, loukkaannun välillä helposti, saatan sanoa aika kärkkäästikin takaisin, en ole kauhean sosiaalinen ja puhelias ainakaan uusien ihmisten kanssa tai isommassa seurassa johtuen lievästä ärräviastani jota välttelen puheessani, en lähtenyt exän mukaan illanistujaisiin jos ei ollut minulle tuttuja, ahdistun illanistujaisista ja sukuloinneista, en lähtenyt exän sukulaisten juhliin, enkä hänen harrastuksiin mistä en pitänyt. En ole oikeen ikinä osannut jutella naisten kanssa, seksin suhteen en ole kauhean aktiivinen vaikkakin tykkään siitä, mutta en tee alotteita enkä ole spontaani, en puhu tunteistani, en tee aloitteita pussaamisen tai halaamisen osalta, seksi oli aika samanlaista, en pidä penikseni koosta ( on alle keskiarvon n.13cm ), en pidä hampaistani ( lievää etupurentaa), En muistanut aina onnitella exääni synttäreistä ja muista juhlista lahjan toki ostin aina sekin hieman väkisin ja viimetinkaan. Tykkään koti-illoista kaksin naiseni kanssa koska en ole kamalan sosiaalinen ja muutenkin viihdyn kotona, kavereita en näe aktiivisesti eikä ole kunnon harrastuksiakaan, alkoholia en käytä kamalan aktiivisesti kuin silloin tällöin sosiaalisesti. Tykkään liikunnasta (lenkkeily) ja arvostan pohjimmiltani terveellisia elämäntapoja ja haluaisin olla urheilullisen näköinen ( tosin nyt en ole) vaikkakin välillä poltan tupakkaa säännöllisestikin ja juon alkoholia ja syön välillä epäterveellisesti. Tykkään tehdä naiselleni yllätyksiä tosin ei taida olla kauhean romanttisia siivota asunto, tehdä ruoka valmiiksi kun tulee esim. töistä ja yllätysmatkoja. Kotitöitä tykkään tehdä päivittäin. Tykkään antaa niska- ja jalkahierontaa. Olen mielestäni kiltti, huumorintajuinen ja hauska. Olen idealisti, voimakastahtoinen, empaattinen, aika herkkäkin (tosin en näytä sitä muille). Olen työskennellyt huonoissa duunariammateissa, ei ole koulutusta (nyt opiskelen tosin sekin duunariammatti). Minulla vanha 90-luvun auto, en käytä vaatteostoksiin rahaa kuin pari kertaa vuodessa.
Olenko menetetty tapaus naisten silmissä? Vai oliko puoliso minulle vain vääränlainen? Pitäisikö minun vain muuttua? Haluaisin ulkoisesti kauniin ja hoikan naisen, sisäisesti kiltin ja huomaavaisen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
no huii minä en kyllä huolisi. Ei sinun tarvitse olla sosiaalinen tai varsinaisesti pitää illanistujaisista, mutta olisi kunnioittavaa kumppaniasi kohtaan toisinaan mennä hänen mukaansa illanistujaisiin, sukujuhliin ym.
Ja vaikka sinä et itse koe esim. syntymäpäiviä merkittävänä juhlana voisit tiedostaa, että kumppanisi on kuitenkin sinulle merkittävä ja hän ansaitsee sen yhden päivän, kun annat extra huomiota, muistat lahjalla johon olet laittanut ajatusta jne.
miten voit haluta ulkoisesti hoikkaa, kaunista, tyylikästä, liikunnallista jne naista, kun et sitä itse ole? tai tietenkin kaikkihan sellaista haluaa, mutta laita oma elämäsi ensiksi kuntoon ja jatka siitä.
Hei,
Mitä olen vasta eronnut 30 v sievä naikkonen jolla vakioduuni. Osaan pitää miestä hyvänä. Miten ois treffit? Ainut miinus puoli on että olen velkainen yh mamma mutta väliäkös sillä ;)
hmm. susta näkyy ulospäin sun heikot puolet, se mitä et tee ja mistä kieltäydyt. Sun hyvät puolet puolestaan jää piiloon, varsinkaan jos et puhu tai tuo niitä ilmi.
Naisen, kaverin tai kumppanin kannalta yhdessäolon sujuvuutta vaikeuttavia tekijöitä on, puhuminen ja jonkinlainen pakollinen sosiaalisuus nyt kuitenkin kuuluvat elämään.
Ehkä voisit hieman kehittää noita puolia itsessäsi, ainakin yrittää jonkin verran joustaa. Ja kerro toiselle, että vaikka ne eivät luontaisesti ole sinulle normaaleja juttuja mukavuusalueella, niin suhteessa kuitenkin monessa kohtaa joutuu kuitenkin pois mukavuusalueelta. Jos ne asiat ovat jo aivan tavallisissa ihmisten tapaamisissa ja puhumisessa, niin et ole helpoimmasta päästä.
Kuvittele itsellesi kaveri, joka ei puhu, ei kerro ajatuksiaan. Ei lähde mihinkään, ei innostu harrastuksistasi, ei halua kokeilla mitään uutta, mitä ei tunne. Ja teidän pitäisi viettää vaikka viikko yhteistä aikaa esimerkiksi jonkun sinua koskevan juhlan merkeissä, jota toinen ei noteeraisi mitenkään. Voisin kuvitella sen tapahtuvan vanhainkodissa. Ei siinä pohjimmiltaan perimmäiset ajatukset ja hyvät aikomukset asiaa muuttaisi. Tylsää olisi. Parissa päivässä varmaan tulisit tulokseen, että parempi yksin.
Oikeastaan siihen yhdessäolon toimivuuteen voisit satsata. Ei ulkoisilla avuilla tai duuneilla ole sen suhteen toimivuuden kannalta merkitystä, jos joka aamuisin herää kumppain vierestä joka ei puhu eikä innostu oikein mistään, eikä edes yritä.
Ristiriitaisia kirjoittelet. Väität olevasi empaattinen, mutta et huomioi kumppanin toiveita, olet passiivinen ja hiljainen. Empaattinenhan on tuollaisen vastakohta.
Luettelit aika paljon huonoja puoliasi, ehkä erolla on tuohon vaikutusta. Ihan hyvä niitä on miettiä, miksi se suhde kaatui, onko jotain parannettavaa jatkossa. Toisaalta kun rakastaa, niin kumppanin huomioiminen on silloin helpompaa. Voit jatkossa ottaa opiksesi tuosta suhteesta.
Harrastukset ja ystävät on se missä naisia tapaa, joten niihin kannattaa panostaa. Olet aika pitkä, mutta painoa on aika paljon, ehkä liikunta voisi olla plussaa naisia ajatellen, jos haluat hoikan naisen. Polttaminen on toinen, joka haittaa niitä jotka eivät itse polta. Mutta eivät nuokaan haittaa, jos nainen tosissaan tykkää. Duunaritaustaiset naiset saattavat itsekin polttaa. Samanlaiset taustat ja kiinnostuksenkohteet ovat tärkeämmät kuin autot ja ulkoiset asiat.
Ei sinun tartte kaikille naisille kelvata, vaikka sitä kysyt, kunhan kelpaat sille, joka kiinnostaa :D Jos olet pitkään ollut suhteessa niin sun täytyy vain alkaa tapailemaan naisia eikä liikaa miettiä kenelle kelpaat.
Uskon vahvasti, että löydät jonkun itseään ulkoisesti rumana ja lihavana pitävän ja sisäisesti ilkeän ja epäempaattisen naisen.