kosketus viholliseen. Isäni kertomus, joukkue oli määrätty vastaan ottamaan vihollinen harva puustoisen metsän reunassa, joukkueen johtaja oli sanonut katsokaa jokainen itse ampuma paikka jossa on suojaa ,ryssä tulee millä hetkellä hyvänsä (paikka Juustila). Valitsin suojakseni ison koivun, onneksi paikassa oli isoja kiviä, jokainen löysi jonkin suojan, joukkueen johtaja antoi määräyksen heti aloitetaan ampuun kun näkyy liikettä. Ammunta alkoi, venäläisten eteen ,oli koukannut suomalais joukkue, kaikki väliin koukanneet suomalaiset kaatuivat, perässä tulleista venäläisistä kaatui suuri osa loput lähti pakoon. Kukaan tästä joukkueesta jossa isäni oli ei siinä taistelussa kaatunut. Isäni konepistoolista kuumeni piippu, niin että taipui alas, ei tiennyt että piippua pitää vaihtaa.
Taisteluun ilman aseen käsittely koulutusta,ensi
jatkosodasta
12190
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Koulutuksen taso taisi vaihdella aika tavalla. Lehväslaihokin on arvostellut panssarimiesten rauhan aikana saamaa koulutusta.
"Kukaan tästä joukkueesta jossa isäni oli ei siinä taistelussa kaatunut. Isäni konepistoolista kuumeni piippu, niin että taipui alas, ei tiennyt että piippua pitää vaihtaa."
Konepistoolin piippu voi kovassa tulituksessa laajeta, mutta ei taipua. Vaihtopiippuja ei siksi ollut. Piipunvaihto sinänsä kuuluu asekoulutuksen alkeisiin.
Tämä sama veikko on alkanut kaupata epäuskottavia ja alkeellisia kertomuksia "isästään"?
Hän on tainnut hieroa asettaan liian kovasti taistelussa, kun piippu valahti.
Suomalaisia tähtihetkiä...
Vieläkö joku muistaa sellaisen sarjan? Yhdessä osassa kerrottiin poterossa kesken taistelun homostelleista miehistä.
Oliko se NL:n sponsoroima sarja?
Tuo isäsi tietämättömyys piipun vaihtamisesta ei ollut hänen vikansa vaan esimiesten virhe. He eivät olleet sitä hänelle kertoneet. Mitä mieltä Kemppi oli tuosta onnettomasta tapauksesta? Toivottavasti hän osasi käyttää isäsi kaltaisten alas taipuneiden piippujen tuomaa etua juoksuhaudoista ammuttaessa. Ei olisi tarvinnut nousta penkalle vaan riitti, kun tähtäili taivaalle ja laakasi. Mutkapiippu sitten hoiti luodin lentoradan niin, että se osui vihulaiseen. Toimi myös ammuttaessa talon nurkan taakse.
Yhtä hyvin voi kyse olla siitä, ettei koko hommaa tapahtunut tuohon tapaan ja poika laskettelee omiaan.
Jokainen intissä Suomi-kp:tä käsitellyt tietää, että piippu ei sula, mutta voi laajentua käyttökelvottomaksi Se kuitenkin vaatii enemmän patruunoita, mitä tavallinen jv-mies mukanaan yleensä kantaa.
Suomi-kp:n laajennettua piippua käytetettiin myös panssarintorjunnassa. Norsupyssyn patruunat sopivat siihen erityisen hyvin. Eversti Kempin joukot kunnostautuivat tässä antaen esimerkkiä kaikille joukoille. Vain Talvisodan koivuhalut vievät voiton tuossa panssarintorjunnassa. Kemppihän keksi ottaa käyttöön myös tuonkin taisteluvälineen.
Silkkaa hölynpölyä on tämä. Suomi-konepistoolin piippu ei voinut vääntyä kuumenemisesta. Pilalle se saattoi palaa mutta sellaisia ammusmääriä joita tämä vaati, ei taisteluun pystynyt saamaan kannettua mukana.
Höpönhöpöä tämä kp:n piipun taipuminen. Mitä vaaditaankaan teräksen taipumiseen, vaaditaan aineen tuleminen vähintään punahehkuiseksi ja sittenkin vielä vääntövoimaa sen taivutteluun. Aseiden piiput toki saattoivat ylikuumentua, myös peräti hajota, revetä hajalle moneen suuntaan, mutta se on eri juttu se. Sen sijaan ainakin Saksalaiset valmistivat pienehkön erän "nurkan taakse" ampuvilla piipuilla varustettuja kiväärejä, niissä piippu oli loppuosastaan taivutettu 45 asteen kulmaan. Aseella saattoi siis ampua kulman taakse tulematta itse lainkaan esille, mutta osumatarkkuus ym. olivat tällöin väkisinkin puutteellisia, varsinaisia tähdättyjä laukauksia näillä ei kai ylipäätään voinut ampua, sen verran kieroja laitteita olivat! Jonkin valtion armeijalle on myös suunniteltu konekivääriä, joka voitiin laittaa poteroon siten, että ampujan ei tarvinnut olla ensinkään näkyvissä, aseessa oli mutkilla ollut piippu ja ajatus oli että vain piipun huippu olisi maanpinnan tms. yläpuolella. Ei tullut menestystä tästäkään! Monenlaisia värkkejä ihminen on kehitellyt saadakseen kaveriltaan hengen poikkeen!
"Jonkin valtion armeijalle on myös suunniteltu konekivääriä, joka voitiin laittaa poteroon siten, että ampujan ei tarvinnut olla ensinkään näkyvissä, aseessa oli mutkilla ollut piippu ja ajatus oli että vain piipun huippu olisi maanpinnan tms. yläpuolella."
Sakut olikin ovelampia. Tajusivat ettei kannata vääntää konekivääriä mutkalle tämän takia ja kehittivätpä sitten periskooppitähtäimen MG34:n ja MG42:n kolmijalkajalustaan asennettavaksi.
Kyllä vain, jo tuohon vääräpiippukivääriin kehiteltiin myös nurkan taakse näkevää tähtäinsysteemiä. Piipun taivutus ei aina ollut täyttä 45 astetta, se oli useimmiten kai noin 30 astetta. Hitler oli aseesta innostunut ja määräsi sitä tuotantoon jotain 20000 kpl/kk- tahdilla, mihin ei kuitenkaan kyetty sodan vedellessä viimeisiään. On arveltu että vääräpiippukivääriä ehdittiin toimittaa rintamalle enintään muutama tuhat kpl.