sama asia kuin jos toinen auto törmää 200 km/ h vauhdissa paikallaan olevaan autoon?
Onko kahden 100 km/h liikkuvan auton nokkakolari
mythbaskers
453545
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 45
Vanhimmat
Veikkaan, että ajamalla satasta päin toisiaan, jälki on pahempaa.
Niin, jotenkin se tuntuisi uskottavammalla, koska molemmat MASSAT ovat liikkeessä, eli eikö liike-energioiden purkauminen tosiaan olisi suurempi silloin?
Fyysiikanmaikkas puree nyrkkejään parast'aikaa! :/
Vastaa seinää päin ajamista ! TYHMÄPERSENAAMAPAVIAANI !!!
No ei TAKUULLA vastaa, koska autoissa on sentää turvaominaisuuksia et ne keulat menee kasaankin kolareissa!
Kuis kasaan se sun seinäs menee? :)
No käyppä kokeilemassa..
Et uskalla...
Liike on kuitenkin suhteellista , joten vain kohtaamisnopeus ratkaisee. Ei siis eroa
Teoriassa kyllä. Käytännössä kun törmää paikallaan olevaan autoon, niin se pääsee myötäämään eli lähtemään mukaan törmäyksen suuntaiseen liikkeeseen. Ero jää kuitenkin hyvin pieneksi.
"Myötääminen" on pelkkä illuusio joka johtuu havannointi koordinaatiston valinnasta. Järjestelmän koko liike-energia on suuntautuu vain yhteen suuntaan koska toinen auto on levossa joten törmäyksen jäkeen se energia joka on jäljellä liikuttaa systeemiä edelleen samaan suuntaan.
Jos oma havannointi koordinaatistomme liikkuisi -100 km/h suhteessa paikkallaan oleva autoon, tilanne olisi sama kuin katsoisimme kahden auton ajavan 100km/h nokkakolarin.
Ei ole. Se on sama asia kuin ajaisit kiinteään seinään 100km/h.
Tuosta unohtuu, että myös vastaantuleva auto pyrkii jatkamaan liikettään massansa takia. Seinä pysyy paikallaan, mutta molemmat autot pyrkivät törmäyksen jälkeenkin eteenpäin.
Se on kuitenkin ihan testattu juttu. Kun kaksi autoa ajaa molemmat 100km/h vastakkain, se on täysin sama kuin ajaisi 100km/h kiinteään esteeseen.
Jos autoilla on sama massa, on 200 km/h ajavan auton törmäys seisovaan autoon 2 kertaa tuhoisampi kuin kahden 100 km/h tunnissa ajavan auton nokkakolari.
Liikkeen nopeuden kasvu vaikuttaa kahden potenssissa massan liike-energian kasvuun.
Entäs paljon on kahden toisiaan kohti 100 km/h kulkevan auton yhteenlaskettu liikenopeuden erotus?
Taitaisi tulla loputon suo pähkäillä mitä todella kysyit...
Kuiten noupeuden kasvulla on massaa suurmepi vaikutus energiaan, koska se on verrannollinen nopeuden neliöön.
Kysymysen 100 km/h 100 km/h antaa massan liike-energialle kerroinluvun (100x100) (100x 100). Eli molemmilla autoille 10 000, jolloin nokkakolarissa käsittääkseni törmäyskohtaan kohdistuu kahdelta suunalta liike-energia, jossa molemmat lasketaan yhteen, eli kerroinluvuksi tule 20 000.
Vastaavasti 200 km/h antaan massan liike-energialle kerroinluvun 200 x 200, mikä on 40 000.
40 000 on kaksi kertaa enemmän kuin 20 000, joten turvatyynyjen pitäsi olla aika paljon parempien silloin kun ajettaan 200 km/h paikallaan seisovaan autoon.
Tollasesta mällistä saattaa tulla aivotärähdys ja päänsärkyä.
on
Voihan sitä aina vastata vaikka ei asiasta mitää tietäisikään. Todellinen vastaus tulee fysiikan lainalaisuuksista. Se ei siis tule persettä raapimalla ja päättämällä, että jos sormi haisee paskalle, vastaus on kyllä, ja jos tulikin käytyä illalla pesulla, niin vastaus on ei.
Opettele siten ne fysiikan lainalaisuudet, kun et niistä näytä vielä mitään ymmärtävän.
Vastasin juuri yllä "kolmos-Timpalle" ri nikillä ja avasin kaavaa. Sinä sen sijaan voisit lopettaa arpomisen keskisormen haistotestillä suhteessa takapuolen puhtauteen, ja selvittää oikeastin asioita ennen ihan vamana olemista. DDD
Mähän sanoin että vastaa seinään päin ajamista mutta TYHMÄPERSENAAMAPAVIAANI vaan sössöttää ja jankuttaa kun ei snaijaa perusfyssää sönkkösössöpersereikä !
ja höpö-höpö ja vielä kerran HÖPÖ! :/
https://en.wikipedia.org/wiki/Crumple_zone?wprov=sfsi1
Tässä näkee nykysukupolven todellisen täystyhmyyden.
Menkääpä tutkimaan hakusanalla dynaaminen..dynamiikka jne.
Kyllä osaa olla typerää sakkia.
Lyökö seisova seinäkin takaisin dynaamisesti.
Nii tai toinen hvä keino olis ensin juosta täysillä toisiaan päin, ja sit juosta täysiä seinään päin, ja verrata et kumpi sattui enemmän!? ;) :D ... ja jos ei vielä ensimmäisellä kerralla ero selviä, niin kannattaa toistaa tuo testi mahdollisimman monta kertaa, niin on sitten verrokkidataa saatavilla!
Ei, katso myytinmurtajat ja olet viisaampi toivottavasti.
Ei tuossa tarvitse myyttiä murtaa, on aivan selvä asia että satasta päin toisiaan ajavat vastaa kahtasataa kiinteään esteeseen. Kokeilkaa vaikka.
Mistä helvetistä te valopäät tuon seinän / kiinteän esteen keksitte? Alkuperäisessä kysymyksessä luki "200km/h paikallaan olevaan AUTOON"! Paikallaan oleva auto ei ole kiinteä este, jos siihen törmää 200 kilometrin tuntinopeudella, vaan JOUSTAVA este.
Sinulla tuntuu olevan joustoa päässä aika paljon. Kerro mikä on kiinteä este niin päästään asiassa eteenpäin.
Kahden auton välinen nokkakolari on pahempi, kun lähdetään siitä, että vahinko ihmiseen kohdistuu pelkästään G-voimista eli äkillisestä nopeuden tippumisesta. Kahden auton välisessä nokkakolarissa nopeus tippuu äkillisesti 100km/h nollaan, eli tämä vastaa seinään törmäystä. Sen sijaan jos 200km/h ajava auto törmää toiseen samanmassaiseen paikallaan olevaan autoon niin:
½mv^2=½2mv^2 -> v=sqrt((½m*200km/h*200km/h)/(½*2m)->massa supistuu pois->v=sqrt(20000km^2/h^2/1)=141km/h eli nopeus tippuu tällöin äkillisesti "vain" n. 60km/h.
Muistan varhaisista isoisän aikasista jutusta jossa puhuttiin "voiman ja vastavoiman laista". Muistaaks kukaa, unohetaa autot, ne on tän jutun "rekvisiittaa"?
Hyvä kysymys! Vanhastaan tunnettu sääntö on epätarkka, sillä pelkästään nopeuksien yhteenlasketulla summalla ei päästä kovin tarkkaan tuhovaikutuksen arvioon. Autojen keulassa ja koko korissa on iskunvaimentimena toimivia rakenteita, jotka kasaan painuessaan hidastavat nopeuden vähentymistä.
Ei siis ole sama hyppääkö heinäkasaan vai betonille. Turvallista ajoa aloittajalle ja ystävällisille vastaajille, toki muillekin!
Siis kaksi toisiaan lähestyvää autoa joiden on nopeus on esimerkiksi tuo 100km/h vastaa samaa kuin kuin ajaisi 200km/h vauhdilla seinään tai vastaavaan, onhan tuo aivan selvä asia, kaikki ei vaan ymmärrä.
Siis nopeusero liikkuvaan kuin paikallaan olevaan, 200/100km/h.
Turhaan tuosta enää jankuttaa.
Voidaan toki puhua lähestymisnopeudesta, no onhan se sama kuin nopeusero, mutta näille yksinkertaisille kommentoijille yksinkertaisempi termi.
"Siis kaksi toisiaan lähestyvää autoa joiden on nopeus on esimerkiksi tuo 100km/h vastaa samaa kuin kuin ajaisi 200km/h vauhdilla seinään tai vastaavaan, onhan tuo aivan selvä asia, kaikki ei vaan ymmärrä."
Väärin. 200km/h seinään ajava kärsii huomattavasti enemmän vahinkoa. Kahden identtisen auton yhteenlaskettu liike-energia samalla nopeudella on pienempi, kuin yhden, joka kulkee kaksinkertaisella nopeudella.
öö..jos kaksi 100 tuntinopeudella ajavaa autoa ajaa nokkakolarin niin eikö se näytä molempien kuskien silmissä samalta kuin jos ajaisi 200 tuntinopeudella paikoillaan seisovaan autoon?
Näyttää, mutta vain näyttää.
Kahden identtisen auton nokkakolarissa, kun molemmilla sama nopeus, molemmat autot pysähtyvät kuin seinään -> kaikki liike-energia häviää törmäykseen
VERTAA:
Kun toinen auto törmää 200km/h paikoillaan seisovaan autoon, liike jatkuu molempien autojen könttänä mutta hitaampana -> liike-energiaa jää jäljelle
VERTAA:
Kun auto törmää 200km/h seinään, auto pysähtyy kuin seinään -> kaikki liike-energia häviää törmäykseen
ELI:
Mitä enemmän liike-energiaa häviää törmäyksessä, sen enemmän damagea kuski saa.
Jos autot ovat samanpainoiset, niin törmäävän auton nopeus putoaa 200kmh vauhdista 100kmh, ja samassa ajassa paikallaan ollut auto kiihtyy 100kmh vauhtiin, tosin peruuttamalla jos kerran nokat vastakkain. Eli autoilla sama nopeus ja samaan suuntaan, josta pitää vähentää autojen keuloihin siirtynyt energia. Eli tilanne on sama kun nokkakolari jossa molemmat 100kmh, tai yksi auto 100kmh kallioon.
Täysin väärä mihinkään perustumaton väite, siis kerran vielä, kaksi toisiaan sadan kilometrin tuntinopeudella lähestyvää autoa vasta kahta sataa "seinään ajavaa törmäysmassaltaan.
Otetaanpa yksinkertaisille esimerkkitesti, ottakaa kädet eteen, lyökää niitä vastakkain molemmilla sama vauhti, tehkää sitten niin että toinen käsi on paikallaan, huomaatte varmaan eron.
Näin se on nopeusmuutosten suhteen. Kuljettajaan kohdistuva voima aiheutuu nopeusmuutoksista.
Myös autojen nokan rusentamiseen kuluva energia on molemmissa tapauksissa sama.
Näistä voi päätellä, että seuraukset ovat kutakuinkin samat.
Ja tämä tietoko on nyt niin tärkeää, että sillä talous lähtee nousuun?
Aika masentavan kuvan saa tähän keskusteluun osallistuvien ymmärryksestä ja keskikoulun fysiikan oppimistuloksista. Edes luetun ymmärtäminen ei tunnu kaikilta onnistuvan. Huomasin kyllä, että siellä oli mukana myös jokunen asiantuntijakin, mutta massiivisen tyhmyyden edessä pari järjen ääntä hukkuu nopeasti.
Vastaus avaukseen: On aivan sama asia autojen kannalta.
Näistä useista harhaanjohtavista kommenteista johtuen lyhyt päätelmä, on aiavan eri asia ajaa satasta seinään kuin ajaa satasta vastaantulevaa satasta ajavaa kohti, kaksi satasta tekee sen kaksisataa.
Teoriassa tilanne on identtinen ajaako päin seinää vaiko nokkakolarin. Käytännössä eri, koska auto antaa periksi enemmän kuin seinä.
Aloittajan kysymys kiertää sanan
sama asia eli ekvivalentti
ympärillä
mitä tarkoitetaan samalla asialla kinematiikkaa vai voimaoppia vai energiaa/tehoja/termodynamiikkaa
Toiset vastaavat kysymykseen paljonko vauhti putoaa eli kummassa on suurempi hidastuvuus
ja toiset puhuvat energiasta eli miten energia muovaa autoja lämmittää ja räjähtävätkö ne jne
Aloittajan kysymyksestä puuttuu tieto tai pikemminkin hän olettanee että autot tarttuvat toisiinsa eli kysymys tarttuvatko vai eivät autot toisiinsa
Törmäyksesssä biljardipallot eivät tartu, muovautuvat lyijyt tarttuvat muut ovat siltä väliltä
Ne jotka vastaavat yllä että autot jatkavat matkaansa törmäyksen jälkeen ovat enemmän oikeassa koska törmäys ei pysäytä painopisteen liikettä joten ne jatkavat melkein aina paitsi siinä omituisessa tilanteessa että kaksi täsmälleen samankokoista autoa törmää samoilla nopeuksilla kimmottomasti toisiinsa tarttuen
vastakohta on biljardipallot, jotka eivät törmäyksessä tartu toisiinsa ja peli jatkuu
ELI ENERGIAHÄVIÖT AUTOJEN MUOVAUTUMINEN LÄMPIÄMINEN JNE. ovat samoja jos autot jatkavat matkaa toisiinsa tarttuneina, kiihtyvyydet voimat kulmanopeudet ovat tietenkin erilaisia ja erilaisia vielä eri kohdissa autoja kun autot pyörivät ja kääntyvät katoilleen tms. samoin sirpaleet lentävät sinne sunne tänne eri tavoilla
SILLOIN 9/11 TORNI-ISKUSSA NETTI OLI TÄYNNÄ keittiöinsinöörien (kutsutaan myös koktailiparty-insinööreiksi) LASKELMIA SIITÄ ETTÄ EI VOI PUDOTA NOIN LUJAA TORNI ALAS KUN SITÄ SUN TÄTÄ
VIRHE OLI SIINÄ ETTÄ AUTON OSASTA TAI TORNIN ULKOSEINÄSTÄ ei pysty päättelemään miten se kokonaisuudessaan painopisteen mielessä liikkuu osa tornista voi jopa lentää ylöspäin ja autosta joku osa taaksepäin vaikka koko kasa menisi tornina alaspäin keskimäärin ja autokasa eteenpäin jne.
tämä oli triviaali asia mutta sitä ei voinut kinata kun netti täyttyi näillä keittiöinsinööiren jutuilla räjähdyksestä
Breaking news on Sipilä misadventure like Berner-case and county Government hassle (härdelli)
http://kansalaispuolue.fi/blogi/#blog-post-153 Tänään tulee kuluneeksi vuosi siitä kun ilmoitin jättäytyväni sivuun Keskustan puolue-elinten työstä ja julkaisin kirjani ”Eihän tässä näin pitänyt käydä”. Perustelin ratkaisuni sillä, että en pystynyt enää Keskustan kautta vaikuttamaan tärkeimpinä pitämieni arvojen ja tavoitteiden edistämiseen. Päivä päivältä on käynyt selvemmäksi, että ratkaisuni oli oikea. En tunne Keskustan nykyistä politiikkaa omakseni. Yksi esimerkki tästä oli liikenneministeri Anne Bernerin ajama esitys
http://kansalaispuolue.fi/blogi/#blog-post-145
08.01.2017 Ensimmäinen kommenttini nykyisen hallituksen muodostamisen jälkeen oli, että Juha Sipilällä oli vääränlainen joukkue ja huonot neuvonantajat. Tämä arvio on osoittautunut oikeaksi.
https://www.paavovayrynen.fi/2017/01/24/lyhytnakoinen-kannanotto/
Pts. Kuten tässä on aikaisemmin todettu kappaleen liike-energia riippuu kappaleen massasta ja nopeuden toisesta potenssista (unohdetaan kaavat). Tällöin (kuten aiemmin on todettu) kahden 100 km/h liikkuvan auton yhteenlaskettu liike-energia on puolet 200 km/h liikkuvan auton liike-energiasta. Jos paikallaan olevassa autossa on vaihde vapaalla se lähtee liikkeelle ja (teoriassa) "yhdistelmä" saavuttaa 100 km/h käyttäen puolet törmäävän auton energiasta. Eli teoriassa vauriot vastaavat kahden 100 km/h kulkevan auton törmäystä. Käytännössä "ideaalista" törmäystä ei tapahdu vaan autot kääntyvät ja saattavat irrota toisistaan jolloin törmäysenergia ja vauriot jäävät pienemmiksi.