Mitä tarkoittaa "halpis" vene

Viisaita sanoja mielestäni. Asia on kyllä aivan noin. Kun itse aloitin veneilyn aika tarkkaan 50 vuotta sitten ensimmäinen veneeni oli vanha pieni vanerivene vielä vanhemmalla 3,5 hv moottorilla. Se ei silloin todentotta tuntunut halpisveneltä vaikka arvo oli ehkä max 100 eur. Sittemiin on elämässä ollut myötätuulta ja tänään omistan 37 jalkaisen Finngulf purjeveneen. Kaikista veneistä mitä minulla on ollut,noin 10 kpl, se eka pieni vanerivene ehkä on ollut se mitä minua eniten on ilahduttanut ja mistä ylpein olen ollut. Voitte kuvitella miltä tuntuu kun 15 vuotias pikkupoika lahjaksi melkein varattomalta yksinhuoltajaäidiltää sellaisen lahjan saa. Parempaa maallista lahjaa en ole koskaan sen jälkeen saanut. Nyt samainen vanerivene (nyt kuidutettuna) on ensimmäisen 10 v lapsenlapseni omistuksessa ja perässä pieni sähköperämoottori. Se näyttäisi olevan hänelle yhtä rakas kuin aikoinaan minulle.

Itse otin velkaa 90-luvun alussa ja hankin kolmanneksi purkkarikseni viitisen vuotta vanhan 34 jalan purkkarin. Oli ja on edelleen mainio vene, olen tietysti joutunut päivittämään vuosien kuluessa. Kun silloin aikoinaan meni esim Hangon vierassatamaan, oli purkkarini sieltä suurimmasta päästä. Nykyisin kun menee samaan paikkaan, niin sinne se solahtaa tuplasti korkeampien ja leveämpien veneiden väliin, veneiden pituudet on silti kuitenkin samaa luokkaa. Veneeni ei käännä katseita, sisätilat on puolta pienemmät kuin saman pituisissa uudemmissa. Silti en pidä vieläkään paattiani halpisveneenä, se on merikelpoinen ja purjehtii mainiosti, häviää toki avotuulilla uudemmille, siinä on "perinteinen" tunnelma ja silmääni miellyttävät runkomuodot. Kai sitä itse kalkkeutuu samaa vauhtia veneeni kanssa, mutta ei ole tullut mieleeni vaihtaa uudempaan!

Halpisvene on haukkumanimi, jolla yleensä tarkoitetaan Keski-Euroopassa (Saksa, Ranska, Puola) 2000-luvulla valmistettua suuren valmistusvolyymin retki/matka/perhevenettä. Halpisveneessä on tyypillisesti melko riisuttu purjehdusvarustus ja pituuteen nähden suuret sisätilat. Termillä voidaan
tarkoittaa myös Suomessa ja etenkin Ruotsissa 70- ja 80-luvulla valmistettuja suuren valmistusvolyymin retki/matka/perheveneitä. Tällöin eteen liitetään yleensä vuosimymmentä kuvaava etuliite, esim. 70-luvun halpisvene. Termejä 70- tai 80-luvun halpisvene ei tule sekoittaa termiin "homeskandi", jolla tarkoitetaan kaikkia Suomessa ja Ruotsissa 70- ja 80 luvulla valmistettuja veneitä, yleensä erityisesti ns. "laatuveneitä".

Mielenkiitoisiksi halpisveneet tekee se, että uusi halpisvene tyypillisesti maksaa yhtä paljon tai vain heiman enemmän kuin käytetty, sisätiloiltaan vastaava 70- ja 80-luvun pohjoismainen ns. laatuvene (homeskandi). Tämä on johtanut siihen, että veneitä verrataan suoraan toisiinsa ja unohdetaan, että ne on suunniteltuja tehty eri käyttötarkoituksiin, ja että uutena nuo laatuveneet ovat maksaneet moninkertaisesti samankokoisen halpisveneen hinnan. Veneen ostaja voi siis joutua harkitsemaan uuden ja 30-40 vuotta vanhan käytetyn välillä.

Minä en ole koskaan tuota nimikettä halpisvene sulattanut. Eikö ole niin että jokainen ostaa sellaisen veneen mistä itse pitää ja mihin on itsellään varaa joutumatta ikuiseen velkakierteeseen. Asia on tietty eri jos rahaa riittää ja lisäperintöä odotettavissa. Näin ei kuitenkan kaikilla tilanne ole vaikka purjehtimisesta kovasti tykkäävät. Ehkä olen vaan kateellinen =)

Meillä oli 2000-luvun alusta lähtien 29-jakainen kotimainen pursi vuodelta 1979. Se oli sisätiloiltaa melko ahdas, varsinkin jos mukana oli yhtä vierasta enemmän. Ei ollut myöskään erityisen inspiroiva purjehtia. Koko 2000-luvun alun ajan kuolasimme mm. Finngulf 33 venettä kaikilla venemessuilla, mutta hinta ylitti budjettimme. Olimme päätyneet ostamaan uuden, hyvin varustellun veneen.

Vuonna 2005 tuli markkinoille Bavaria 30 CR. Hinta oli kohdallaan eli ei tarvetta velan tekoon. Kävi kuitenkin niin, että kaikki Suomeen varatut veneet menivät kaupaksi ja me myöhästyttiin. Koepurjehdukselle kuitenkin päästiin ja todettiin veneen täyttävän tarpeemme. Jopa purjehdustuntuma oli huomattavasti ennakko-odotuksiamme parempi.

Maahantuoja kuitenkin soitti minulle purjehduskauden kynnyksellä ja kertoi Suomeen olevan tulossa ensimmäinen 33 CR, jonka kauppa oli kohdannut rahoitusongelman. Teimme puhelimessa kaupan siitä, eikä olla hetkeäkään kaduttu. Finngulfiin verrattuna saimme huomattavasti enemmän venettä, ehkä hieman vähemmän (kilpa)purjehdusominaisuuksia, mutta ennen kaikkea 50 000 € vähemmän velkaa. Olimme halpisveneen onnellisia omistajia! Olemme edelleen, mutta myös 17500 nm huolettomia purjehduksia rikkaampia.

Halpis on käsitteenä huono. Loppupeleissä kaikki veneet on kalliita nykyisin. Aikoinaan uuden veneen saattoi myydä pari vuotta vanhana voitolla, mutta nykyisin se ei ole mahdollista - vene tulee aina kalliiksi.

Oli veneen hinta mikä vain, ihailen suuresti kaikkia niitä, jotka ovat veneen lainarahalla uskaltaneet ostaa. Usein näitä veneitä päivitetään pikkuhiljaa - kuten myös vanhoja veneitä. Itse en ole tätä laina askelta vielä uskaltanut ottaa ja siksi purjehdin vanhalla 80 luvun pienellä "laatu" paatilla (jonka vaihtaisin mielelläni 2000 luvulla suunniteltuun vähän suurempaan veneeseen).

Halpisvene on mielestäni sellainen jossa on tingitty tärkeistä komponenteista - vaikka liian pieni moottori (halvempi) - liian pienet vinssit (halvempi) jne. Mutta jos katsoo esim. vakio Arcona 380, tai FG 37 tai Dehler 38 vinssejä, niin eihän nekään ole riittävät - tyypillisesti ostaja on ottanut ko. veeet suuremmilla vinsseillä, paremmilla purjeilla jne. lisäksi tarvitaan monta muuta komponenttia ennen kuin ollaan irti laiturista.

Halpis termiä käyttävien tilanne on tyypillisesti seuraava: Olet laittanut kaikki rahasi kiinni "laatu" veneeseen ja viereen tulee iloinen perhe puolet halvemmalla saman kokoisella Bavarialla ja joka on nauttinut purjehdus päivästä paljon enemmän kuin sinä mäkättävän vaimosi kanssa, niin silloin Bavaria on paska halpisvene ;). Tinttaat sitten siinä illan aikana kallista viiniä seuraat naapuriveneen kivaa meininkiä ja mietit, että mitä olet tehnyt väärin - mutta onneksi sinulla on isompi tappi/masto kuin naapurilla.

Englantilaiset sanovat veneen valitsijoille, että venettä pitää rakastaa. Se on viisaasti sanottu, vaikka tänä päivänä moni ei suhtaudukaan veneeseensä tunteella.

Miksi käydä typerää väittelyä hunommasta ja paremmasta laadusta. Olen tasantarkkaan varma etä joka ikinen vanhan tai uuden veneen ostaja haluaisi sen parhaamman laatuisen veneen. Ikävä kyllä venepuuhissa hinta ja laatu käyvät melko käsikädessä. Kyllähän on aivaan selvää että laadulla pitää ymmärtää rungon, rikin, oheislaitteiden ja sistuksen laatua. nämä yhdessä määrittelevät veneen kokonaislaadun. Joku pieni merkitys moottorivalinnalla on mutta pitkälti samat marine moottorit uusissa veneissä nykyään on. Sitäpaitsi useimmilla valmistajilla on moottorityypin valintamahdollisuus. Kyllä vaikkapa 50000 EUR hinta ero samankokoluokan veneessä monessa asiassa näkyy eroavaisuuksia hakematta. Muutaman tuhannen jopa prinkymmenen tuhannen hintaero on vain mieltymyskysymys, joku tykkää äidistä, toinen tyttärestä.
Kai jokainen tietää miksi esimerkiksi Swan,Saaremaa, Finngulf, HR, ja muut "laatuveneet" maksavat huomattavan paljon enemmän kuin vastaavankokoiset muut
Sillä en ehdottomasti halua sanoa ettei sitä halvempaa versiota voisi ostaa. Niistä saa aivan mainiot kulkupelit kun vaikka purjehdukset rajoittuvat pohjoismaihin. Ovaat siihen tarkoitukseen varmaan täysin riittäviä ja turvallisia ja ellei ns estetiikka ole maailman tärkein valintaperuste niin miksi siitä maksaisi. Suoraan sanottuna minusta on anteeksi vaan hieman hölmöä sijoittaa lähes miljoonan tai ainakin puoli johonkin purje tai moottoriveneseen jos sen 50-70 % pitää jossakin vierasvenesatamassa. Mutta sekin on jokaisen täysin oma asia. Ellei varastetuilla rahoilla venettään ole ostanut niin ei pitää olla oikeus siitä omalla tavallaan nauttia.
Tämä nyt vaan on minun kovin henkilökohtainen mielipide.

Täällä näyttä olevan kovin moni oikea veneensuunnitelija ja veneenrakentaja asialla, niin "arvokkaita" kommentteja solkenaan tulee vastaan. Käsittääkseni veneitä ei lähtökohtaisesti rakenneta karilleajettaviksi vaan oletuksena on että ainakin sentti vettä kölin alla kaikissa tilaanteissa ois. Olen vuodesta 1983 purjehtinut eri sorttisilla pursilla, syväkölisillä sekä matalakölisillä ja taittokölisillä. Joka kesä toukokuun puolestavälistä vähintään syyskuun loppuun, kesälomat melkein koko kuukauden aina eikä moni viikonloppu jäänyt väliin. Useimmat vesialueet eteläsuomessa kovin tuttuja ja osa siellä vaasan rannikolla missä 4 vuotta asuin. Kerran on kivi tullut vastaan Korppoon saaristossa ja se oli piru vie sen GPSn vika. Se oli niitä eka garmin laitteita missä ei mitään merikortteja ollut, ainoastaan koordinaatit mitä sinne oli ladannut.
Tsiikasin sitä gepsiä siinä iltapimeässä ja bang, siinä sitten ihmettelin mitä tapahtui. Onneksi pääsin moottorivoimin pakittamaan pois eikä vettä pilsissä näkynyt joten purjehduskausi jatkui. Syksyllä sitten kyllä aika ruma naarmu löytyi minkä vaakuutuksen puitteissa sain korjattua. Onneksi tein heti ilmoituksen karilleajosta vakuutusyhtiölleni. Kannattaa AINA heti tehdä vaikka ei siinä heti miktään vahinkoa toteaisi.Nykyään kun jo 7 vuotta olen eläkkeellä ollut periaatteessa koko purjehduskauden veneessä vietän niin päivät kuin yöt. On tullut vuosien mittaan kovinkin paljon yöpurjehduksia myöhissyksyllä tehtyä. Susittelen lämpimästi mutta silloin kannattaa valaisuja väyliä purjehtia tai sitten muten turvallisilla vesialueilla. Mikään ei voita kunnon yöpurjehdusta. vaikka loki näyttää sellaista 4-5 solmua, tuntuu kuin vähintään 10 solmua liikkuisi. Kokeilkaa joskus ihmeessä, se antaa purjehdukselle aivan toisen dimension. Olen kerran 26 tuntia yhtäsoittoa nukkumatta(luulisin) yksin purjehtinut syyskuun pulivälissä. Tuskimpa sen uudestaan teen, rajansa sentään huluuksilla.