Törmäsin tällaiseen ruotsalaiseen tekstiin. Panen sen tähän ruotsiksi ja yritän kääntää sen suomeksi.
SUDDA TAVLAN REN. PYYHI TAULU PUHTAAKSI
Fil 3:13-14 …”men ett gör jag: jag glömmer det som ligger bakom
och sträcker mig mot det som ligger framför och jagar mot målet för
att vinna segerpriset, Guds kallelse till himlen i Kristus Jesus.”
Fil 3:13-14 "Veljet, minä en katso sitä vielä saavuttaneeni. Yhden minä kuitenkin teen: unohtaen sen, mikä on takana, ja kurottautuen sitä kohti, mikä on edessä, minä riennän kohti päämäärää saadakseni voittopalkinnon, jonka omistamiseen Jumala on minut kutsunut taivaallisella kutsulla Kristuksessa Jeesuksessa."
Glöm det som har varit. Unohda se, mikä on ollut, Ta endast vara på de lyckliga dagarna av det. Ota siitä huomioon vain ne onnelliset päivät.
Sudda minnenas tavla med kärlek, ty kärleken suddar ut allt som
inte är förenligt med kärleken. Pyyhi muistojen taulu rakkaudella, sillä rakkaus pyyhkii pois kaiken mikä ei ole sopusoinnussa rakkauden kanssa.
Du ska glömma dina egna och andras misslyckanden. Sinun tulee unohtaa omat ja toisten ihmisten epäonnistumiset. Sudda ut dem från minnenas tavla. Pyyhi ne pois muistojen taulusta.
Kristus led inte på korset för att människan skulle bära omkring på
sina egna synder. ”Kristus ei kärsinyt ristillä jotta ihminen jatkaisi syntiensä kantamista mukanaan. Och våra synder bar han i sin kropp upp på korsets trä,” "Meidän syntimme hän kantoi ruumiissaan ristin puuhun".
Om du inte glömmer andras synder som Kristus har burit, då förökar
du Hans vånda. Jos sinä et unohda toisten ihmisten syntejä, jotka Kristus on kantanut, sinä lisäät Hänen vaivaansa.
SUDDA TAVLAN REN. PYYHI TAULU PUHTAAKSI
Fil 3:13-14 …”men ett gör jag: jag glömmer det som ligger bakom
och sträcker mig mot det som ligger framför och jagar mot målet för
att vinna segerpriset, Guds kallelse till himlen i Kristus Jesus.”
Fil 3:13-14 "Veljet, minä en katso sitä vielä saavuttaneeni. Yhden minä kuitenkin teen: unohtaen sen, mikä on takana, ja kurottautuen sitä kohti, mikä on edessä, minä riennän kohti päämäärää saadakseni voittopalkinnon, jonka omistamiseen Jumala on minut kutsunut taivaallisella kutsulla Kristuksessa Jeesuksessa."
Glöm det som har varit. Unohda se, mikä on ollut, Ta endast vara på de lyckliga dagarna av det. Ota siitä huomioon vain ne onnelliset päivät.
Sudda minnenas tavla med kärlek, ty kärleken suddar ut allt som
inte är förenligt med kärleken. Pyyhi muistojen taulu rakkaudella, sillä rakkaus pyyhkii pois kaiken mikä ei ole sopusoinnussa rakkauden kanssa.
Du ska glömma dina egna och andras misslyckanden. Sinun tulee unohtaa omat ja toisten ihmisten epäonnistumiset. Sudda ut dem från minnenas tavla. Pyyhi ne pois muistojen taulusta.
Kristus led inte på korset för att människan skulle bära omkring på
sina egna synder. ”Kristus ei kärsinyt ristillä jotta ihminen jatkaisi syntiensä kantamista mukanaan. Och våra synder bar han i sin kropp upp på korsets trä,” "Meidän syntimme hän kantoi ruumiissaan ristin puuhun".
Om du inte glömmer andras synder som Kristus har burit, då förökar
du Hans vånda. Jos sinä et unohda toisten ihmisten syntejä, jotka Kristus on kantanut, sinä lisäät Hänen vaivaansa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Olisiko meidän aiheellista elää tätä päivää ja tulevaisuutta varten? Vai elämmekö menneisyydessä ja annamme jopa menneisyytemme varastaa tulevaisuutemme?
Puhdistakaamme menneisyyden talusta kaikki se, mikä meitä sitoo tänä päivänä ettemme voisi elää onnellisina ja vapaina tänään ja huomenna. Mikään menneisyyden asia, joka meitä sitoo, ei ole sopusoinnussa rakkauden kanssa. Rakkaus rakentaa ja vie eteen päin. Pelko, häpeä ja synti sitoo ja estää elämää.
Varas on tullut varastamaan, tappamaan ja tuhoamaan. Jeesus Kristus on tullut että meillä olisi elämä ja yltäkylläinen elämä.
Eikö tämä asia ole tärkeämpi keskustelun aihe kuin väitellä jostakin tuhat kertaa tällä palstalla väitellyistä opeista?
No, sinun viestisi on ihan yhtä tärkeä kuin muidenkin. Ei sinun juttusi ole millään lailla tärkeämpiä kuin muiden asiat.
Menneisyys ja muistot kulkevat mukanamme halusimme tai emme.
Sinun ohjeesi sopii sinuun ja sinun elämääsi. Sinusta on mukava elää kun et "muista kaikkea", ja katseesi on tulevassa, mutta et voi tehdä siitä lakia kaikille.
Tuollainen oman ihmisyyden ja muistojen tukahduttaminen sairastuttaa ihmisen.
Minä katson aina eteenpäin enkä halua muistaa omia virheitäni esm.painonpudotuksen suhteen. Minulle kelpaa tuo neuvo.
Haluan ajatella että tulevaisuudessa onnistun, ja nyt, tänään.
Mutta en tee siitä lakia kaikille. Joillakin kun syytä katkeruuteen ja suruun menneestä.
Se on sitä itsensä rakastamista ja sen oppimista ettei pahat asiat toistu.
Aika aikaa kutakin.
Oppikiistat ovat uskonnollista sijaistoimintaa. Kristuksen tuntemisen ja Hänen kaltaisekseen muuttumisen pitäisi olla uskovan tärkein projekti. Kiistojen taakse piiloudutaan, jotta ei tarvitsisi ajatella mitä Jumala haluaa muuttaa minussa.
Sitä mikä on jo jätetty ristin juurelle, ei tosiaankaan pidä käydä hakemassa sieltä takaisin. Eikä muita ihmisiä pidä sitoa heidän menneisyyteensä. Tämä on Jumalan armon ydin Jeesuksessa.
Menneisyydestä irti päästäminen ja menneisyyden synnyttämien haavojen parantuminen ovat kuitenkin kaksi eri prosessia. Irti päästäminen on tahdon asia, mutta parantaminen on Jumalan asia. Toki parantumisessakin ihmisen yhteistyötä tarvitaan, on suostuttava Jumalan työstettäväksi.
Miksi Kaikkivaltias Jumala ei sitten heilauta taikasauvaansa ja vain poista pahaa oloa? Siksi, että ihminen ei opi helpoista ratkaisuista yleensä mitään. Ihmisen valintoihin vaikuttavat usein myös alitajuiset prosessit. Jos niitä ei ymmärrä, niin ei ole vapaa tekemään toisenlaisia valintoja.
Hoitajana(nykyisin en siinä ammatissa toimi)ajattelen kaikkia jollakin tapaa sairaita ihmsisiä, heistä varmaan tuollainen on menestysteologiaa!
Opiskeluaikanani törmäsin työharjoittelupaikassa erääseen toiseen opiskelijaan ja hän sanoi että hän auttaa masentuneita kertomalla hänelle vitsejä.
Sama vaikutus tuollaisella "katse eteenpäin"-komennolla. Se on sellainen laastari joka ei auta, kun syyt ovat syvemmällä, kuten katkeroituneella henkilöllä usein on.
Helluntailaiset pitävät katkeroitumista pahana syntinä vaikka oikeasti kaikenlaisille tunteille tulee antaa sijaa, ja vasta kun ne katkeruuden syyt ja seuraukset on käsitellyt alkaa toisten vitsitkin naurattamaan.:-/
Jos haluat alkaa auttamaan tällaista katkeroitunutta kuten ehkä minäkin vielä tässä tilanteessani olen, kuuntele häntä ilman halua ohjata ja manipuloida häntä omaan menestysteologiseeen uskoosi, Jouko.
Kun minä olen kuunnellut ihmistä töissä tai vapaalla niin siitä ne usein kiittävät ja kehuvat, mm.eräs potilas tupakkahuoneessa sanoi kiitollisena:""olet ainoa hoitaja täällä joka kuuntelee", tai eräs toinen, mieheni ystävä kehaisi:"Olet, Sari hyvä kuuntelemaan."
Siitä että tilanne päättyy aina hyvin, ja en tuomitse, vaan kuuntelen sydämellä, tiedän että se on ainoa lääke katkeruuteen ja vain siten kärsivä ihminen pääsee eteenpäin.
Uppoaa hyvin varmaan juuri Jaikalin korvasyyhyyn tuollainen opetus.
Hän on innokas pyyhkimään omat syntinsä pois, vaikka ei ole niistä luopunut, eikä edes parannusta tehnyt.
"Armon mereen" ollaan kaikki vain työntämässä, vaikka mitään ei ole kunnolla edes käsitelty, ja jos joku ne haluaisi käsitellä kunnolla pois ja selvittää Totuuden, niin sellainen uskova on paha "armonmerestä" onkija.
Tuohon "armonmereen" hukutetaan siis nekin synnit, joissa yhä sydämen paatumuksessa eletään, eli se "armonmeri" oppi oikeuttaa synissä paatumuksessa elämisen!
Eli Kristuksen kalliista sovintoverestä on tehty vain kuin kumileimasin, jolla päässtään omasta syyllisyydestä ja synneistä eroon, eli eletään synnissä ja vääryydessä ja kaikki se paatunut synneissä eläminen siirretään haittaamasta omaatuntoa tuolla "kumileimasin tyylillä" !
Armosta on tehty oikeutus synneissä elämiselle.