Älkää suhtautuko tähän viestiin liian vakavasti. Puhuin vaimoni kanssa aiheesta, mutta päätöksiä mistään emme ole tehneet. Kunhan kyselen.
Tilanne on sellainen, että muutamme kiinteää omaisuuttamme rahaksi. Ylimääräinen pitäisi käyttää joko sijoittamiseen tai huvitteluun. Koska eläkeikä lähestyy, eikä jäljellä olevista terveistä vuosista ole takeita, ajattelimme pistää sen huvitteluun. Lapset näyttävät pärjäävän hyvin omillaan, joten heistä ei tarvitse huolehtia.
Yksi mielessä käväissyt vaihtoehto on purjehdus, koska luonto ja luonnossa liikkuminen on ollut meille tärkeä yhdessä olemisen muoto. Vähän vain jo alkaa ikä pistää vastaan. Pisimmät lapinvaellukset ovat jo varmasti takana, vaikka jalka vieläkin hyvin nousee.
Sitten niitä toivomuksia.
-Pitäisi päästä matalaan, ikään kuin eroon muista. Sekään ei haittaisi, jos veneellä uskaltaisi matalaan pyrkiessä kolistella. Ei siis mitään suorituskykyistä raaseria, jossa on köliä puoleen väliin Itämerta.
-Veneen pitäisi tukea omatoimista oleilua luonnossa. En ihan tiedä, mitä tämä käytännössä tarkoittaa. Ehkä tankkien kokoa tai jotain sellaista. Tilaa jääkaapille. Lämmitintä nyt ainakin. Suihkussakin olisi kai kiva käydä, ja aina parempi, jos suihkutteluun olisi oma tila, mutta ei se välttämätöntä ole. Seisomakorkeus on ehdoton vaatimus. Niin, ruokaakin tulisi tietenkin tehtyä, tarveaineita pilkottuakin.
-Veneen pitäisi olla hyvässä kunnossa. Pintakolhut ja peruskuluneisuus eivät haittaa, mutta perustekniikka ei saisi olla käyttöikänsä lopussa.
-Veneellä pitäisi olla sen verran hyvä maine, että sen edes jollain aikavälillä saisi kaupaksi - vaikka sitten tappiolla, kunhan raha ei vain jäisi seisomaan kaupaksi käymättömään veneeseen, jos siitä eroon tahtoo.
-Veneen pitäisi soveltua Atlantin ylitykseen. Suunnitelmaa tai suurta haavetta tällaisesta ei ole, mutta jos ajatus alkaa vaikkapa eläkkeelle jäädessä kutkutella, niin olisi hyvä, että alla olisi siihen soveltuva vene.
-Veneen koon pitäisi olla mahdollisimman pieni, mutta sen pitäisi täyttää yllä esitetyt tarpeet. Hyvä myös olisi, jos kummallekin olisi oma varsinainen nukkumapaikka toisista erillään, vaikka sitten pistopunkka. Sohvien siis täytyisi olla vapaana.
-Sata tonnia on täysin ehdoton raja. Mieluummin halvempi, jos se on mahdollista.
Jos vielä yrittäisin kiteyttää tarpeemme, niin kaipaamme ideoita veneestä omatoimiseen oleiluun luonnossa. Välttelemme hälyä ja muita ihmisiä.
Ja sitten vielä sellainen kysymys, että mistä saisi helpoiten purjehdukseen opetusta. Tahtoisimme opetella tekemällä, tehdä alusta saakka itse. Emme tahdo mitään iltakurssia, jolla kaikki tekevät vähän, vaan sellaista tartu toimeen, erehdy, kadu ja opi menetelmää. Osaamme kuunnella neuvoja, mutta emme kaipaa aluksi hienostelua ja fiilistelyä vaan sellaista napakkaa neuvomista, jolla pääsisi alkuun ja itse opettelemaan.
Mikä vene aloitteleville sadalla tonnilla?
52
1175
Vastaukset
- nuurdikki
Jostain syystä ensimmäinen joka tuli mieleen oli Degerö
- Jeanneau-veneilijä
Kyllä silti suositan näitä Lady-sail tyylisiä kursseja. Niissä näkee, että tykkääkö itse purjehduksesta ja veneilystä.
100 000€:lla saa jo vaikka minkä. Atlantin ylitystä lukuunottamatta matalakölinen vene irtoaisi alle 50 000€:n jopa reilusti vähemmällä.
Vanhoissa skandeissa ei ole nuo sisätilat oikein kummoiset ja vessa on säännöllisesti osana keulahyttiä. Niissä on toisaalta se pitkä köli, eli ei syvä, mutta lähes veneen pituinen.
Ranskalaisissa on kunnolliset sisätilat ja usein vaihtoehtona matala köli. Suihku on osana umpinaista vessaa, mutta harvassa ihan omana syvennyksenään.
Harjoittelumielessä paljon yli 30 jalkaisissa vaadittavat voimat kasvaa yli rajan, jota kokemattoman on vaikea yksin mieltää ja käsitellä.
Tällä meinaan sitä, että sama vene ei helposti sovi mataliin lahtiin ja Atlantin ylitykseen.
Toisaalta kovin pienellä oppii helpommin purjehtimaan, mutta koska kevyt vene on helpommin tuulen vietävissä, on oikeastaan helpompaa oppia veneen käsittelyä ihan 3 - 4 tonnin veneellä, kun liikkeet on niin paljon hitaampia.
Tervetuloa joukkoon.- käytettyjäkatsomaan
Pakko korjata muutama asiavirhe. En tiedä, mistä on jeanneupurjehtijan käsitys tullut siitä, että vanhoissa skandeissa olisi yleensä vessa osana keulakajuuttaa, tai että ne olisivat pitkäkölisiä. Tai sitten puhutaan 60-luvun skandeista, mutta yhtä hyvin muualla mailmassa tehdyistä samanikäisistä. 70-luvulla jo kaikki olivat eväkölisiä, joskin evät olivat nykymuotia matalampia ja pidempiä.
Budjetti on toki sen verran runsas, että se riittää uudempaankin saksalaiseen tai ranskalaiseen. Kannattaa kuitenkin käydä katsomassa niin 80-luvun skandeja kuin niitä uudempia ja väljempiäkin. Molemmista löytää vaatimukset täyttäviä, joista valitsee sitten omaa silmää miellyttävän. Toiveet vaikuttivat vahvasti siltä, että veneessä pitää voida viihtyä ja viihtyvyys taas on jokaiselle oma juttunsa.
- enpäminäkäänolerobotti
Osta kaksi venettä, toisella syväkölisellä ylität sen atlantin, ja toisella matalakölisellä uskallat kolistella ja pysyt saariston suojassa, etkä erehdy avomerelle edes suomenlahdelle.
Toki edelliseen voit hankkia jollan jolla kolistelet. Ne on kaikki matalakölisiä tai useimmiten kölittömiä. Tai kumiveneen.
Matala syväys ja turvallinen atlantin ylitys eivät osu millään samaan veneeseen. Toki sitten on niitä kalliimpia poikkeuksia, joissa on vahvasti tehty kippiköli, silloin atlantilla on suuri syväys ja kivikossa voi silti kolistella. Joissain harvoissa kippikölisissä hintakin jää alle 100 k€, mutta onkohan ne sitten muuten tarpeeksi isoja atlantille ja riittävän tukevasti tehtyjä myös kivikossa kolisteluun?Joku käytetty ovni tai feeling voisi tulla kyseeseen. Niillä pääsee matalaan, kun on nostoköli, ja ne on myös avomerellä keskivertoa parempia. Itsekin voisin sellaista harkita, mutta meidän 6-henkiselle perheelle tarvittaisiin iso ja kallis vene. Teille riittäisi joku 30-35-jalkainen. Ovni on alumiinivene, joten sille uskaltaa ajaa kiviseenkin rantaan.
- 3736
Alumiini on hyvin arka.. ja vaikea paikata.
Myös nostoköli on heikko pohjakosketuksille.
Purjehdusominaisuudetkin ovat niin ja näin... avotuulilla toimii mutta..
- Pilssirotta
No nyt on raha-asiat hyvin hoidossa! Eiköhän mikä tahansa suht uusi 35-40 jalkanen täytä vaatimuksesi.
Itseasiassa esim. Comfortina 32 tai vaikka Jon 33 täyttäisivät myös vaatimuksesi. Noiden hinnat heiluvat jossain 30-50 tuhannen välillä.
Kun rahaa kerran on, niin mikset osta ensin jotain pientä. Vaikka joku 10000 € puolitonnari, jolla voit reenata. Samalla myös selviää kiinnostaako koko purjehdushomma. Halvan veneen jälleenmyynti on oletettavasti paljon helpomppaa mitä 100k veneen myynti. Harvalla tollasia rahoja on.
Kyllähän noita on vaikka mitä kursseja. Sellaiselta saa varmaan hyvät perustiedot. Teorian nyt oppii ihan lukemalla, mutta parhaiten oppii menemällä purjehtimaan. Voihan sitä vaikka alkuun kokeilla vuokraveneellä tai lähteä ihan vaan miehistöksi.- Enaloittaja
Onhan ne raha-asiat kunnossa kun ässäarpa on ostettu, mutta ei vielä raaputettu.
- Todellinen_maakrapu
"Tahtoisimme opetella tekemällä, tehdä alusta saakka itse. Emme tahdo mitään iltakurssia, jolla kaikki tekevät vähän, vaan sellaista tartu toimeen, erehdy, kadu ja opi menetelmää. Osaamme kuunnella neuvoja, mutta emme kaipaa aluksi hienostelua ja fiilistelyä vaan sellaista napakkaa neuvomista, jolla pääsisi alkuun ja itse opettelemaan."
En tiedä onko alkuun oikein muuta mahdollisuutta kun purjehtijakurssi. Itse kävin sen Kesäpurjeella, muitakin järkkääjiä varmasti on mutta uskon että sisältö ja toteutus on silti melko sama.
Se on osin tuota mitä toivot ja osin mitä et. Kurssi oli teoriapäivä kaksi iltaa lauantai. Se ei ollut mitään hienostelua taikka fiilistelyä vaan heti alkuun ja itse opettelemaan neuvojen mukaan. Mutta vaikka veneessä oli vain neljä koulutettavaa, tosiasia silti on että kaikille ei riitä koko ajan tekemistä, ja aivan kaikkea ei pääse jokainen kokeilemaan. Esim. ankkurointia harjoiteltiin tasan kerran joten vain yksi pääsi sitä kokeilemaan. Mutta rantautumista, rannasta lähtöä, ohjaamista ja purjeiden käsittelyä jokainen pääsi tekemään. - osta-mun-nettiveneessä
nautikatti, 35
- Sarvipäässäjahenkipois
Aloittelijalle vähän vaarallinen puomi kun on niin matalalla että lyö päähän ja hirveällä voimalla.
- Puurjehtija
Oikeaan aikaan kyselet, kohta Vene messut. Käy siellä katsomassa laajaa valikoimaa.
- mikäihmeenbotti
Sieltä et käytettyjä veneitä löydä. Siis Helsingin venemessuilta joihin oletettavasti viittasit.
- Todellinen_maakrapu
mikäihmeenbotti kirjoitti:
Sieltä et käytettyjä veneitä löydä. Siis Helsingin venemessuilta joihin oletettavasti viittasit.
Onhan siellä niitä seinäilmoituksia :)
- Waldemar.af.Kikkelböijer
100 000€:lla saa vain rahvaan purtiloita.
Saa niilläkin tunteen varakkuudesta, vaikka ovatkin vain köyhän leluja.- Tarkk
Et sitten malttanut olla tuomatta noita suuria viisautesi tuotteita tähän keskusteluun.
- Mikkisx
100 t€ on varmasti riittävä budjetti, jos katsot käytettyjä veneitä. Tuolla rahalla saa jo hyvin monenlaisia laadukkaita ja hyvin varustettuja veneitä, jotka varmasti täyttävät vaatimuksesi.
Tuo matalakulkuisuus on mielestäni suurin haaste. Jos haluat veneen joka purjehtii kunnolla jne. niin köli / evät pitää olla kunnolliset 36 jalkaisessa 175 - 2 m luokkaa. Mutta mitä isompi vene on sitä kauempana köli on rannasta.
Itselläni syväys on 175 cm 31 jalkaisessa ja usein on käynyt niin, että en ole päässyt rantautumaan luonnonsatamiin, joissa on ollut isompia veneitä isommalla syväyksellä. Meillä köli on niin edessä, että se kolisee pohjaan, kun isommissa köli jää kauemmaksi rannasta.
Toisaalta ison veneen voi jättää ankkuriin ja siirtyä rantaan jollalla.
36 jalkainen vene on sellainen, että et tarvitse isompaa kahden hengen porukalle ja hanskaat veneen kun mietit ennen kuin teet. Toisaalta itse olen harjoitellut 5 vuotta 31 jakaisella ja moni tilanne on ollut sellainen, että isomman veneen kanssa olisi ollut isommat haasteet - toisaalta välillä myös toisinpäin. (isommassa veneessä on kovassa kelissä turvallisempi olo)
Tässä vaikka pari esimerkkiä:
http://www.knapemarin.se/boatlist_details.asp?BoatID=4012&Boatname=Grand Soleil 37 Performance 3-kabin
http://www.batagent.se/2384
Hyvä idea on soittaa jollekin välittäjälle esim. Blueoceanin porukoille ja jutella avoimesti mitä on hakemassa. Uskon, että ko. porukalta löytyy paljon apuja, kunhan muistaa, että he haluavat myydä sinulle jonkin välitysveneensä =). Välittäjiltä kannattaa myös yrittää selvittää millä hinnalla veneet on oikeasti myynnissä - moni vene roikkuu myynnissä vuosia ja jos pyynti on 100 t€ niin kaupat voi syntyä kymmeniä prosentteja halvemmalla. - EnOoRobotti
Koska raha aina kiinnostaa, kerron, että kysymyksessä on perintö. Rahavirta ei ole omaa ansiota.
Onko todellakin niin, että matala syväys ja avomeriominaisuudet eivät sovi yhteen? Lueskelin foorumeilta suosituksia pitkän matkan veneiksi ja monissa niissä oli (hyvin) matala syväys.
Esimerkkeinä Caliber 40
Bowman 40
Vancouver 27 tai 28 tai 34
Pacific seacraftit
Island packet yachts
Vancouver 34 taitaisi juuri ja juuri mahtua rahallisesti raameihin.Kyllä sopii. Esimerkiksi mun veneen suunnittelijan veneillä tehtiin 50-60-luvulla eniten Atlantin ylityksiä, vaikka ne on matalasyväyksisiä Englannin matalalle itärannikolle suunniteltuja veneitä. Keskeistä on riittävä vakavuus, ja sen voi saavuttaa matalalla kölilläkin. Esim. Ovneissa nostoköli painaa jotain sata kiloa, ja painolasti on veneen rungon sisäpuolella. Kuitenkin niitä pidetään erittäin valtamerikelpoisina. Suorituskykyä siinä jonkin verran menetetään, koska painolastia joudutaan laittamaan enemmän, mutta ne solmun kymmenykset on harvoille tärkeitä.
- tarvitaanko
Toisaalta pitäisi miettiä sen syväyksen merkitystä. Jos ei ole kyse tietyistä paikoista, kuten omasta mökkirannasta tms. pääsee 2 m syväyksellä takuulla aina sellaiseen koloon, jossa ei muita ole. Eli jos kriteerinä on vain oman rauhan löytäminen, voi syväyskriteeristä helposti tinkiä.
- Nimimerkkiätaas
Bossu kirjoitti:
Kyllä sopii. Esimerkiksi mun veneen suunnittelijan veneillä tehtiin 50-60-luvulla eniten Atlantin ylityksiä, vaikka ne on matalasyväyksisiä Englannin matalalle itärannikolle suunniteltuja veneitä. Keskeistä on riittävä vakavuus, ja sen voi saavuttaa matalalla kölilläkin. Esim. Ovneissa nostoköli painaa jotain sata kiloa, ja painolasti on veneen rungon sisäpuolella. Kuitenkin niitä pidetään erittäin valtamerikelpoisina. Suorituskykyä siinä jonkin verran menetetään, koska painolastia joudutaan laittamaan enemmän, mutta ne solmun kymmenykset on harvoille tärkeitä.
Ovnit eivät todellakaan ole turvallisuudeltaan parhaasta päästä valtamerikäytössä, koska AVS on niin pieni. Painon lisääminen sisäpuolelle ei sitä juurikaan lisää, sillä saa vain oikaisevaa momenttia kasvatettua pienillä kallistumilla. Suurin osa asioista perillä olevia ei siis pidä Ovneja valtamerikelpoisina.
- EnOoRobotti
Niin, en osaa arvioida, millainen käytännön merkitys kölin syvyydellä on. Tuossa Vancouverissa näyttäisi olevan kolmisen metriä hyvin matalaa syväystä, minkä jälkeen tulee liukuma 1,44 metrin maksimiin.
http://www.southerly.com/yachts/vancouver/34-classic/dimensions.html
Mitäs noista AVS-luvuista pitäisi ajatella? Koppiveneissä (pilot) kopin kelluttava voima on tietenkin suuri. Onko tuon classic-version 139 huono vai hyvä luku?
VANCOUVER 28 AVS 170
VANCOUVER 34 pilot AVS 166
VANCOUVER 34 classic AVS 139
http://www.boatdesign.net/forums/stability/sailing-boats-stability-stix-old-ratios-13569-7.html#post111777 - nosiisnythänonniinettä
Vancouver 34 on varmaankin ihan riittävän turvallinen, jos rakenteet ja varusteet ovat kunnossa, ja jälkimmäisiä osataan käyttää. Kapea runko ja vielä suhteessa matala köli (vain 45% leveydestä) Aiheuttavat kenties mukavuuteen aallokossa tiettyjä puutteita, eli vene rullaa aika helposti ja reilusti. Sen voi toki helposti hillitä pitämällä maksimimäärän purjeita vedossa, kuten kilpaillessa muutenkin tehtäisiin, mutta onko se toivottu avomeriveneen ominaisuus matkakäytössä kun halutaan liikkua mukavasti?
Mielestäni ei ole, joten se vain osoittaa etteivät pieni syväys ja avomerikelpoisuus sovi yhteen. Se ei tietenkään tarkoita etteikö sillä siltikin voisi avomerellä turvallisesti liikkua, vaan sitä että jotkin toiset (yleensä uudemmat designit) veneet vain ovat siinä asiassa parempia. Onhan se aikanaan uutena ollut muihin verrattuna hyvä, vaikkei sitä enää nykymittapuulla olekaan, ja siitä menneestä se forumien suositus varmastikin kumpuaa, mutta oikeasti myös venesuunnittelu on mennyt eteenpäin.
http://www.boatdesign.net/forums/stability/sailing-boats-stability-stix-old-ratios-13569-7.html
Post #97 kertoo lisää, ja jos arvot pitävät paikkansa ei staattisessa vakavuudessa ole valittamista. - sh6n4b
EnOoRobotti kirjoitti:
Niin, en osaa arvioida, millainen käytännön merkitys kölin syvyydellä on. Tuossa Vancouverissa näyttäisi olevan kolmisen metriä hyvin matalaa syväystä, minkä jälkeen tulee liukuma 1,44 metrin maksimiin.
http://www.southerly.com/yachts/vancouver/34-classic/dimensions.html
Mitäs noista AVS-luvuista pitäisi ajatella? Koppiveneissä (pilot) kopin kelluttava voima on tietenkin suuri. Onko tuon classic-version 139 huono vai hyvä luku?
VANCOUVER 28 AVS 170
VANCOUVER 34 pilot AVS 166
VANCOUVER 34 classic AVS 139
http://www.boatdesign.net/forums/stability/sailing-boats-stability-stix-old-ratios-13569-7.html#post111777AVS arvot ovat suuria, mutta luultavasti laskennallisia, eli eivät huomioi esim sitä että suurilla kulmilla sisälle voi vuotaa jostain vettä, eikä sitä että pilothousen ikkunat saattavat hajota jos vene kallistuu niin paljon että ne osuvat aaltoihin. Eivät myöskään välttämättä huomioi varustuksen painopisteen sijaintia ja määrää ja sillä on yleensä asioita huonontava vaikutus. Avs ei siis luultavasti ole noille veneille mikään ongelma. Rullaustaipumus voi sellainen olla, ellei purjeita ole ylhäällä tarpeeksi sitä vaimentamaan.
Mikäänhän ei tosin estä köliä alhaalta syvemmäksi jatkamasta, kunhan tekee sen rasittamatta rakenteita liikaa, eli ei lisää liikaa kölipainoa alas, vaan tekee jatkeen keskimääräiseltä tiheydeltään lähempänä vettä olevista materiaaleista, esim onttona ja paksuna laminaattina vaahtotäytteellä. Tai lisää sivuille nostokölit vanhempien IMOCA60 kilpaveneiden tyyliin, molemmilla tavoilla saa rullausta vaimennettua olennaisesti. - EnOoRobotti
Kuinka tiukasti AVS-arvoihin tulee tuijottaa, jos pohtii veneen merikelpoisuutta?
Lueskelin juuri HR:stä, joka meni myrskyssä monta kertaa ympäri. Paljonko AVS:n täytyy olla, jotta voi luottaa siihen, että vene myrskyssä palaa pystyyn, vaikka masto välillä osoittaisi kohti pohjaa?
Mukavuus on tietenkin yksi asia, mutta jotenkin omaan mieleeni avomeriveneen ykkösominaisuuksiksi nousevat rakenteellinen kestävyys ja kyky oikaista itsensä. Nimimerkkiätaas kirjoitti:
Ovnit eivät todellakaan ole turvallisuudeltaan parhaasta päästä valtamerikäytössä, koska AVS on niin pieni. Painon lisääminen sisäpuolelle ei sitä juurikaan lisää, sillä saa vain oikaisevaa momenttia kasvatettua pienillä kallistumilla. Suurin osa asioista perillä olevia ei siis pidä Ovneja valtamerikelpoisina.
Näköjään viestini poistettiin. Jimmy Cornell on varmaan arvostetuin matkapurjehdusasiantuntija ja hän on käynyt Ovnillaan Huippuvuorilla ja Antarktiksella, ja hän pitää Ovniaan näille retkille soveltuvana. Ei se varmastikaan kaikkein vakain vene ole, mutta sitten tulee eteen jo muita seikkoja, ja pomminvarma vene voi muuten olla huono kysyjän tarkoitukseen. Esimerkiksi rakenteet voi olla ylivahvat, ja polttoainejärjestelmä paineistettu, mitkä on useimmiten tarpeettomia ominaisuuksia. Mutta googlatkaa Jimmy Cornell Ovni, niin löytyy varmasti perusteltuja mielipiteitä.
- asnt8n9
EnOoRobotti kirjoitti:
Kuinka tiukasti AVS-arvoihin tulee tuijottaa, jos pohtii veneen merikelpoisuutta?
Lueskelin juuri HR:stä, joka meni myrskyssä monta kertaa ympäri. Paljonko AVS:n täytyy olla, jotta voi luottaa siihen, että vene myrskyssä palaa pystyyn, vaikka masto välillä osoittaisi kohti pohjaa?
Mukavuus on tietenkin yksi asia, mutta jotenkin omaan mieleeni avomeriveneen ykkösominaisuuksiksi nousevat rakenteellinen kestävyys ja kyky oikaista itsensä."Paljonko AVS:n täytyy olla, jotta voi luottaa siihen, että vene myrskyssä palaa pystyyn, vaikka masto välillä osoittaisi kohti pohjaa?"
Tuota asiaa ei AVS:llä kannata mitata, koska se ei siihen sovellu.
Vakavuuskäyrän positiivisen ja negatiivisen osan pinta-alojen suhde, eli dynaaminen vakavuus on siinä huomattavasti parempi mittaväline.
AVS soveltuu suuntaa antavasti sen arvioimiseen miten todennäkösesti sellaiseen tilanteeseen joudutaan jossa masto osoittaa alaspäin.
Rungon rakenteellinen kestävyys on karilleajoissa paljon kovemmalla koetuksella kuin avomerellä. Luukkujen ja ikkunoiden osalta asia on tietysti päinvastoin. Koska lähestulkoon kaikkiin veneisiin voi saada kylkeen reiän törmäämällä esim konttiin voisi avomeriveneen ominaisuuksiin lisätä vesitiiviiden laipioiden hyödyntämisen mahdolisuudet. Useimmista köliveneistä sellaiset puuttuvat kokonaan, tai niiden takana olevat kelluttavat osastot ovat aivan liian pieniä, eli kaikki asuttava osuus on samaa jakamatonta osastoa. Jos peräsimen akselin edessä olisi yksi, ja maston kohdalla toinen täysin vesitiiviiksi saatettava laipio olisi tilanne jo täysin toinen, ellei kontti satu osumaan juuri mastolaipion kohdalle rikkoen rungon sen molemmilta puolilta. Veneen tekeminen täysin törmäyksen kestäväksi johtaa väistämättä todella raskaaseen ja kalliiseen veneeseen, joten se ei käytännösssä ole vaihtoehto vesitiiviille laipioille. - Todellinen_maakrapu
Bossu kirjoitti:
Näköjään viestini poistettiin. Jimmy Cornell on varmaan arvostetuin matkapurjehdusasiantuntija ja hän on käynyt Ovnillaan Huippuvuorilla ja Antarktiksella, ja hän pitää Ovniaan näille retkille soveltuvana. Ei se varmastikaan kaikkein vakain vene ole, mutta sitten tulee eteen jo muita seikkoja, ja pomminvarma vene voi muuten olla huono kysyjän tarkoitukseen. Esimerkiksi rakenteet voi olla ylivahvat, ja polttoainejärjestelmä paineistettu, mitkä on useimmiten tarpeettomia ominaisuuksia. Mutta googlatkaa Jimmy Cornell Ovni, niin löytyy varmasti perusteltuja mielipiteitä.
Minä lukaisin viestisi ennen sen poistamista, ja minusta JC kyllä lainauksessa ennemmin sanoi, että Ovni soveltuu hänen retkilleen (koska hän tietää mitä tekee), mutta ei muiden vastaaville retkille, ts. hän ei varsinaisesti kyllä suositellut sitä vaan puolusti sen kelvollisuutta.
- Todellinen_maakrapu
Todellinen_maakrapu kirjoitti:
Minä lukaisin viestisi ennen sen poistamista, ja minusta JC kyllä lainauksessa ennemmin sanoi, että Ovni soveltuu hänen retkilleen (koska hän tietää mitä tekee), mutta ei muiden vastaaville retkille, ts. hän ei varsinaisesti kyllä suositellut sitä vaan puolusti sen kelvollisuutta.
Jäi puuttumaan sana "ei välttämättä muiden vastaaville retkille"
- bxn8xn7n8
Bossu kirjoitti:
Näköjään viestini poistettiin. Jimmy Cornell on varmaan arvostetuin matkapurjehdusasiantuntija ja hän on käynyt Ovnillaan Huippuvuorilla ja Antarktiksella, ja hän pitää Ovniaan näille retkille soveltuvana. Ei se varmastikaan kaikkein vakain vene ole, mutta sitten tulee eteen jo muita seikkoja, ja pomminvarma vene voi muuten olla huono kysyjän tarkoitukseen. Esimerkiksi rakenteet voi olla ylivahvat, ja polttoainejärjestelmä paineistettu, mitkä on useimmiten tarpeettomia ominaisuuksia. Mutta googlatkaa Jimmy Cornell Ovni, niin löytyy varmasti perusteltuja mielipiteitä.
" hän pitää Ovniaan näille retkille soveltuvana"
Ja poistetun viesisi mukaan näin on vain hänelle itselleen tai muille yhtä poikkeuksellisen kokeneille, eikä suinkaan suurimmalle osalle purjehtijoista, kuten viestiketjun aloittajalle. Omaa venettään ei tietenkään uskalla pitää julkisesti täysin soveltumattomana noille retkille, jottei arvo laske, joskin hänhän on retkissään onnistunut hyvällä tuurilla, sillä kokenmuksella ei veneen vakavuusominaisuuksia paremmiksi saa. bxn8xn7n8 kirjoitti:
" hän pitää Ovniaan näille retkille soveltuvana"
Ja poistetun viesisi mukaan näin on vain hänelle itselleen tai muille yhtä poikkeuksellisen kokeneille, eikä suinkaan suurimmalle osalle purjehtijoista, kuten viestiketjun aloittajalle. Omaa venettään ei tietenkään uskalla pitää julkisesti täysin soveltumattomana noille retkille, jottei arvo laske, joskin hänhän on retkissään onnistunut hyvällä tuurilla, sillä kokenmuksella ei veneen vakavuusominaisuuksia paremmiksi saa.No, jos luette sen jutun, mihin viittasin, ja mikä löytyy ym. googlehaulla, käy kyllä ilmi, että hänen mielestään vene on täysin riittävån vakaa. Sama todettiin esim. Venelehden jutussa Ovnista. Antarktikselle tietysti löytyy parempiakin veneitä, jotka on niihin oloihin sovitettu. Ovnithan on muutenkin suosittuja nimenomaan vaikeissa valtamerioloissa reissaavien keskuudessa.
- Keulamies
Olen purjehtinut viimeisen neljän vuoden aikana Bowmanillani Itämerta ristiin rastiin yli 5000 mailia ja olen kovin tyytyväinen veneen ominaisuuksiin. Veneen ominaisuudet vain paranevat tuulen noustessa ja se melkeinpä pitää huolen miehistöstään, jos näin voi sanoa. Silti ei sillä alhaisemmilla tuulennopeuksilla jalkoihinkaan tarvitse jäädä. Toki 2000-luvun CR:t ovat asia erikseen. Olen purjehtinut sillä Selkämeren ylityksellä 31m/s tosituulessa aaltojen ollessa suurimmillaan noin 3,5-4 metriä. Väittäisin, että soveltuu se matalalla syväyksellään, 1,5m (todellinen 1,58m) oikein hyvin avomerelle ja valtamerellekin. Veneellä purjehditaan lähes yksinomaan kahden hengen miehistöllä (mies nainen) ja sellaisenaan täysin hallittavissa lähes kaikissa tilanteissa kunhan malttaa asiat suunnitella etukäteen. Veneilykokemusta on 50 vuoden ajalta josta viimeiset 10 vuotta purjein. Bowmania pidetään maailmallakin edelleen yhtenä parhaimmista Blue Water veneistä.
Budjettisi raameihin saattaisi Turkissa £89000 hintaan myynnissä oleva Bowman 40 mahtua. - Pallonkiertoon
Nimimerkkiätaas kirjoitti:
Ovnit eivät todellakaan ole turvallisuudeltaan parhaasta päästä valtamerikäytössä, koska AVS on niin pieni. Painon lisääminen sisäpuolelle ei sitä juurikaan lisää, sillä saa vain oikaisevaa momenttia kasvatettua pienillä kallistumilla. Suurin osa asioista perillä olevia ei siis pidä Ovneja valtamerikelpoisina.
"Ovnit eivät todellakaan ole turvallisuudeltaan parhaasta päästä valtamerikäytössä..... Suurin osa asioista perillä olevia ei siis pidä Ovneja valtamerikelpoisina. "
Asiasta on oikeasti kovaa vääntöä puolesta ja vastaan. Moni vänkää tunteen perusteella. Mutta monella alan gurulla on ihan oikeaa ja jopa kokemusperäistä tietoa aiheesta, esim yksi hyvä:
http://cornellsailing.com/aventura/previous-aventuras/ovni-yachts-faq/
Montako Ovnia, joita maailman merillä kylmässä j akuumassa on purjetunut lukuisia, on keikahtanut ympäri?
Ovnin hankintaa olen oikeasti harkinnut ja aiheeseen tutustunut, mutta koska sisätilojen järjestely ei ole mieleeni niin en ole hankkinut. Muuten konsepti on juuri se, mitä kaipaan. - Pallonkiertoon_
Bossu kirjoitti:
Näköjään viestini poistettiin. Jimmy Cornell on varmaan arvostetuin matkapurjehdusasiantuntija ja hän on käynyt Ovnillaan Huippuvuorilla ja Antarktiksella, ja hän pitää Ovniaan näille retkille soveltuvana. Ei se varmastikaan kaikkein vakain vene ole, mutta sitten tulee eteen jo muita seikkoja, ja pomminvarma vene voi muuten olla huono kysyjän tarkoitukseen. Esimerkiksi rakenteet voi olla ylivahvat, ja polttoainejärjestelmä paineistettu, mitkä on useimmiten tarpeettomia ominaisuuksia. Mutta googlatkaa Jimmy Cornell Ovni, niin löytyy varmasti perusteltuja mielipiteitä.
Yksi etu nostokölisessä taitaa olla myötäiseen purjehtiessa varsinkin kovassa kelissä. Kölin kun nostaa niin knock-downin todennäköisyys poistuu.
- F28
Mihin tämä perustuu?
Ystävällisesti kysyy hän. - Pallonkiertoon
EnOoRobotti kirjoitti:
Kuinka tiukasti AVS-arvoihin tulee tuijottaa, jos pohtii veneen merikelpoisuutta?
Lueskelin juuri HR:stä, joka meni myrskyssä monta kertaa ympäri. Paljonko AVS:n täytyy olla, jotta voi luottaa siihen, että vene myrskyssä palaa pystyyn, vaikka masto välillä osoittaisi kohti pohjaa?
Mukavuus on tietenkin yksi asia, mutta jotenkin omaan mieleeni avomeriveneen ykkösominaisuuksiksi nousevat rakenteellinen kestävyys ja kyky oikaista itsensä." Paljonko AVS:n täytyy olla, jotta voi luottaa siihen, että vene myrskyssä palaa pystyyn, vaikka masto välillä osoittaisi kohti pohjaa?"
Eihän AVS sitä kerro. Se vaan keroo millä kulmalla vene menettää stabilisuuden ja kaatuu (Angle of vanishing stability). Luvut RM ja GZ kertoo enemmän.
http://sailskills.co.uk/Stability/sailskills_stability_stability_explained_AVS.html F28 kirjoitti:
Mihin tämä perustuu?
Ystävällisesti kysyy hän.Ilman köliä vene luistaa pois aallon tieltä. Kaatuminen vissiin johtuu yleensä siitä, kun vene on sivuttain murtuvaan aaltoon. Tämä kyllä kuulostaa sellaiselta teorialta, että se vaatinee testejä aaltoaltaassa pienoismallilla.
- Beneteau390
Tuossa on ihan rauhallista menoa jonkin moisessa tuulessa kuitenkin :)
Itse pidän siis myös tuosta Island Packetista!
https://www.youtube.com/watch?v=e4HB7hn_LSQ&list=LLYLe37p8wCjBkX7-G4KGR2A&t=2s&index=1
- AvustavaAuttaja
Kopioin tuon Bossun tekstin tuonne, koska Suomi24:n automaattisensurointi poistaa englanninkieliset tekstipätkät.
-Pelkkä vakaus ei merkitse, vaan myös miehistön osaaminen.
-Vaikka olin melko iloinen viedessäni Ovnin valtamerelle, olen haluton suosittelemaan samankaltaisen veneen valitsemista kaikille.
https://shrib.com/mscrjKvZvXzVHT2Kopioit siitä vain osan. Cornell olisi hyvin voinut myydä veneensä joh 20000 mpk kohdalla, sen sijaan hän myi sen vasta 700000 mpk jälkeen. Ohessa Yachting worldin juttu, jossa myös todetaan sen olevan erinomainen valinta valtamerille. Jottei puhuttaisi pelkästä avs:stä, todettakoon, että vendee globessa 2 venettä 20:stä joutui jättämään leikin kesken, kun törmäsivät konttiin tms. Varmasti alumiinivene on silloin parempi.
http://www.yachtingmonthly.com/reviews/yacht-reviews/ovni-365
http://www.yachtingmonthly.com/reviews/yacht-reviews/ovni-365- JaanaMäkilä
Niin paljon englantia, että varmaan poistuu. Siirsin sen tuonne. Kirjoittelen nyt tähän muutakin suomea, jottei automaatti laukea. Ylläpito voisi lisätä vaikka napin, jolla ilmoitettaisiin englanninkielinen runsas sisältö, niin ei tarvitsisi sitä kaikkea poistaa.
https://shrib.com/eyfxT6QoQeGC6F3
- AvustavaAuttaja
Sori jos johdin harhaan. Mulla ei ole näkemystä puoleen jos toiseenkaan. Ainoa asia, josta olen vuorenvarma, on se, että pidän Ovnien sisustuksesta.
Täysin aiheen vierestä mutta edelliseen liittyen. Rupesin Googlailemaan noita mainittuja veneitä ja tuli tällainen vastaan. Mun mielestä tosi kiva esimerkki siitä, kuinka pienestä veneestä voi tehdä viihtyisän ja todennäköisesti käytännöllisenkin.
http://www.andrewdandridge.co.uk/pheon/vancouver_27_for_sale.html - robokoppi
Osta joku Enderleinin piirtämistä HRistä tai saman ikäiluokan Najad/Vindö 45-50. On ne uudemmatkitn ihan hyviä, mutta syvempiä ja kalliimpia.
Vanhat ovat tukevarakenteisia ja kohtuusyväyksisiä. - uunnj
Osta katamaraani
- Hobycatin_kaataja
Katamaraani ei sovellu hyvin valtamerikruisailuun.
Millloin katti on vakavimillaan. No masto alaspäin tietysti. Perusongelma on kyllä katin liian suuri alkuvakavuus ja sen yhtääkkinen romahdus. - Rakkikatti
Kyllä katti sopii mitä mainioimmin valtamerikruisailuun, jos sellaista osaa ajaa. Turvallisuuden nimissä on vain oltava konservatiivinen ja tiedettävä, mitä tekee.
Katamaraanien harvahko esiintyminen suurilla vesillä on rahan puutetta eikä käytännön pakko.
46' Catamaran in big seas / Sailing the Southern Ocean
Noilla hakulauseilla löytää kaksi videota kovan kelin kattipurjehduksesta. - Kaikella_puolensa
Rakkikatti kirjoitti:
Kyllä katti sopii mitä mainioimmin valtamerikruisailuun, jos sellaista osaa ajaa. Turvallisuuden nimissä on vain oltava konservatiivinen ja tiedettävä, mitä tekee.
Katamaraanien harvahko esiintyminen suurilla vesillä on rahan puutetta eikä käytännön pakko.
46' Catamaran in big seas / Sailing the Southern Ocean
Noilla hakulauseilla löytää kaksi videota kovan kelin kattipurjehduksesta.Taitaa joo noin olla. Onhan se mukava kun kaatumisen jälkeen katti usein jä pinnalle kellumaan. Ei tarvitse omaa pelastusvenettä. Monohull tosin kääntää itsensä pystyyn, eli sekään ei tarvitse omaan pelastusvenettä. Ja matka jatkuu... toisin kun Katilla.
http://www.yachtsinternational.com/technology/technology-construction/sail-debate-monohull-vs-catamaran/
- Kestokravulle
Jos on tuohon ikään päässyt koskematta veneeseen, ei ehkä kannata koskeakaan. Ja tuhlailua miettiessä kannattaa budjetoida laskut, nostot, säilytykset, kevät ja syyshuollot. Mitä isompi sitä kalliimpi ylläpitää.
Kun ei kerta mitään tiedä niin ei varmuudella myöskään osaa itse tehdä.
Kaiken ostamalla palveluna tonnit vilisee . Paljon helpompiakin tapoja on huvittelurahat törsätä ja nauttia eläkepäivistä kuin veneily, usko pois.
Veneilijän onnen päivät (kaksi): päivä kun ostaa sen unelmien veneen ja päivä kun pääsee siitä p#sk#sta eroon. - Ei_isolla_rahalla
Halvemmalla saat paatin, kun ostat sellasen nooan arkki tyyppisen, vähän ravistuneen, jonka sitten putsailet ja turvottelet suunnilleen vedenpitäväksi.
- Sechs_und_zwanzig
Kannatisi kokeilla einsi vaikka pienemmällä rahalla uutta 22 000 euroa ei ole mielestäni paha hinta ja varmaankin pääsee eroon nopeasti, jos käy ilmi että purjehdus ei ole kaan perheen juttu.
http://www.yacht.de/yachten_jollen/neue_boote/1850-euro-pro-meter-koje/a111499.html - Purjeveneetmaksaa
laittaisin kymppitonnin hyväkuntoisen vanhaan folkkariin ja loput lyhyen koron rahastoon, kotimaan etf-osakerahastoon ja tilille, kolmanneksen kuhunkin.
Jossain vaiheessa käyttäisin siitä tilillä olevasta summasta vähän Karibian retkeen. Oma avomeriluokan vene on tyyris pitää käyttöveneenä jos haaveilee kotimaan poukamista kesäisin . - Beneteau390
Heittäisin muutaman veneen ehdotuksen:
Najad 34-361
Hallberg-Rassy 352 - 38
Nauticat 38
Island Packet 35
Yms.
Tuossa muutama pienempi paatti (hieman raskaampia), joilla pääsee mukavasti merillä :)
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Taitaa jäädä kotimaiset mansikat ostamatta
Kotimainen mansikka on niin kallista, että en ole vielä ainuttakana maistanut. Jos hinta pysyy näin korkealla niin tästä531449- 1231334
Sinkkumiehet hukkaavat tärkeän ässän hihastaan kun
...eivät suostu kavereiksi naisten kanssa. Mikä voi olla heillä syynä? Hyväksyvät vain naisen, joka suorastaan anelee sa1231208- 1401034
- 101897
"Kaikkien miesten asia" - kampanja on alkanut
Miehillä on naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamisessa merkittävä rooli. Ei riitä, ettei itse tee väkivaltaa. Miesten337831Tiedät, että en voi enää laittaa viestiä
Aikaa kulunut. Eikä se näyttäisi enää luontevalta vastata näin pitkän ajan jälkeen. Tiedän myös, että sinä et enää lait82724Lautakunta käsittelee Iisalmen kulttuuri- ja vapaa-aikajohtajan virkasuhteen purkua koeajalla:
Lautakunta käsittelee Iisalmen kulttuuri- ja vapaa-aikajohtajan virkasuhteen purkua koeajalla: "Aina valinta ei mene nap54646Kun kohtaatte rakkauden, tarttukaa siihen
Toimisinko jälkiviisaana toisin? Varmasti. Vaikka silloin kuvittelin tekeväni, niin kuin on oikein. Mahdollisimman siist50643Lienee aika luopua siitä kaikesta
mitä meillä ikinä olikaan. Hassua, koska juuri mitään ei ole edes ollutkaan. En vaan jaksa tätä mahdotonta juttua enää j64602